KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 3: VIIVÄSTYS / KUH Medical Library is moving – part 3: DELAY

Nyt ei mene kirjastossa niin kuin Strömsössä. Arvio uuden tilan uusien kirjahyllyjen saapumis- ja asennusaikataulusta osoittautui tänään ylioptimistiseksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan meidän piti tällä viikolla jo hyllyttää kirjoja ja lehtiä paikoilleen, mutta hyllymme seilaavatkin vielä maailman merillä.

Koska kirjasto on edelleen tupaten täynnä neljän muuttolaatikon torneja, on tilassa ahdasta eikä aineisto ole saatavilla. Avauspäivä siirtyy viikolla ja on nykyisen tiedon mukaan maanantai 18.1.2016. Olemme pahoillamme, mutta toivomme, että hyvää kannattaa odottaa.

Muuttolaatikoiden sekaan ei juuri mahdu. Very little space between the boxes.

Hyvää kannattaa odottaa. Good is worth waiting.

Palvelupiste ei vielä palvele. No service yet at the service desk.

Hohtaa uutuuttaan. New and shiny.

Space chickens with comfy chairs.

Hiljaisia lukupaikkoja. Silent reading booths.

Onhan meillä tämä labyrintti-hylly… Well, we have this one labyrith shelve.

Things do not always turn out as planned. Today we learned that the estimated time of the arrival and mounting of the new shelves of the new library was too optimistic. We were supposed to be shelving the books and periodicals this week, but the shelves are still sailing.

The library is full of removal box turrets and therefore cramped, with no access to the books and journals. We have to postpone the opening day by one week so that, according to current information, we will open on Monday 18th January, 2016. We are sorry and we hope the new library is worth waiting.

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö/head of services
KYSin tieteellinen kirjasto/KUH medical library

Viron kansalliskirjastoon tutustumassa

Kirjastomme tietoasiantuntijoita osallistui Euroopan informaatiolukutaitokonferenssiin (ECIL) Tallinnassa kuluneena syksynä, ja siinä yhteydessä tarjoutui tilaisuus tutustua naapurimaan kansalliskirjastoon (Eesti Rahvusraamatukogu). Baltian maiden suurin kirjastokompleksi käsittää kahdeksan kerrosta, joista kaksi sijaitsee maan alla.

Rakennusmateriaali on samaa harmaata kalkkikiveä, kuin Tallinnan keskiaikaiset talot vanhassa kaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Raine Karp, sisustussuunnittelu on Sulev Vahtran. Rakentaminen aloitettiin jo neuvostoaikaan 1985, ja kirjasto suunniteltiin ajan tyyliin suureelliseksi. Se saatiin valmiiksi 1993 uudestaan itsenäistyneessä Virossa. Valtavan rakennuksen tarpeellisuus ja ylläpitokustannukset herättävät edelleen keskustelua.

Kirjasto esittelee näyttelyin kokoelmiaan ja virolaista kulttuuriperintöä. Talo käsittää viisi eri galleriaa, minkä lisäksi siellä on täysin varusteltu konferenssisali, teatterisali ja ravintola. Lukusaleja on 20, ja niissä 600 lukupaikkaa. Henkilökunnan määrä on yli 300.

Kokoelmien perustana on Viron parlamentin kirjasto, joka aloitti toimintansa 1918. Nykyään kokoelmat käsittävät lähes kaksi miljoonaa painettua kirjaa sekä aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja, av-aineistoa ja taideteoksia. Lisäksi on sähköistä materiaalia, joka mukaan lukien teoksia on kaikkiaan yli kolme miljoonaa. Kirjaston tilat on mitoitettu jopa viidelle miljoonalle painetulle kirjalle.

Kansalliskirjaston tehtävänä on koota ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut. Se toimii myös parlamentin kirjastona, tieteellisenä kirjastona ja kirjastolaitoksen tietokeskuksena sekä näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena. Se palvelee tiedonhakijoita ja lukijoita. Lukijoiksi rekisteröityneitä on 150 000 henkilöä.

Jykevän rakennuksen sisään kätkeytyy yllättävän viihtyisiä ja valoisia eri alojen lukusaleja palveluineen. Vaihtuvat ja pysyvät taidenäyttelyt antavat oman leimansa kirjastolle. Täällä kulttuuri ja sivistys yhdistyvät kirjastotyöhön konkreettisesti. Konserteille kirjasto ei ole vain tila, vaan kirjastolla on myös oma kuoro.

Viron kansalliskirjasto taltioi kulttuuria ja toimii sen näyteikkunana. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen se suuntautuu järjestämällä kirjastoalan täydennyskoulutusta ja tekemällä tutkimustyötä.

Marja Aho ja Merja Kauppinen

Tietoasiantuntijoita Joensuun kampuskirjastossa

 

Vierailu Lappiin

SYN:n sopimuksen mukainen henkilökuntavaihto toiseen yliopistokirjastoon nousi esille Savonlinnan kampuskirjaston edellisessä tiimiarvioinnissa. Ajattelin tarttua tilaisuuteen, ja aloin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä Lapin korkeakoulukirjaston johtajaan Susanna Parikkaan. Vaihtoviikon ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen viikko, joka sopi kaikille osapuolille.

En ollut koskaan käynyt Rovaniemellä, joten sen vuoksi päädyin Lapin korkeakoulukirjaston. Matkustaminen Savonlinnasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin vei kaksi päivää. Perillä kolme vierailupäivää vierähti nopeasti tutustuen laajalti Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Lapin AMK) kirjastotoimintaan.

Mirja Raivion johdolla aloitin vierailuni yliopistokirjastolla tiistaiaamuna. Iltapäivällä kävin Jokiväylän (AMK) kirjastossa, jossa palvelupäällikkö Maija Koponen esitteli minulle toimintaa ja tiloja. Sieltä mielenkiintoinen havainto: opiskelija sai tiedonhaun ohjausta videotykin välityksellä, ja yhtä aikaa samassa tilassa kolme työntekijää työskenteli avokonttorissa. Illalla kävin vielä ihastelemassa Lapin maakuntakirjastoa, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Keskiviikkona ohjelma jatkui tutustuen lisää yliopistokirjaston palveluihin ja Lapin yliopistokustannukseen. Päivän päätteeksi pääsin myös tutustumaan Arktisen keskuksen kirjastoon, jonka kokoelmat sisältävät kirjallisuutta pohjoisen kansoista, kulttuureista, ympäristöstä, tutkimusmatkoista jne. Sain käydä samalla Arktikumin upeissa näyttelyissä ja museossa.

Torstaiaamuna tutustuin taiteiden tiedekunnan juuri remontoituihin viehättäviin tiloihin Tapani Takalon kanssa. Siellä on uusi monitoimitila, joka on toteutettu käyttäjälähtöisesti eri tahojen kanssa. Tilaan on sijoitettu taideaineiston käsikirjasto, taidelehtiä ja kirjaston tarjoamat verkkoaineistot ovat käytettävissä. Tänä vuonna taidekirjasto itsenäisenä yksikkönä on lakkautettu, ja siirretty osaksi yliopistokirjastoa. Yliopistokirjastolla oli torstaina perinteinen Glögipäivä, yliopistokustannus oli mukana järjestelyissä. Tarjolla oli glögiä, piparkakkuja ja kirjoja tarjoushinnoin.

Viimeinen vierailukohteeni oli Napapiiri. Outi, Merja, Eija ja minä kävimme Joulupukin pajakylässä. Joulupukin juttusille emme viitsineet jonottaa, vaan kiertelimme myymälöissä, ja ruokailimme tunnelmallisessa Kotahovissa.

Kirjaston palvelut esiteltiin minulle kattavasti: Lapin korkeakoulukirjaston ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston toiminnassa on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Kiitän koko Lapin korkeakoulukirjaston väkeä järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta. Tervetuloa vastavierailulle Itä-Suomen yliopiston kirjastoon!

Kirjastosihteeri Kirsi Rask
Savonlinnan kampuskirjasto

 

 

 

 

EBLIDA kirjastojen ja niiden käyttäjien asialla

Pääsin benchmarking-matkalla osallistumaan iltapäivän pituiseen kahden esitelmän seminaariin Copyright in Europe – lobbying at a national and European level, jonka järjesti EBLIDA Brysselissä Belgian kuninkaallisen kirjaston tiloissa.

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio-, dokumentaatio- ja arkistojärjestöjen ja -laitosten riippumaton sateenvarjojärjestö Euroopassa.

Tällä hetkellä EBLIDA kampanjoi erityisesti oikeudesta e-lukemiseen.

Seminaarin ensimmäinen puhuja Uldis Zarins Latvian kansalliskirjastosta puhui otsikon Copyright at the EU level alla Euroopan (unionin) nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen liittyvästä sääntelystä, jota on sekä EU:n että kansallisella tasolla. Zarins korosti, että kirjastot kantavat huolta nimenomaan käyttäjiensä, kansalaisten, oikeudesta lukea (myös) e-aineistoja.

Toinen puhuja oli EBLIDAn puheenjohtaja Vincent Bonnet, joka totesi, että puolet EU-parlamentin jäsenistä on nyt uusia, joten lobattavaa riittää. On myös huomioitava, etteivät tekijänoikeuskysymykset ole vain kirjastojen asia, vaan tasapainoa on haettava kaikkien eri toimijoiden (kirjailijat, kuvittajat, kustantajat jne.) kesken. EBLIDA:lle on tärkeää kirjastojen yhteinen ääni. Tilanne on nyt pirstaleinen eikä EU:ssa, saati Euroopassa, ole yhtenäistä tekijänoikeuskäytäntöä. Oikeus informaatioon vaatii työtä monilla eri foorumeilla.

Noin viisikymmenpäisessä yleisössä oli kaksi muutakin suomalaista osallistujaa: EBLIDA:n hallituksen jäsen Leena Toivonen ja Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Maailma on pieni.

Tuulevi Ovaska, KYSin tieteellinen kirjasto

Vertailevaa kehittämistä, osa 2

Trondheimista penkinmerkkausmatka jatkui Brysseliin Woluwen kampukselle ja läheiseen Louvain-la-Neuven yliopistokaupunkiin, joissa yhdessä Karen Busetin kanssa tutustuin Ghislaine Declèven johtamaan Université catholique de Louvainin terveystieteelliseen kirjastoon.

Kiintoisa ja työteliäs toinen vierailuviikko sisälsi edellisen tapaan tiloihin tutustumista, erilaisia esittelyjä ja tapaamisen sekä käyttäjien ja työntekijöiden haastatteluja. Antoisimmaksi osoittautui koko yliopistokirjaston yhteisen, tuoreen markkinointikampanjan perusteellinen esittely. Saimme tietää Biblio-Jack-videosarjan taustan, projektisuunnitelman, aikataulutuksen, käsikirjoitusprosessin ja toteutuksen eri vaiheet.

Hankkeen innokkaat ja  osaavat päätoimijat korostivat, että kirjaston markkinointivideoiden pitää olla ammattimaisia — jos kerran tekee, pitää panostaa, eli kunnianhimoa pitää olla tarpeeksi. Kirjaston lisäksi projektissa oli mukana opiskelijoita sekä vastavalmistunut ohjaaja audiovisuaalisten alojen oppilaitoksesta. Erityisesti uusille opiskelijoille suunnatun videosarjan ajatuksena on kertoa perusasiat hauskasti ja modernisti; näyttää, ettei kirjasto ole tylsä; luoda uutta imagoa.

YouTube-kanavan lisäksi Biblio-Jackilla on Facebook-sivu. Siellä videioiden kolme päähahmoa käyvät keskustelua, johon todelliset henkilöt, opiskelijat, ovat kiitettävästi alkaneet osallistua.

Keskustelua markkinoinnista.

Opiskelijoita Brussels Woluwen kampuksen kirjastossa.

Louvain-la-Neuven kampuksella.

Benchmarking-hankkeessa voi lukea enemmän tästä blogista.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Siruja – ”kirjastoblogi” neljännesvuosisadan takaa

Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.

Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.

Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.

Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.

Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut

Ideoita uuteen kirjastotilaan – kuvakertomus

KYSin tieteelliselle kirjastolle remointoidaan vuoden 2015 aikana uusi tila Puijon sairaalan 0-kerrokseen, pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Saadaksemme ideoita ja vinkkejä pienen tilan kalustamiseen ja sisustamiseen toimivaksi ja moderniksi tulevaisuuden kirjastoksi, joka palvelee käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin, teimme tilasuunnittelumatkan Helsinkiin 29.-30.9.2014.

Tämä on kuvakertomus ekskursiostamme.

Tutustumiskohteet ja niiden esittelijät, joita kiitämme lämpimästi:

• Learning Hub Rooftop, Aalto University School of Business, Töölö campus / Valeria Gryada
• Kirjasto 10, Helsingin kaupunginkirjasto / Kari Lämsä
• Eduskunnan kirjasto / Marja Oksa-Pallasvuo ja Kaarlo Mäkelä
• Kaisa-talo, Helsingin yliopiston pääkirjasto / Matti Hjerppe
• Terkko, Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto / Anne Kakkonen

 

 

Aalto-yliopiston Learning Hub Rooftop tarjosi mielenkiintoisia ratkaisuja ja kauniita maisemia. Opiskelijat olivat päässeet vaikuttamaan tilasuunnitteluun ja kalusteratkaisuihin ja se näkyi lopputuloksessa.

Aallon Töölön kampuksen yläkerran oppimiskeskuksessa voi pitää tauon lukemisesta ja kohottaa katseen yli kattojen.

Oppimiskeskuksessa on monenlaisia työskentelypaikkoja: voit opiskella pöydän ääressä yksin tai ryhmässä vaikkapa kahvikupin kera, rennosti istuen tai pötkötellen sohvalla, ”maisemanojatuolissa” tai Fatboy-säkkituolissa, lukea äänettömässä lukusalissa tai työskennellä tietokoneen ääressä.

Opiskelijoita Aalto-yliopiston Töölön kampuksen oppimiskeskuksessa

Tilassa ei ole tietokoneita, vaan kaikilla opiskelijoilla näytti olevan omat kannettavat tai tabletit. Tila tarjoaa kuitenkin skannerit, tulostimet ja isot näytöt työskentelyn tueksi. Lisäksi Oppimiskeskuksesta löytyy lukusalikappaleita kurssikirjoista.

Hiljainen lukusali Aallossa.

Kokonaisuutena kaksikerroksinen ”opiskelijoiden olohuone” on värikäs ja viihtyisä opiskelun ja oppimisen monitoimitila.

Värikkäitä numerokoodillisia säilytyslokeroita Aallossa.

 

Kirjasto 10 edustaa modernia näkemystä yleisestä kirjastosta elävänä kaupunkitilana, joka on tehty asiakkaita varten asiakkaiden ehdoilla.  Kirjat, koneet, levyt, leffat ja lehdet on sijoiteltu 1000 m² tilaan niiden käytettävyyttä ja näkyvyyttä ajatellen. Sisään astuessaan näkee kaiken — tavoitteena on tervetuloa-olo.

Kirjasto 10 näkyy kokonaan jo ovelta.

Sama periaate koskee myös henkilökuntaa: kirjastonhoitajasta on tullut personal trainer, joka erottuu henkilokuntaliiveissään liikkuessaan kaikkialla kirjastossa sen sijaan, että istuisi tiskin takana. Vaikka kaikki toimii periaatteessa itsepalveluna, ottaa puolet Kirjasto 10:n 2000 päivittäisestä asiakkaasta kontaktin henkilökuntaan.

Kirjasto 10:n työntekijän tunnistaa helposti.

Kirjastossa ei ole perinteisiä korkeita kirjahyllyjä, vaan korkeimmatkin ovat vain 155 cm. Muunneltava tila elää erilaisten tarpeiden mukaan. Muokattava ja siirrettävä kalustus — jota myös asiakkaat saavat vapaasti siirrellä — mahdollistaa esimerkiksi monenlaisten tapahtumien järjestämiseen ja näitä kirjasto 10:ssä riittää, kuten elävän musiikin esittäminen ja leffaillat. Tapahtumien järjestäjiä ovat käyttäjät, ei kirjasto.

Kirjasto 10 ei tilaa lainkaan paperisia sanomalehtiä. Ne voi lukea suurelta näytöltä.

Kaupunkiverstaassa on akustisista sermeistä muodostuvia työhuoneita kaikkien käyttöön.

Tutustuminen Eduskunnan kirjastoon alkakoon!

 

Eduskunnan kirjasto erottui joukosta arvokkuudellaan. Vuonna 1978 valmistunut tila on alunperin kirjastoksi suunniteltu ja tietyiltä osin suojeltu. Koko talon peruskorjaukseen liittyneessä remontissa kirjaston tavoitteita olivat mm. esteettömyys, koulutustila ja rauhallisempi tutkijasali sekä saada osa suljetusta varastosta avoimeksi. 

Eduskunnan kirjaston asiakaspalvelu. Kirjasto on avoin kaikille kansalaisille.

Eduskunnan kirjastossa aineistoa voi hakea kätevästi tableteilla. Tällaiset Josku-päätteet eivät veisi paljon tilaa.

 

Eduskunnan kirjaston kokoelmat huokuvat kansakuntamme historiaa uusituissa tiloissa.

Eduskunnan kirjasto on palvellut kaikkia kansalaisia avoimena kirjastona jo vuodesta 1913, joten viime vuonna 2013 tuli jo sata vuotta täyteen. 

Kaisa-talon modernia arkkitehtuuria – arvaa montako pikkuikkunaa julkisivussa on?

Kaisa-talo on Helsingin yliopiston pääkirjasto. Kirjaston palvelujen kehittäminen oli yksi Helsingin World Design Capital 2012– teemavuoden hankkeista. Talo lumoaa tai mykistää arkkitehtuurillaan ja massiivisuudellaan. Suunnittelun lähtökohtana oli ajatus tilasta, joka ajan myötä mukautuu käyttäjiensä mukaan, joten tilojen muunneltavuus ja joustavuus oli keskeinen tavoite.

Kaunista ja toimivaa wau-arkkitehtuuria Kaisassa. Valo kulkee läpi rakennuksen kerroksesta toiseen.

Kirjasto suunniteltiin kokonaisvaltaiseksi yhtenäiseksi oppimiskeskustilaksi  ja se näkyy tilaratkaisuissa. Kirjastossa on paljon erilaisia työskentely- ja lukutiloja sekä ns. monitoimityötiloja, joiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  Suurissa tiloissa on pystytty kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen, mutta toisaalta tilan valtava koko tuo haasteita esimerkiksi opasteisiin ja niiden näkyvyyteen.

Kaisan valoisia työskentelypaikkoja, joita löytyy yli 1000 kappaletta.

Kaisa-talossa on onnistuttu hyödyntämään luonnonvaloa monin eri tavoin. Eniten valoa tuovat suuret valoaukot läpi kaikkien kerrosten ja lisäksi isot julkisivujen päätyikkunat sekä pikkuikkunat — joita on noin 780 — antavat silmän levätä työskentelyn lomassa myös vuodenaikojen mukaan muuttuvassa kaupunkinäkymässä.

Valoaukon ympärillä olevia lukupaikkoja sekä sen yhteyteen sijoitettu neuvontapiste.

Kaisan esteetöntä toimintaympäristöä pääportaikon luona. Kuvassa osa 30 000 hyllymetristä.

Moderni keinutuoli lukupaikkana Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökunnan työtiloissa näkyi nykyinen suuntaus avokonttoreiksi sermeineen, vaikka myös erillisiä työhuoneita on; tehtävät ratkaisevat, millaisessa tilassa työ sujuu parhaiten.

 

Uskoisitko tämän lukutilan olevan kirjastossa? Kuva Kaisasta.

Terkko on Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto, joka palvelee lääketieteen ja lähialojen oppimista, opetusta ja tutkimusta sekä Meilahden sairaalaa.  Terkon nykyiset kirjastotilat ovat valmistuneet vuonna 1998. Myös Meilahdessa korkean tilan suuret ikkunat tuovat luonnonvaloa sisään. Tilan arkkitehtuuri on muutenkin avaruuden tuntua lisäävän avointa ja läpinäkyvää.

 

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja sen avara lukutila.

Rakennuksessa on huomioitu hyvin paitsi valaistus myös erilaiset tavat opiskella ja oppia. Esimerkiksi lukupaikkojen sijoittamisella on pyritty kiinnittämään huomiota hiljaiseen työskentelyyn.

Opiskelijoita Terkossa. Valaistus on tärkeää.

Terkossa kehitetään ja käytetään paljon uusimpaan tekniikkaan perustuvia palveluita ja sovelluksia — tilasuunnittelun kannalta näkyvimpänä QR-koodin hyödyntäminen kurssikirjojen e-versioiden lataamisessa / lukemisessa mobiililaitteesta.

QR-teknologiaa Terkossa e-kirjojen esillepanossa.

Vierailulla kävi ilmi, että myös Terkossa suunnitellaan parhaillaan nykyisten tilojen remontoimista vastaamaan paremmin nykyisiin sekä tuleviin kirjastotilojen käytön haasteisiin. Tila siis elää käyttäjiä kuunnellen eikä sen tarkoitus olekaan pysyä muuttumattomana.

Millainen on tulevaisuuden kirjastotila? miettii palvelupäällikkö Kirjasto 10:ssä.

 

Mia Haapanen, tietopalveluneuvoja & Tuulevi Ovaska, palvelupäälllikkö & Kirsi Salmi, tietoasiantuntija, KYSin tieteellinen kirjasto

Itä-Suomen kirjastopäivät – verkostoitumalla kohti muutosta

Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kirjaston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kirjaston ja Joensuun seutukirjaston kanssa kaikille kirjastosektoreille suunnatut Itä-Suomen kirjastopäivät Joensuun kampuksella 3. – 4. kesäkuuta 2014. Paikalle saapui osallistujia itäsuomalaisista kirjastoista keskustelemaan ja kuuntelemaan kirjastojen ajankohtaisista kysymyksistä.

Kirjastopäivien osallistujia

Ensimmäinen päivä koostui alustuksista ja toinen päivä työpajatyyppisestä tekemisestä. Työpajojen aiheet: Kaikki muuttuu, mutta muutos pysyy – Osaammeko kaiken tämän – Alkaa tuo ikäkin painaa – Onko meillä jotain arvoa, kuvasivat hyvin päivien teemoja ja niitä asiakokonaisuuksia, jotka askarruttavat kirjastoja. Julkishallinnon rakenteiden raju muutos, dokumenttien jakamisen nopea digitalisoituminen ja osaamisen sekä palveuiden uudistaminen tuntuvat puhuttavat kaikkia.

Matti Raatikainen kertoi palvelumuotoilusta

Asiantuntijaluennoissa käsiteltiin erityisesti kirjastojen palvelumuotoilua. Matti Raatikainen kertoi Aalto yliopiston kirjaston uudistamisesta kohti oppimiskeskusta. Sen yhteydessä on otettu käyttöön nykyaikaisia ja käyttäjiä aktivoivia keinoja palveluiden suunnittelemiseen ja räätälöimiseen käyttäjille. Oulun kaupunginkirjaston Maija Saraste puolestaan esitteli Oulun seudun kuntien yhdistymisen seurauksia ja erityisesti asiakaspalvelussa tapahtunutta aktiivisesti toteutettua muutosta kohti parempaa palvelukulttuuria.

Päivät olivat hyvä osoitus siitä, että yhdessä kokemuksia jakamalla ja ideoita kehittämällä kirjastojen uudistuminen onnistuu paremmin.

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Oikeus kirjastoon!

Suomen kirjastolaitos syntyi autonomian aikana, jolloin suomalaista kulttuuria, tiedettä ja taidetta ryhdyttiin rakentamaan kansalaisvaltion ihanteiden mukaisesti. Suomen kielen kehittäminen kulttuurikieleksi vaati myös koulu- ja kirjastolaitosta. Edellinen takasi lukutaidon, jälkimmäinen lukeneisuuden – tietoyhteiskunnan perustaidot jo ennen kuin tietoyhteiskunnasta alettiin puhua.

Suomalaiselle kirjastolaitokselle on ominaista sen avoimuus. Jokainen ihminen voi tulla suomalaiseen tieteelliseen tai yleiseen kirjastoon ja käyttää sen resursseja kehittääkseen itseään, oppiakseen ja sivistyäkseen.

Tiedonjakelun muuttuminen digitaaliseksi ja nopea teknologinen muutos sekä niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset ovat aikamme merkittävimpiä trendejä: häviääkö yleinen kirjastolaitos e-kirjojen tulon myötä, häviääkö painettu kirja ja lehti? Vai onko tulevaisuus monien rinnakkaisten medioiden ja teknologioiden maisema, jossa yksittäisen ihmisen ja kirjaston on löydettävä oma polkunsa?

Kirjastojen keskeinen haaste on myös ihmiskunnan muistin säilyttäminen: jo nyt on havaittavissa ongelmia jopa kymmenen vuotta vanhojen, pelkästään internetissä julkaistujen dokumenttien löytymisessä: tieteessä tämä voi romuttaa lähteiden varmistamisen ja plagioinnin tarkistamisen. Ihmisten informaatiokäyttäytyminen on myös nopeassa muutoksessa: kirjoitettu teksti on vain yksi media muitten joukossa.

Kirjastot kampanjoivat Lainan päivänä oikeudesta kirjastoon. Taloudellisten kriisien aikaan kirjastoista ja niiden resursseista halutaan helposti leikata vaikka juuri silloin kirjastot ovat ihmisille entistä tärkeämpiä: kirjastojen käyttö lisääntyy yleensä lamojen aikana. Tervetuloa kirjastoon hakemaan parempia eväitä tulevaisuuteen!

http://suomenkirjastoseura.fi/ajankohtaista/artikkeli/292/oikeus-kirjastoon-lainan-paivan-teema-2014/

http://trends.ifla.org/

Jarmo Saarti

kirjastonjohtaja

”Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.” – käyttäjäkyselyn tuloksia

Vuonna 2013 toteutetun korkeakoulukirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn KYSin tieteellistä kirjastoa koskevat vastaukset kertovat enimmäkseen vastaajien tyytyväisyydestä kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Tärkeimpinä palveluina pidettiin niitä palveluita, jotka myös koettiin toimivimmiksi: sopivia aukioloaikoja, sähköisen asioinnin toimivuutta ja sitä, että tiedot löytyvät helposti kirjaston verkkosivuilta.

Henkilökunnan tavoitettavuutta, palveluhaluisuutta ja asiantuntemusta arvostetaan. Vastaajat ovat tyytyväisiä avun saantiin tiedonhankinnassa ja ongelmatilanteissa.

Kyselyssä pyydettiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä. Monet kommenteista koskevat KYSin tieteellisen kirjaston pienentyneitä, usein ahtaiksikin koettuja tiloja, ja vähäistä tietokoneiden määrää, sekä lukusalin, ryhmätyöhuoneen ja wc-tilojen puutetta.

• KYS:in kirjastossa on tällä hetkellä käytössä 14 tietokonetta ja lääketieteen opiskelijoita KYSillä on n. 400, jolloin ruuhka-aikoina on melkein mahdotonta saada konetta käyttöönsä.
• Ryhmätyöskentelytiloja ei ole.
• Lukusalia tarvittaisiin kipeästi!
• Ryhmätyöhuoneen puute!
• Olisi myös kiva, jos kirjastossa olisi vessa.
• KYSillä tarvitsemme lisää tietokoneita, työskentelypisteitä ja ryhmätyötiloja.

Kaikki vastaajat eivät omasta mielestään kirjastoa käytä – tai ainakaan paikan päällä kirjastossa käy.

• Verkkopalveluiden kautta saan tarvitsemani tiedot. Ja ajoittain soitan apua KYS:n tieteellisestä kirjastosta tai yliopistolta.
• Tällä hetkellä ei ole ilmaantunut tarvetta, koska verkon kautta tiedonhaku onnistunut/onnistuu hyvin.
• Teen kirjalainaukset ja haut verkon kautta
• Sähköinen palvelu riittää
• Enimmäkseen asioin sähköisesti. Hyödynnän sähköisiä palveluita lähes päivittäin.

Kirjaston näkökulmasta myös verkko- ja puhelinpalveluiden käyttö on kirjaston käyttöä.

Vastaajat ovat tyytyväisiä myös kirjaston tarjoamaan ohjaukseen ja koulutukseen:

• KYS tieteellisen kirjaston tarjoama koulutus on hyvin järjestetty ja sitä on mielestäni riittävästi.
• Tiedonhankinnan kurssit ovat hyviä, myös tiedonhankintapalvelut ovat erittäin hyvät.

Myös palveluiden taso saa kiitosta:

• Sen lisäksi, että itse oppii tehden ja koulutuksia käyden hakemaan tietoa, on erittäin tärkeää, että tarvittaessa on käytettävissä ihmisiä, jotka ovat erityisesti perehtyneet tiedonhankintaan.
• Palvelu ystävällistä ja erittäin ammattitaitoista. Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.
• Erittäin hyvää ja tehokasta palvelua, kiitos.
• Kirjaston henkilökunta ollut auttavaista, tiedottanut todella hyvin.
• Kiitokset loistavasta palvelusta KYSin tieteelliselle kirjastolle kuluneiden opiskeluvuosien aikana.
• Erittäin ystävällinen, ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilökunta. Kiitos yhteistyöstä.

Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin hyvin kuin toivotaan:

• Elektronisia lehtiä käyttäisin, mutta ne eivät avaudu muuta kuin kirjaston henkilökunnalle.
• Paperisia lehtiä ei tule. Elektroniset eivät aukea luettaviksi.

Suurin osa lehdistä tilataan elektronisina; paperilehtiä vain erityissyistä. Jos lehtiartikkelien avaamisessa on ongelmia, kannattaa ottaa heti yhteyttä kirjastoon, jotta ongelma voidaan ratkaista. Myös tämän blogikirjoituksen lukemisesta voi olla hyötyä.

Joihinkin kommentteihin kirjasto toivoo täsmennyksiä:

• E-lehtien kokoelma saisi olla laajempi.
• Laajempi valikoima e-lehtiä.
• Toiveena lisää lastenpsykiatriaan liittyviä lehtiä ja uutuuskirjoja.

Mitä lehtiä? Minkänimisiä kirjoja? Täsmentää voi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai tekemällä hankintaehdotuksen. Kaikkia toiveita emme voi nykyisillä resursseilla toteuttaa, mutta kaikki hankintaehdotukset käsitellään ja niihin vastataan.

Joihinkin kyselyssä saatuihin kommentteihin kirjasto voi antaa vastauksen tässä:

• Kirjaston etusivulle voisi laittaa suoran yhteyden hakukoneisiin.

Kirjaston etusivulle ei ole mahdollista suoraan linkittää satoja tietokantoja. Linkit kaikkiin tietoaineistoihin löytyvät Nelli-portaalista. Jos tarkoitetaan KYSin intranetissä olevaa KYSin tieteellisen kirjaston sivua, on siellä otsikon Tiedonhakuun alla linkitykset käytetyimpiin tietokantoihin. Samoin Itä-Suomen yliopiston kirjaston etusivulla on Pikalinkit-kuvake, jonka alta löytyvät useimmin kysyttyjen tietokantojen linkit.

• Ehkä joku pikalinkki millä voisi antaa nopeasti palautetta/toiveita tai kysyä kysymyksen tilanteen sattuessa kohdalle olisi hyvä?

Verkkoasiointi-sivulta löytyvät linkit erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi palautelomake ja kysy kirjastosta -lomake. KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kys.kirj[at]kuh.fi.

• Tarvitsisin Nelli-ohjauksen.

Tietoasiantuntijoiden kanssa voi sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Alle tunnin kestävä ohjaus on maksuton.

• Tiedonhankinnan opetusta tukisi mahdollisuus opetella itse samalla käytännössä tiedonhakua,  sillä itselleni ainakin sopii parhaiten käytännön kautta oppiminen.

Tiedonhaun koulutuksia voidaan KYSissä järjestää ryhmille sovittaessa myös atk-luokissa, mutta koska kirjastolla ei ole omaa opetustilaa, tulee opetuksesta tällöin kustannuksia, joista on sovittava erikseen.

Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto