KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 3: VIIVÄSTYS / KUH Medical Library is moving – part 3: DELAY

Nyt ei mene kirjastossa niin kuin Strömsössä. Arvio uuden tilan uusien kirjahyllyjen saapumis- ja asennusaikataulusta osoittautui tänään ylioptimistiseksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan meidän piti tällä viikolla jo hyllyttää kirjoja ja lehtiä paikoilleen, mutta hyllymme seilaavatkin vielä maailman merillä.

Koska kirjasto on edelleen tupaten täynnä neljän muuttolaatikon torneja, on tilassa ahdasta eikä aineisto ole saatavilla. Avauspäivä siirtyy viikolla ja on nykyisen tiedon mukaan maanantai 18.1.2016. Olemme pahoillamme, mutta toivomme, että hyvää kannattaa odottaa.

Things do not always turn out as planned. Today we learned that the estimated time of the arrival and mounting of the new shelves of the new library was too optimistic. We were supposed to be shelving the books and periodicals this week, but the shelves are still sailing.

The library is full of removal box turrets and therefore cramped, with no access to the books and journals. We have to postpone the opening day by one week so that, according to current information, we will open on Monday 18th January, 2016. We are sorry and we hope the new library is worth waiting.

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö/head of services
KYSin tieteellinen kirjasto/KUH medical library

Mainokset

Viron kansalliskirjastoon tutustumassa

Kirjastomme tietoasiantuntijoita osallistui Euroopan informaatiolukutaitokonferenssiin (ECIL) Tallinnassa kuluneena syksynä, ja siinä yhteydessä tarjoutui tilaisuus tutustua naapurimaan kansalliskirjastoon (Eesti Rahvusraamatukogu). Baltian maiden suurin kirjastokompleksi käsittää kahdeksan kerrosta, joista kaksi sijaitsee maan alla.

Rakennus2

Rakennusmateriaali on samaa harmaata kalkkikiveä, kuin Tallinnan keskiaikaiset talot vanhassa kaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Raine Karp, sisustussuunnittelu on Sulev Vahtran. Rakentaminen aloitettiin jo neuvostoaikaan 1985, ja kirjasto suunniteltiin ajan tyyliin suureelliseksi. Se saatiin valmiiksi 1993 uudestaan itsenäistyneessä Virossa. Valtavan rakennuksen tarpeellisuus ja ylläpitokustannukset herättävät edelleen keskustelua.

Kirjasto esittelee näyttelyin kokoelmiaan ja virolaista kulttuuriperintöä. Talo käsittää viisi eri galleriaa, minkä lisäksi siellä on täysin varusteltu konferenssisali, teatterisali ja ravintola. Lukusaleja on 20, ja niissä 600 lukupaikkaa. Henkilökunnan määrä on yli 300.

Kirjastolainen1 Opas Kirjastolainen2

Kokoelmien perustana on Viron parlamentin kirjasto, joka aloitti toimintansa 1918. Nykyään kokoelmat käsittävät lähes kaksi miljoonaa painettua kirjaa sekä aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja, av-aineistoa ja taideteoksia. Lisäksi on sähköistä materiaalia, joka mukaan lukien teoksia on kaikkiaan yli kolme miljoonaa. Kirjaston tilat on mitoitettu jopa viidelle miljoonalle painetulle kirjalle.

Kansalliskirjaston tehtävänä on koota ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut. Se toimii myös parlamentin kirjastona, tieteellisenä kirjastona ja kirjastolaitoksen tietokeskuksena sekä näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena. Se palvelee tiedonhakijoita ja lukijoita. Lukijoiksi rekisteröityneitä on 150 000 henkilöä.

Tiloja2 Taidetta1

Tiloja3

Jykevän rakennuksen sisään kätkeytyy yllättävän viihtyisiä ja valoisia eri alojen lukusaleja palveluineen. Vaihtuvat ja pysyvät taidenäyttelyt antavat oman leimansa kirjastolle. Täällä kulttuuri ja sivistys yhdistyvät kirjastotyöhön konkreettisesti. Konserteille kirjasto ei ole vain tila, vaan kirjastolla on myös oma kuoro.

Viron kansalliskirjasto taltioi kulttuuria ja toimii sen näyteikkunana. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen se suuntautuu järjestämällä kirjastoalan täydennyskoulutusta ja tekemällä tutkimustyötä.

Konsultant MLasiovi
Lukutuoli MIkkuna

Marja Aho ja Merja Kauppinen

Tietoasiantuntijoita Joensuun kampuskirjastossa

Escher2

 

Vierailu Lappiin

SYN:n sopimuksen mukainen henkilökuntavaihto toiseen yliopistokirjastoon nousi esille Savonlinnan kampuskirjaston edellisessä tiimiarvioinnissa. Ajattelin tarttua tilaisuuteen, ja aloin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä Lapin korkeakoulukirjaston johtajaan Susanna Parikkaan. Vaihtoviikon ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen viikko, joka sopi kaikille osapuolille.

En ollut koskaan käynyt Rovaniemellä, joten sen vuoksi päädyin Lapin korkeakoulukirjaston. Matkustaminen Savonlinnasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin vei kaksi päivää. Perillä kolme vierailupäivää vierähti nopeasti tutustuen laajalti Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Lapin AMK) kirjastotoimintaan.

Mirja Raivion johdolla aloitin vierailuni yliopistokirjastolla tiistaiaamuna. Iltapäivällä kävin Jokiväylän (AMK) kirjastossa, jossa palvelupäällikkö Maija Koponen esitteli minulle toimintaa ja tiloja. Sieltä mielenkiintoinen havainto: opiskelija sai tiedonhaun ohjausta videotykin välityksellä, ja yhtä aikaa samassa tilassa kolme työntekijää työskenteli avokonttorissa. Illalla kävin vielä ihastelemassa Lapin maakuntakirjastoa, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Keskiviikkona ohjelma jatkui tutustuen lisää yliopistokirjaston palveluihin ja Lapin yliopistokustannukseen. Päivän päätteeksi pääsin myös tutustumaan Arktisen keskuksen kirjastoon, jonka kokoelmat sisältävät kirjallisuutta pohjoisen kansoista, kulttuureista, ympäristöstä, tutkimusmatkoista jne. Sain käydä samalla Arktikumin upeissa näyttelyissä ja museossa.

Kirsi1

Torstaiaamuna tutustuin taiteiden tiedekunnan juuri remontoituihin viehättäviin tiloihin Tapani Takalon kanssa. Siellä on uusi monitoimitila, joka on toteutettu käyttäjälähtöisesti eri tahojen kanssa. Tilaan on sijoitettu taideaineiston käsikirjasto, taidelehtiä ja kirjaston tarjoamat verkkoaineistot ovat käytettävissä. Tänä vuonna taidekirjasto itsenäisenä yksikkönä on lakkautettu, ja siirretty osaksi yliopistokirjastoa. Yliopistokirjastolla oli torstaina perinteinen Glögipäivä, yliopistokustannus oli mukana järjestelyissä. Tarjolla oli glögiä, piparkakkuja ja kirjoja tarjoushinnoin.

kirsi2

Viimeinen vierailukohteeni oli Napapiiri. Outi, Merja, Eija ja minä kävimme Joulupukin pajakylässä. Joulupukin juttusille emme viitsineet jonottaa, vaan kiertelimme myymälöissä, ja ruokailimme tunnelmallisessa Kotahovissa.

kirsi3

Kirjaston palvelut esiteltiin minulle kattavasti: Lapin korkeakoulukirjaston ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston toiminnassa on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Kiitän koko Lapin korkeakoulukirjaston väkeä järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta. Tervetuloa vastavierailulle Itä-Suomen yliopiston kirjastoon!

Kirjastosihteeri Kirsi Rask
Savonlinnan kampuskirjasto

 

 

 

 

EBLIDA kirjastojen ja niiden käyttäjien asialla

Pääsin benchmarking-matkalla osallistumaan iltapäivän pituiseen kahden esitelmän seminaariin Copyright in Europe – lobbying at a national and European level, jonka järjesti EBLIDA Brysselissä Belgian kuninkaallisen kirjaston tiloissa.

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio-, dokumentaatio- ja arkistojärjestöjen ja -laitosten riippumaton sateenvarjojärjestö Euroopassa.

Tällä hetkellä EBLIDA kampanjoi erityisesti oikeudesta e-lukemiseen.

Seminaarin ensimmäinen puhuja Uldis Zarins Latvian kansalliskirjastosta puhui otsikon Copyright at the EU level alla Euroopan (unionin) nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen liittyvästä sääntelystä, jota on sekä EU:n että kansallisella tasolla. Zarins korosti, että kirjastot kantavat huolta nimenomaan käyttäjiensä, kansalaisten, oikeudesta lukea (myös) e-aineistoja.

Toinen puhuja oli EBLIDAn puheenjohtaja Vincent Bonnet, joka totesi, että puolet EU-parlamentin jäsenistä on nyt uusia, joten lobattavaa riittää. On myös huomioitava, etteivät tekijänoikeuskysymykset ole vain kirjastojen asia, vaan tasapainoa on haettava kaikkien eri toimijoiden (kirjailijat, kuvittajat, kustantajat jne.) kesken. EBLIDA:lle on tärkeää kirjastojen yhteinen ääni. Tilanne on nyt pirstaleinen eikä EU:ssa, saati Euroopassa, ole yhtenäistä tekijänoikeuskäytäntöä. Oikeus informaatioon vaatii työtä monilla eri foorumeilla.

Noin viisikymmenpäisessä yleisössä oli kaksi muutakin suomalaista osallistujaa: EBLIDA:n hallituksen jäsen Leena Toivonen ja Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Maailma on pieni.

Tuulevi Ovaska, KYSin tieteellinen kirjasto

Vertailevaa kehittämistä, osa 2

Trondheimista penkinmerkkausmatka jatkui Brysseliin Woluwen kampukselle ja läheiseen Louvain-la-Neuven yliopistokaupunkiin, joissa yhdessä Karen Busetin kanssa tutustuin Ghislaine Declèven johtamaan Université catholique de Louvainin terveystieteelliseen kirjastoon.

Kiintoisa ja työteliäs toinen vierailuviikko sisälsi edellisen tapaan tiloihin tutustumista, erilaisia esittelyjä ja tapaamisen sekä käyttäjien ja työntekijöiden haastatteluja. Antoisimmaksi osoittautui koko yliopistokirjaston yhteisen, tuoreen markkinointikampanjan perusteellinen esittely. Saimme tietää Biblio-Jack-videosarjan taustan, projektisuunnitelman, aikataulutuksen, käsikirjoitusprosessin ja toteutuksen eri vaiheet.

Hankkeen innokkaat ja  osaavat päätoimijat korostivat, että kirjaston markkinointivideoiden pitää olla ammattimaisia — jos kerran tekee, pitää panostaa, eli kunnianhimoa pitää olla tarpeeksi. Kirjaston lisäksi projektissa oli mukana opiskelijoita sekä vastavalmistunut ohjaaja audiovisuaalisten alojen oppilaitoksesta. Erityisesti uusille opiskelijoille suunnatun videosarjan ajatuksena on kertoa perusasiat hauskasti ja modernisti; näyttää, ettei kirjasto ole tylsä; luoda uutta imagoa.

YouTube-kanavan lisäksi Biblio-Jackilla on Facebook-sivu. Siellä videioiden kolme päähahmoa käyvät keskustelua, johon todelliset henkilöt, opiskelijat, ovat kiitettävästi alkaneet osallistua.

Keskustelua markkinoinnista.

Keskustelua markkinoinnista.

kirjastotilaa

Opiskelijoita Brussels Woluwen kampuksen kirjastossa.

kampus

Louvain-la-Neuven kampuksella.

Benchmarking-hankkeessa voi lukea enemmän tästä blogista.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Siruja – ”kirjastoblogi” neljännesvuosisadan takaa

Toisaalta 95% siitä mikä julkaistaan tänään on digitaalisessa muodossa, mutta vain 5% siitä on käytettävissä tietoverkon kautta, eli informaatiovallankumous on vielä edessäpäin. Internetissä on mukana noin 9000 tiedostoa, mutta verkossa voi olla vaikea löytää sitä, mitä hakee.

Näin kirjoitti pohjoismaisessa teologisten kirjastojen konferenssissa vieraillut kirjastonhoitaja Outi Kontturi vuonna 1993. Foorumina hänellä oli Joensuun yliopiston kirjaston monistettu henkilökuntatiedote nimeltä Siruja. Vuosina 1986–1993 ilmestynyt Siruja oli oman aikansa ”blogi”, olkoonkin että lehtinen oli tarkoitettu vain kirjaston sisäiseen jakeluun. Se sisälsi ajankohtaisia tiedotuksia, katsauksia, raportteja ja matkakertomuksia, toisinaan jonkin kepeämmänkin jutun.

IMG_0223Sirujen aloittaessa kirjasto oli juuri saanut Carelia-rakennuksesta aiempaa hulppeammat, edelleen käytössä olevat tilansa. Henkilöstön ja aineistojen määrä oli tasaisessa kasvussa. Lehtiä selatessa väkevimmin pistää silmään kuitenkin tietotekniikan esiinmarssi. Suuri, kirjaston asiakkaillekin näkyvä muutos oli atk-lainaukseen siirtyminen sekä JoeCatiksi ristityn ”atk-näyttöluettelon” avaaminen.

Edellä lainatussa katkelmassa – joka on Sirujen viimeiseksi jääneestä numerosta – sana Internet esiintyy ensimmäisen kerran. Jo aiemmin oli kerrottu hypertekstistä, jota hyödyntäviä ohjelmia varten kirjastoon oli hankittu Apple MacIntosh -tietokone. ”Opetuksen avuksi tulee hyperteksti-video-opetusjärjestelmät ja tiedontallennuksen avuksi mm. taskukokoiset tietokoneet, jotka pystyvät lukemaan myös käsinkirjoitettua tekstiä”, Siruissa ennustettiin.

Digitaalisessa muodossa luotujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista oli jo 1990-luvun alussa yllättävän korkea. Se mikä viimeisen 20 vuoden aikana on kasvanut räjähdysmäisesti, on Internetiin vietyjen julkaisujen määrä. Yksin Google Scholar -hakukoneen arvioidaan löytävän noin 160 miljoonaa dokumenttia. Siruissa aavisteltu informaatiovallankumous kävi toteen.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut

Ideoita uuteen kirjastotilaan – kuvakertomus

KYSin tieteelliselle kirjastolle remointoidaan vuoden 2015 aikana uusi tila Puijon sairaalan 0-kerrokseen, pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Saadaksemme ideoita ja vinkkejä pienen tilan kalustamiseen ja sisustamiseen toimivaksi ja moderniksi tulevaisuuden kirjastoksi, joka palvelee käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin, teimme tilasuunnittelumatkan Helsinkiin 29.-30.9.2014.

Tämä on kuvakertomus ekskursiostamme.

Tutustumiskohteet ja niiden esittelijät, joita kiitämme lämpimästi:

 

 

Aalto-yliopiston Learning Hub Rooftop tarjosi mielenkiintoisia ratkaisuja ja kauniita maisemia. Opiskelijat olivat päässeet vaikuttamaan tilasuunnitteluun ja kalusteratkaisuihin ja se näkyi lopputuloksessa.

lukijoita

Aallon Töölön kampuksen yläkerran oppimiskeskuksessa voi pitää tauon lukemisesta ja kohottaa katseen yli kattojen.

Oppimiskeskuksessa on monenlaisia työskentelypaikkoja: voit opiskella pöydän ääressä yksin tai ryhmässä vaikkapa kahvikupin kera, rennosti istuen tai pötkötellen sohvalla, ”maisemanojatuolissa” tai Fatboy-säkkituolissa, lukea äänettömässä lukusalissa tai työskennellä tietokoneen ääressä.

opiskelijoita

Opiskelijoita Aalto-yliopiston Töölön kampuksen oppimiskeskuksessa

Tilassa ei ole tietokoneita, vaan kaikilla opiskelijoilla näytti olevan omat kannettavat tai tabletit. Tila tarjoaa kuitenkin skannerit, tulostimet ja isot näytöt työskentelyn tueksi. Lisäksi Oppimiskeskuksesta löytyy lukusalikappaleita kurssikirjoista.

lukusali

Hiljainen lukusali Aallossa.

Kokonaisuutena kaksikerroksinen ”opiskelijoiden olohuone” on värikäs ja viihtyisä opiskelun ja oppimisen monitoimitila.

säilytyslokeroita

Värikkäitä numerokoodillisia säilytyslokeroita Aallossa.

 

Kirjasto 10 edustaa modernia näkemystä yleisestä kirjastosta elävänä kaupunkitilana, joka on tehty asiakkaita varten asiakkaiden ehdoilla.  Kirjat, koneet, levyt, leffat ja lehdet on sijoiteltu 1000 m² tilaan niiden käytettävyyttä ja näkyvyyttä ajatellen. Sisään astuessaan näkee kaiken — tavoitteena on tervetuloa-olo.

yleiskuva kirjasto 10

Kirjasto 10 näkyy kokonaan jo ovelta.

Sama periaate koskee myös henkilökuntaa: kirjastonhoitajasta on tullut personal trainer, joka erottuu henkilokuntaliiveissään liikkuessaan kaikkialla kirjastossa sen sijaan, että istuisi tiskin takana. Vaikka kaikki toimii periaatteessa itsepalveluna, ottaa puolet Kirjasto 10:n 2000 päivittäisestä asiakkaasta kontaktin henkilökuntaan.

liivi

Kirjasto 10:n työntekijän tunnistaa helposti.

Kirjastossa ei ole perinteisiä korkeita kirjahyllyjä, vaan korkeimmatkin ovat vain 155 cm. Muunneltava tila elää erilaisten tarpeiden mukaan. Muokattava ja siirrettävä kalustus — jota myös asiakkaat saavat vapaasti siirrellä — mahdollistaa esimerkiksi monenlaisten tapahtumien järjestämiseen ja näitä kirjasto 10:ssä riittää, kuten elävän musiikin esittäminen ja leffaillat. Tapahtumien järjestäjiä ovat käyttäjät, ei kirjasto.

PressDisplay

Kirjasto 10 ei tilaa lainkaan paperisia sanomalehtiä. Ne voi lukea suurelta näytöltä.

seinäkkeitä

Kaupunkiverstaassa on akustisista sermeistä muodostuvia työhuoneita kaikkien käyttöön.

IMG_2397

Tutustuminen Eduskunnan kirjastoon alkakoon!

 

Eduskunnan kirjasto erottui joukosta arvokkuudellaan. Vuonna 1978 valmistunut tila on alunperin kirjastoksi suunniteltu ja tietyiltä osin suojeltu. Koko talon peruskorjaukseen liittyneessä remontissa kirjaston tavoitteita olivat mm. esteettömyys, koulutustila ja rauhallisempi tutkijasali sekä saada osa suljetusta varastosta avoimeksi. 

IMG_0636

Eduskunnan kirjaston asiakaspalvelu. Kirjasto on avoin kaikille kansalaisille.

Minipääte

Eduskunnan kirjastossa aineistoa voi hakea kätevästi tableteilla. Tällaiset Josku-päätteet eivät veisi paljon tilaa.

 

IMG_0587

Eduskunnan kirjaston kokoelmat huokuvat kansakuntamme historiaa uusituissa tiloissa.

Eduskunnan kirjasto on palvellut kaikkia kansalaisia avoimena kirjastona jo vuodesta 1913, joten viime vuonna 2013 tuli jo sata vuotta täyteen. 

Kaisa_a

Kaisa-talon modernia arkkitehtuuria – arvaa montako pikkuikkunaa julkisivussa on?

Kaisa-talo on Helsingin yliopiston pääkirjasto. Kirjaston palvelujen kehittäminen oli yksi Helsingin World Design Capital 2012– teemavuoden hankkeista. Talo lumoaa tai mykistää arkkitehtuurillaan ja massiivisuudellaan. Suunnittelun lähtökohtana oli ajatus tilasta, joka ajan myötä mukautuu käyttäjiensä mukaan, joten tilojen muunneltavuus ja joustavuus oli keskeinen tavoite.

IMG_2457

Kaunista ja toimivaa wau-arkkitehtuuria Kaisassa. Valo kulkee läpi rakennuksen kerroksesta toiseen.

Kirjasto suunniteltiin kokonaisvaltaiseksi yhtenäiseksi oppimiskeskustilaksi  ja se näkyy tilaratkaisuissa. Kirjastossa on paljon erilaisia työskentely- ja lukutiloja sekä ns. monitoimityötiloja, joiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  Suurissa tiloissa on pystytty kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen, mutta toisaalta tilan valtava koko tuo haasteita esimerkiksi opasteisiin ja niiden näkyvyyteen.

IMG_0690

Kaisan valoisia työskentelypaikkoja, joita löytyy yli 1000 kappaletta.

Kaisa-talossa on onnistuttu hyödyntämään luonnonvaloa monin eri tavoin. Eniten valoa tuovat suuret valoaukot läpi kaikkien kerrosten ja lisäksi isot julkisivujen päätyikkunat sekä pikkuikkunat — joita on noin 780 — antavat silmän levätä työskentelyn lomassa myös vuodenaikojen mukaan muuttuvassa kaupunkinäkymässä.

IMG_0674

Valoaukon ympärillä olevia lukupaikkoja sekä sen yhteyteen sijoitettu neuvontapiste.

IMG_0643

Kaisan esteetöntä toimintaympäristöä pääportaikon luona. Kuvassa osa 30 000 hyllymetristä.

opiskelija lukee

Moderni keinutuoli lukupaikkana Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökunnan työtiloissa näkyi nykyinen suuntaus avokonttoreiksi sermeineen, vaikka myös erillisiä työhuoneita on; tehtävät ratkaisevat, millaisessa tilassa työ sujuu parhaiten.

 

IMG_0691

Uskoisitko tämän lukutilan olevan kirjastossa? Kuva Kaisasta.

Terkko on Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto, joka palvelee lääketieteen ja lähialojen oppimista, opetusta ja tutkimusta sekä Meilahden sairaalaa.  Terkon nykyiset kirjastotilat ovat valmistuneet vuonna 1998. Myös Meilahdessa korkean tilan suuret ikkunat tuovat luonnonvaloa sisään. Tilan arkkitehtuuri on muutenkin avaruuden tuntua lisäävän avointa ja läpinäkyvää.

 

IMG_0695 (2)

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja sen avara lukutila.

Rakennuksessa on huomioitu hyvin paitsi valaistus myös erilaiset tavat opiskella ja oppia. Esimerkiksi lukupaikkojen sijoittamisella on pyritty kiinnittämään huomiota hiljaiseen työskentelyyn.

opiskelijoita

Opiskelijoita Terkossa. Valaistus on tärkeää.

Terkossa kehitetään ja käytetään paljon uusimpaan tekniikkaan perustuvia palveluita ja sovelluksia — tilasuunnittelun kannalta näkyvimpänä QR-koodin hyödyntäminen kurssikirjojen e-versioiden lataamisessa / lukemisessa mobiililaitteesta.

IMG_0700

QR-teknologiaa Terkossa e-kirjojen esillepanossa.

Vierailulla kävi ilmi, että myös Terkossa suunnitellaan parhaillaan nykyisten tilojen remontoimista vastaamaan paremmin nykyisiin sekä tuleviin kirjastotilojen käytön haasteisiin. Tila siis elää käyttäjiä kuunnellen eikä sen tarkoitus olekaan pysyä muuttumattomana.

matkalainen miettii

Millainen on tulevaisuuden kirjastotila? miettii palvelupäällikkö Kirjasto 10:ssä.

 

Mia Haapanen, tietopalveluneuvoja & Tuulevi Ovaska, palvelupäälllikkö & Kirsi Salmi, tietoasiantuntija, KYSin tieteellinen kirjasto