Future starts today – IATUL konferenssi Espoossa

Espoon Otaniemessä oli kesäkuun alussa kansainvälinen kirjastoalan konferenssi: ”35th IATUL conference”. Sen järjesti IATUL (International Association of Scientific and Technological University Libraries) , joka tarjoaa kansainvälisen foorumin ideoiden vaihtoon teknisten alojen yliopistokirjastoille. Tällä kertaa ideoita vaihdettiin vilkkaasti, sillä osallistujia oli lähes 200 melkein kolmestakymmenestä eri maasta. Konferenssin sosiaalinen ohjelma mahdollisti kollegoihin tutustumisen rennossa ilmapiirissä. Konferenssin mottona oli ”Measures for Success: Library Resources and Effectiveness under Scrutiny”.

Kuva

Kiinnostavia ja ajankohtaisia esityksiä oli runsaasti mm. seuraavista aiheista: “Open Access and Repositories”, “Service Design”, “Library Space”, “Acquisition”, “Digital Library Space”, “Altmetrics”, “Information Literacy”, “Performance”, “Bibliometrics” ja “Library Services and Systems”.

Kuva

Tässä reppuuni tarttuneita ajatuksia konferenssista. Ensinnäkin tietotekniikasta, joka on lähes kaiken työmme taustalla: saimme taas kerran muistutuksen pitää varmuuskopiot ajan tasalla tietoturvaan liittyvien uhkien varalle. Hakukoneilla hakiessamme on hyvä ymmärtää, että jättämämme ”hakujälki” kertoo meistä itsestämme. Hakuja tehdessämme olemme rehellisiä, haemme sitä, mikä meitä oikeasti kiinnostaa. ”Open access”- teemaan liittyvissä luennoissa mieleeni heräsi kysymys, moniko esim. UEFin tutkijoiden artikkeleista on julkaistu ”open acess”-periaatteella? Altmetriikasta nousi esiin esim. miten altmetriikka vaikuttaa julkaisujen arvostukseen, kun se on tullut perinteisten siteerausten rinnalle? Eräs esitelmöitsijä puhui kuinka joillakin julkaisuilla voi olla esim. ”high altmetric score, but low citation count” ja toisin päin, joillakin voi olla ” low altmetric score, but high citation count”. Molempia voidaan käyttää julkaisujen laadun arvioinnissa. Mitä sitten on altmetriikka? Siihen löytyy tietoa esim. altmetric.com–sivulta. Altmetriikka mittaa esim. kuinka paljon artikkeliin on viitattu sosiaalisessa mediassa (”Social consumption”-) esim. twitterissä, facebookissa, blogeissa jne. Perinteisten lehtien arvioinnissa käytettyjen Impact Factoreiden rinnalle on kehitetty myös ”Author Impact Factor”, jolla voidaan arvioida tutkijoita: ”how hot she or he is?” Myös ”Open Accessin” vaikutuksesta siteerausten nopeutumiseen on arvioitu (”self-archived articles”) yliopistojen omien julkaisuarkistojen käytön yhteydessä.

Kuva

”Tulevaisuus alkaa tänään”, kuten eräs esitelmöitsijä totesi ja kirjastojen täytyy tuntea asiakkaansa ja toimintaympäristönsä nyt ja tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ja myös kirjastotyö muuttuu. Tarvitsemme työssämme yhä enemmän uusia tietoja ja taitoja.

Konferenssin järjestelyt olivat erinomaiset ja niistä kiitos järjestäjille!

Anu Eskelinen, tietoasiantuntija

Mainokset

Altmetriikka – bibliometriikkaa verkkoympäristössä

Seminaari

Sateista seminaaripäivää värittivät monet esitykset. Paikkana Tieteiden talo Helsingissä.

Työntäyteistä syksyä virkisti marraskuun alussa järjestetty Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Tutkijapalvelut näkyviksi – tutkimusaineistot ja kirjaston rooli -seminaari, jossa kuulimme pohdintaa kirjaston roolista tutkijapalveluihin liittyen. Meidän kirjastostamme seminaarivierailuun osallistui kolme henkilöä, ja tietoasiantuntija Maarit Putouksen kirjoitus samasta seminaarista on luettavissa myös tästä blogista. Tuossa postauksessa käsitellään laajemmin päivän antia, mutta me päätimme keksittyä altmetriikkaan.

Mitä se sitten on? Kyseessä on bibliometriikan uusin tutkimussuuntaus, ja se on vaihtoehtoista bibliometriikkaa tai artikkelitason bibliometriikkaa. Verkkomaailmassa toki voidaan puhua pelkästä metriikastakin, mutta yhtä kaikki, kyseessä on kuitenkin asioiden mittaamiseen liittyvä käsite. Altmetriikan syntymiseen on vaikuttanut vanhahtavan tutkimuskulttuurin kritiikki: vertaisarviointia pidetään hitaana, viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain ja bibliometriikan (eli varsinaisen viittausanalyysin) nähdään tutkailevan jo aikapäiviä sitten tapahtuneita asioita. Verkkoympäristössä askartelemaan tottuneet X- ja Y-sukupolvet haluavat tietää mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mitkä ovat ajankohtaisia keskusteluaiheita. Tarkemmin tästä seminaaripäivässä pidetystä johtavien tietoasiantuntijoiden Maria Forsmanin ja Jukka Englundin esityksistä voi lukea Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogista.

Webnatiivi-sukupolvi hyödyntää uusia viestintävälineitä tehokkaasti, joten heidän mukanaan tieteellinen keskustelu siirtyy vaivattomasti myös verkkoon. Sosiaalisen median eri palvelut, kuten Twitter, Facebook ja LinkedIn tarjoavat keskustelulle puitteet. Lisäksi keskustelua käydään myös muualla avoimessa verkossa, esimerkkeinä tästä kustantajien kirja-arvostelumahdollisuudet, sanomalehtiartikkeleiden kommentointi, sekä blogi- ja wikikirjoitukset.

Tässä yhteydessä perinteiseksi mielletty bibliometriikka on suuntautunut lehtien vaikuttavuuden mittaamiseen, kun taas altmetriikka pyrkii vaikuttavuuden mittaamiseen yksittäisen julkaisun, eli lehtiartikkelin tai kirjan, tasolla. Altmetriikan avulla pyritään tieteen avoimuuteen ja tutkimustulosten tunnetuksi tekemiseen, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämä tarjoaa väylän yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, ja samalla yliopistojen kolmas tehtävä toteutuu verkossa. Tähän pyrkimyksen saavuttamiseen yhden apuvälineen tarjoavat näkyvyyspalvelut. Yhden esimerkin altmetriikan hyödyntämisestä tarjoaa Terkon metriikkaprojekti lääketieteen alalla.

Altmetriikka on siis enemmän kuin tutkimuksen julkaisemista, sillä sen pyrkimyksenä on tuottaa lisäarvoa tutkimusjulkaisemiselle, sekä saada tutkimustyö laajemmin tunnetuksi. Olisiko tutkimuspalveluiden brändäys kirjaston näkökulmasta mahdollinen tie tuoda tutkimuspalveluita näkyväksi tiedeyhteisössä?

 

tietoasiantuntija Tomi Rosti ja tietopalveluneuvoja Taina Sahlman