Future starts today – IATUL konferenssi Espoossa

Espoon Otaniemessä oli kesäkuun alussa kansainvälinen kirjastoalan konferenssi: ”35th IATUL conference”. Sen järjesti IATUL (International Association of Scientific and Technological University Libraries) , joka tarjoaa kansainvälisen foorumin ideoiden vaihtoon teknisten alojen yliopistokirjastoille. Tällä kertaa ideoita vaihdettiin vilkkaasti, sillä osallistujia oli lähes 200 melkein kolmestakymmenestä eri maasta. Konferenssin sosiaalinen ohjelma mahdollisti kollegoihin tutustumisen rennossa ilmapiirissä. Konferenssin mottona oli ”Measures for Success: Library Resources and Effectiveness under Scrutiny”.

Kuva

Kiinnostavia ja ajankohtaisia esityksiä oli runsaasti mm. seuraavista aiheista: “Open Access and Repositories”, “Service Design”, “Library Space”, “Acquisition”, “Digital Library Space”, “Altmetrics”, “Information Literacy”, “Performance”, “Bibliometrics” ja “Library Services and Systems”.

Kuva

Tässä reppuuni tarttuneita ajatuksia konferenssista. Ensinnäkin tietotekniikasta, joka on lähes kaiken työmme taustalla: saimme taas kerran muistutuksen pitää varmuuskopiot ajan tasalla tietoturvaan liittyvien uhkien varalle. Hakukoneilla hakiessamme on hyvä ymmärtää, että jättämämme ”hakujälki” kertoo meistä itsestämme. Hakuja tehdessämme olemme rehellisiä, haemme sitä, mikä meitä oikeasti kiinnostaa. ”Open access”- teemaan liittyvissä luennoissa mieleeni heräsi kysymys, moniko esim. UEFin tutkijoiden artikkeleista on julkaistu ”open acess”-periaatteella? Altmetriikasta nousi esiin esim. miten altmetriikka vaikuttaa julkaisujen arvostukseen, kun se on tullut perinteisten siteerausten rinnalle? Eräs esitelmöitsijä puhui kuinka joillakin julkaisuilla voi olla esim. ”high altmetric score, but low citation count” ja toisin päin, joillakin voi olla ” low altmetric score, but high citation count”. Molempia voidaan käyttää julkaisujen laadun arvioinnissa. Mitä sitten on altmetriikka? Siihen löytyy tietoa esim. altmetric.com–sivulta. Altmetriikka mittaa esim. kuinka paljon artikkeliin on viitattu sosiaalisessa mediassa (”Social consumption”-) esim. twitterissä, facebookissa, blogeissa jne. Perinteisten lehtien arvioinnissa käytettyjen Impact Factoreiden rinnalle on kehitetty myös ”Author Impact Factor”, jolla voidaan arvioida tutkijoita: ”how hot she or he is?” Myös ”Open Accessin” vaikutuksesta siteerausten nopeutumiseen on arvioitu (”self-archived articles”) yliopistojen omien julkaisuarkistojen käytön yhteydessä.

Kuva

”Tulevaisuus alkaa tänään”, kuten eräs esitelmöitsijä totesi ja kirjastojen täytyy tuntea asiakkaansa ja toimintaympäristönsä nyt ja tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ja myös kirjastotyö muuttuu. Tarvitsemme työssämme yhä enemmän uusia tietoja ja taitoja.

Konferenssin järjestelyt olivat erinomaiset ja niistä kiitos järjestäjille!

Anu Eskelinen, tietoasiantuntija

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s