Scholar Chart — Terkon metriikkapalvelu

Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko ylläpitää Scholar Chart -palvelua, reaaliaikaista näkymää suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan.

Scholar Chart kertoo muun muassa

  • mitä lääketieteen aiheita Suomessa ja kussakin ylopistossa tutkitaan eniten
  • missä lehdissä suomalaiset lääketieteen tutkijat julkaisevat eniten
  • tutkijoiden eniten siteeratut artikkelit
  • että maassamme on useita tutkijoita, jotka julkaisevat vähintään yhden artikkelin joka viikko
  • kuka julkaisee ahkerimmin missäkin suomalaisessa lääke-/terveystieteen tiedekunnassa

    Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden lukuja ja aiheita

Palveluun kuuluu Terkko Factor, maailman ainoa metriikkapalvelu, joka yhdistää Impact Factorin (Web of Science), SJR:n (Scopus), Julkaisufoorumin (Jufo) ja artikkelien kokonaismäärän yhdeksi vertailuluvuksi. Voit myös järjestää listan kunkin eri muuttujan mukaiseksi klikkaamalla sarakkeen otsikkoa.

Tutustu suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan monesta perspektiivistä Scholar Chartin avulla.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö (tietoasiantuntija)

 

Mainokset

Kohteena avoimet julkaisuarkistot

Open Repositories in Helsinki, 9.-13.6.2014
Ensimmäisenä päivänä oli tarjolla aihepiiriin johdattavia esikonfferensseja. Otin läpileikkauksen eri aiheista, aloittaen altmetriikasta ja päättäen rahoittajien mandaatteihin. Altmetriikka osiossa esiteltiin altmetric.com–palvelua sen tarjoamien palveluiden välityksellä. Välineitä voi saada ei-kaupalliseen käyttöön ilmaiseksi. Altmetriikka tarjoaa artikkelitasoista, eri lähteistä jalostettua, näkyvyyttä ja laajentaa perinteistä tieteellistä mittaamista. Kotiläksyksi jäi myös luettavaa ja tutustumista: Altmetrics: a manifestoGlasgown yliopiston arkisto ja altmetriikan hyödyntäminen, Altmetrics in libraries and institutional repositories –blogikirjoitus. Keskustelussa nousi eteen mahdollinen hyödyntäminen CRIS-sovelluksissa. Hyödyntämisessä käytetään pääasiassa DOI-tai Pubmed Id-tunnisteita. Iltapäivän toisessa sessiossa tarjoiltiin näkymää erilaisista ja eritieteenalojen julkaisutietokannoista ja niiden toiminnasta. Lisäksi oli tarjolla rahoittajan näkökulmaa ERC-hankkeisiin, joissa rahoittajilla on vahva suositus Open Access –julkaisemiseen, he jopa suosittelevat käyttämään Europe PubMed Central –arkistoa biotieteisiin ja ArXiv-arkistoa fysiikan ja tekniikan alan palveluihin. Erityisiä suosituksia ei ole yhteiskuntatieteisiin eikä humanistisiin tieteisiin. Vaihtoehtoisina tallennuspaikkoina voidaan käyttää organisaatiokohtaisia tai keskitettyjä arkistoja, kuten Zenodo. Suosituksissa nostetaan yhä selkeämmin esille, että tutkimusdata tulisi myös pyrkiä julkaisemaan aina silloin kun se on mahdollista. Rahoittajilla on myös toiveita embargoaikoihin, eli julkaisut pitäisi saada avoimen saatavuuden piiriin kuuden kuukausen sisällä, myöhempää aikaa eli vuotta on mahdollista käyttää yhteiskuntatieteellisillä ja humanistisilla aloilla. Päivän päätteeksi oli vuorossa vielä keskustelusessio, joka alkoi alustuksilla eri rahoittajien Open Access-politiikoista. Tilaisuudessa esiteltiin REF (Reseach Excellence Framework)-mallia, joka on RAE (Research Assessment Exercicise)-mallin jatkaja. Hyviä kysymyksiä: Organisaation Open Access vaatimukset?, Onko kyseessä mandaatti vai politiikka?, Kohdistetaanko kiinostus kultaiseen (Gold) vai vihreään (Green) Open Accessiin? Onko jotakin aikarajoja?, Kuinka alakohtaiset arkistot sopivat kuvaan? Ja tosiasiahan on, että resurssointiin on kiinnitettävä huomiota. Tärkein viesti oli kuitenkin, että tutkijoiden toimintamallia on saatava muuttumaan avoimen tieteen suuntaan. Tauolla tuli käytyä keskustelua suomalaisista CRIS-järjestelmistä ja niiden rajapinnoista julkaisuarkistoihin. Joihinkin arkistoihin on tulossa apusovelluksia, joilla kaksi tietojärjestelmää voivat kommunikoida keskenään.

Toisen päivän avajaissessiossa ilmoitettiin, että konfferenssiin on tullut osallistujia yli 500 ja 38 eri maasta. Päivän Keynote-puhuja Erin C. McKiernan oli avoimen tieteellisen julkaisemisen ja avoimen tieteen puolestapuhuja. Avoimuus lisää enemmän näkyvyyttä, käyttäjiä ja keskustelua. Avoimuudella voidaan vähentää aineistojen käytettävyysesteitä. Tutkijoilla voi syntyä ajatus, mutta sen jalostaminen saattaa pysähtyä puutteelliseen aineistojen hyödyntämiseen. Aineistojen hankkiminen on osittain kustannuskysymys. Open Access ideaa voi viedä eteenpäin boikotoimalla ”suljettuja” lehtiä, käymällä keskustelua blogeissa ja toimittaa preprinttejä jos mahdollista, julkaista vain open access –lehdissä. Toki näissä piilee uran kannalta riski erityisesti nuorelle tutkijalle. Tieteelliset arviointivälineet valitettavasti huomioitavat arvioinneissa korkeiden impact factorin omaavat lehdet ja open access lehdillä ei välttämättä ole korkeitä impact factor-arvoja – toki poikkeuksiakin on. Erityisesti kirjoittajien tulisi kiinnittä huomiota tekijänoikeuksiin ja muuttaa toimintaansa enemmäin avoimuutta sallivaksi. Open access –lehdissä piilee vielä myytti huonosta vertaisarvioinnista, useimmissa lehdissä on tarjolla mahdollisuus tutustua arviointihistoriaan, joten sitäkin myyttiä ollaan purkamassa. Muissa sessioissa kiinnitettiin huomiota saatavuuteen, jos julkaisuita tai artikkelikopioita oli tallennettu projektien verkkosivuille tai muihin vastaaviin viritelmiin, niitä ei ole välttämättä myöhemmin saatavissa. Tämä puoltaa hoidettujen arkistojen olemassaoloa ja resurssointia. Iltapäivän puolella käsiteltiin eri tuotteilla toteutettuja arkistoja, tietojen siirtoa arkistojen välillä, pilvipalveluiden soveltuvuutta ja arkistojen välistä yhteistyötä, jonka kehittymistä tulee seurata tieteen ja tieteenalojen kansainvälistyessä. Päivän viimeisenä sessiona oli Posterikavalkadi.

Keskiviikkona käytiin läpi käsitteistöä: repository, archive. Miten huolehditaan saatavuudesta, entä pitkäaikaissäilytyksestä? Arkistojen tallennuskohteiden monimuotoisuus asettaa haasteita myös järjestelmille. Artikkelit, tutkimusdata, oppimateriaali, verkkokurssit, videolähetykset (kokoukset, video-opetukset…) Onko kaikki tarpeen tallentaa, riittääkö otanta? Metatiedon saatavuus ja erilaiset rajapinnat? Entä metatiedon rikastaminen? Pitäisi päästä eroon fyysisistä opuksista ja katsoa mieluummin objekteja. Suuntana tulisi olla palvelukokonaisuus, jossa kaikki palvelut olisivat saatavilla yhden luukun periaatteella. Tämä olisi varmaan tutkijoille mielekkäämpää, kuin haravoida organisaatiosta mitä kenellekin tulee tarjota. Miten CRIS-järjestelmät voitaisiin liittää osaksi kokonaisuutta? Voidaanko käyttäjä pakottaa käyttämään kontrolloituja asiasanastoja metatiedon syöttämisessä? Miten organisaation eri tietovarantoja voidaan hyödyntää, ettei samaa tietoa tarvitsisi tallentaa moneen paikkaan? ORCID, PubMed ID, Handle Id, DOI, URN, ResearcherID, ScopusID, Google ID – jokaisella järjestelmällä omia tunnisteita, tuleeko tästä upottava suo? Mitä internetissä tapahtuu minuutissa? Päivän aikana tuli ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Viimeiseen päivään osuikin sittan ajatukset palvelukulttuurista. Kirjastot ovat tietokokoelmia. Kirjastolaisilla on palveluasenne. Kirjastoa pidetään luotettavana, sailyttävänä ja pysyvänä organisaationa. Kirjoja pyydetään ja annetaan toisille kokoelmille. Kirjasolla on eettiset perinteet. Kuinka nämä sopivat digitaaliseen maailmaan, tarvitseeko kaikkien palveluiden olla yksi yhteen? Muuttuvatko tehtävät: kannustaminen, sisältöjen markkinointi, lisenssointityö, vaikuttavuuden mittaaminen, strategia ja politiikkatyö.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija

 

Tutkimusdatapalveluista

Research data and services workshop during the EGI Community Forum 2014, 20.5.2014
Kansainvälisessä tunnelmassa käsiteltiin erilaisia tutkimusdata-hankkeita ja niiden tuottamia tuloksia. Useimmat esitykset käsittelivät sekä tekniikkaa että poliittista kenttää tutkimusaineistojen ja –datan halliinan osalta.

RDA:n (Research Data Alliance) Peter Wittenburgin esityksessä korostui tutkimusdatan jakaminen ilman rajoja ja esitys lähtikin mukavasti liikkeelle Euroopan komission varapuheenjohtajan Neelie Kroesin sanoin: “Knowledge is the engine of our economy. And data is its fuel.” Nykyään tietoa tuotetaan ja analysoidaan paljon, tarvitaan tieteiden välisiä harmonisoituja ratkaisuja datan hallintaan, koko elinkaaren ajalle. Käytössä voi olla tieteenalakohtaisia, kansallisia tai organisaatiokohtaisia ratkaisuja. RDA-verkoston tavoitteena on ylittää raja-aitoja helpottamalla yhteistyötä ja datan jakamista ja saatavuutta kansainvälisesti asiantuntijoiden, erilaisten tieteenalojen ja erilaisten yksiköiden välillä. Taustarahoittajina toimii euroopan komissio, Australian National Data Service ja US National Science Foundation. Jatkossa mukaan on tulossa muitakin toimijoita. Toimintaediana on että asiantuntijoista koostetaan työ ja kiinnostusryhmiä konkretisoimaan erilaisia ongemia, joita ryhdytään ratkomaan. Eräänä esimerkkinä nostettiin esille PID-tunnus (Persistent Identifiers), jossa ajatuksena on että dataobjekteilla olisi oma tunnistusnumero samalla tavoin kuin IP-numerot tietoverkoissa.

EUDAT:n Damien Lecarpentier esitteli eurooppalaista konsortiohanketta, jossa mm. CSC on mukana. Hankkeen tausta-ajatus on luoda tiede- ja tutkimusyhteisöille kestävä Euroopan kattava datainfrastruktuuri, jonka avulla tiedeyhteisöjen tuottama tieto on paremmin saatavissa. Työskentely on käyttäjälähtoistä ja haasteet kasvavat tieteenalojen lisääntyessä. EUDAT on tuotteistanut toimintoja ja tarjolla on tiedonhaku, replikointi, tallennus ja jakaminen sekä tieteelliset laskentapalvelut. Jatkosuunnitelmissa ovat erilaiset pilvipalvelut, semantiikan hyödyntäminen ja mahdollisesti dynaaminen data. Hankkeen tavoitteena on rakentaa integroitu ratkaisu palveluille – yhden luukun peritaatteella. Tämä varmaan helpottaisi tutkijoiden työtä tulevaisuudessa. Toiminnan taustalla on kansainvälinen jaettu data. Kansalliset tai tieteenalakohtaiset ratkaisut eivät välltämättä palvele tutkimusta tai datan tallennusratkaisut eivät ole riittäviä tai ne ovat kalliita. Tämän vuoksi on tärkeää olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja hyödyntää kansainvälisiä ratkaisuja, koska tutkimustyön ja tutkimusryhmien kansainvälistyessä tallennusratkaisujen ja –palveluiden tulee olla samalla tasolla. Hankkeella on kumppanuuksia myös RDA:han ja ATT-palveluihin.

OKM:n Sami Niinimäki toi kansallisen kuvan tieteen ja tutkimuksen avoimuuden tavoitteista. Samassa yhteydessä esille tuli Euroopan komission tavoitteet, jotka ohjaavat kansallista päätöksentekoa ja ovat taustana suunnittelutyölle. Esimerkiksi Horizon 2020-ohjelman kaikki tieteelliset julkaisut pyritään saamaan vapaasti julkaistuksi.

OpenAIRE on Euroopan komission rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on kehittää tiatoaineistoinfrastruktuureita Euroopan unionissa, kokoamalla Euroopan komission rahoittamien projektien tutkimustuloksia ja asettamalla ne saataville keskitetyn portaalin kautta. Kimmo Koskinen ja Antonis Lempesis esittelivät palvelua hiukan eri näkökannoista. Palvelut kattavat tekstilouhinnan, tilastoinnin, raportointityökalut sekä neuvonnan. Zenodo on julkaisuarkisto tutkimusdatalle ja –artikkeleille, joita ei voi tallentaa organisaatio- tai alakohtaisiin arkistoihin. Zenodoon on mahdollisuus tallentaa julkaisuja, postereita, esityksiä, datajoukkoja, kuvia, videoita ja ohjelmia. Hankkeessa on tuotettu ohjeita sekä data-arkistojen että CRIS-ylläpitäjille.

ATT (Avoin tiede ja tutkimus) palveluista kertoi Tuija Raaska. Kyseessä on OKM:n rahoittama hankekokonaisuus, jossa koordinoidusti tuotetaan palveluita avoimen tieteen käyttöön. Tietojen tallunnuspalvelut, suomalaisen tutkimusjulkaisemisen portaali, metadatapalvelut tutkimusdatalle, avoimen julkaisemisen alusta. Viesti oli että palveluiden käyttäjiä on vähän. Käytäväkeskusteluissa nousi esille se, että kuinka tutkijat tietävät tarjolla olevista palveluista. Pitäisikö markkinointiviestintää tehostaa vai onko tiedottamisen kohteena väärä kohderyhmä. Pitäisikö kirjaston ottaa roolia erilaisten tutkimuksen tukipalveluiden tiedottajana.

Ivo Grigorov piti elähdyttävän esityksen avoimen tieteen oikeutuksista ja siitä mitä näkökulmaa asioihin otetaan eli katsotaanko asiaa hallinnon vai tutkijan näkökulmasta. Esityksen kannanottona oli, että avoimuudesta tulisi tehdä osa meritoitumista.

Ari Asmi käsitteli tutkimusdataan viittaamisen periaatteita. Esimerkkitapauksen valossa hän toi esille samalla erään RDA working group:n toimintaa.

Paneelikeskusteluissa nousivat esille er toimijoiden roolit ja vastuut. Rahoittajat vaativat tiettyä raportointia, johon hallinto pyrkii vastaamaan. Vastaavasti julkaisuprosessit ja tutkimusaineistojen saatavuus kiinnostavat kirjastosektoria. Laitokset markkinoivat itseään tuottamillaan projekteilla ja niiden tutkimustuloksilla. Toimijoiden verkosto on laaja ja kokonaisuutta tulisi katsella laajemmasta näkökulmasta kuin omasta. Rajapintojen hyödyntäminen tietojärjestelmien välillä voi tuoda helpotusta. Kansainvälistyvässä maailmassa ei voida pysytellä kotimaan rajojen sisäpuolella, vaan on katsottava myös aidan toiselle puolelle. Tieteellisessä koulutuksessa tulisi nostaa keskiöön avoin tiede ja opastaa opiskelijoita avoimeen toimintaperiaatteeseen jo ensi metreiltä. Meritoitumisessa tulisi huomioida paremmin myös avoimesti julkaistut tutkimusaineistot ja avoimen tieteen edistämistä tulisi edesauttaa mieluummin porkkanalla kuin kepillä. Loppuun heitettiin haaste myös kirjastoille: Kirjastojen pitäisi ryhtyä tekemään datalle samaa kuin ne tekevät tällä hetkellä kirjoille.

Tomi Rosti, tietoasiantuntija

 

MeSH on demand — työkalu sopivien asiasanojen löytämiseksi

MeSH on Demandin avulla on helppo löytää tietyn aiheen MeSH-termejä. MeSH on Demand -hakuun voi lisätä (kopioida) jopa 10000 merkkiä tekstiä, jonka ei tarvitse olla hakusanoja, vaan mitä tahansa tekstiä, vaikka artikkelin abstrakti.

Esimerkiksi artikkelin

Jääskeläinen P, Heliö T, Aalto-Setälä K, Kaartinen M, Ilveskoski E, Hämäläinen L, Melin J, Kärkkäinen S, Peuhkurinen K, Nieminen MS, Laakso M; the Finhcm Study Group, Kuusisto J. A new common mutation in the cardiac beta-myosin heavy chain gene in Finnish patients with hypertrophic cardiomyopathy. Ann Med. 2014 Jun 3:1-6.

abstraktista (joka siis kopioidaan ja liitetään hakuruutuun)

Background. In the nationwide FinHCM Study including 306 Finnish patients with hypertrophic cardiomyopathy (HCM), we have previously identified two founder mutations in the alpha-tropomyosin (TPM1-D175N) and myosin-binding protein C (MYBPC3-Q1061X) genes, accounting for 18% of all cases. Objective. To screen additional mutations, previously identified in eastern Finnish cohorts with HCM, in the FinHCM Study population. Patients and methods. Ten mutations in the beta-myosin heavy chain gene (MYH7), TPM1, and MYBPC3 were screened. Results. MYH7-R1053Q was found in 17 of 306 patients (5.6%). No carriers of MYH7-R719W or N696S were found. A novel TPM1-D175G mutation was found in a single patient. MYBPC3 mutations were found in 14 patients: IVS5-2A-C in two, IVS14-13G-A in two, K811del in six, and A851insT in four patients. Altogether, a HCM-causing mutation was identified in 32 patients, accounting for 10.5% of all cases. In addition, two MYBPC3 variants R326Q and V896M with uncertain pathogenicity were found in eight and in 10 patients, respectively. Conclusion. Combining the present findings with our previous results, a causative mutation was identified in 28% of the FinHCM cohort. MYH7-R1053Q was the third most common mutation, and should be screened in all new cases of HCM in Finland.

MeSH on Demand -työkalu poimii MeSH-termeiksi nämä:

    • Cardiomyopathy, Hypertrophic
    • Carrier Proteins
    • Female
    • Finland
    • Heterozygote
    • Humans
    • Male
    • Mutation
    • Myosin Heavy Chains
    • Tropomyosin
    • Ventricular Myosins
    • Virulence

Katso kuvat NML:n ohjeesta ja kokeile!

  • Ai, mitä niillä MeSH-termeillä sitten tehdään? Ne ovat asiasanoja, joita käytetään sisällönkuvailuun (indeksointiin) lääketieteen tietokannoissa, kuten MEDLINE ja MEDIC. Käyttämällä asiasanoja hakusanoina, voi saada täsmällisempiä, osuvampia tuloksia kuin omin, vapain sanoin. Katso video!

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö (tietoasiantuntija)

Erasmustamassa Barcelonassa

Olin viikon 24 Erasmus vaihto-ohjelman tukemalla vierailulla Barcelonan autonomisessa yliopistossa. Espanjan talouden haasteet näkyivät yliopistolaitoksessa: kirjaston johtaja kertoi budjetin käytännössä puolittuneen talouden laman aikana. Lisäksi työntekijöiden palkkoja oli alennettu parikymmentä prosenttia. Tämä on alkanut näkyä sekä työmotivaation heikkenemisenä; että siinä, ettei kirjasto ole pystynyt uusimaan atk-laitteistoja käytännössä kymmeneen vuoteen. Painettujen aineistojen hankinta on myös ajettu käytännössä nollaan.

Olemme tehneet kollegani Núria Balaguén kanssa jo usean vuoden yhteistyötä erityisesti kirjastojen laatujohtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän vuoden yhteistyön konkreettisena tuloksena on espanjankielinen laatujohtamisen opas kirjastoille. Juhlimme kirjan julkaisua vierailun aikana ja suunnittelimme seuraavia projekteja.

Laatukirjamme

Laatukirjamme

Erityisenä kiinnostukseni kohteena oli tänä vuonna viestintään liittyvät kysymykset. Vertailimme kirjastojen sisäisen viestinnän työkaluja. Molemmilla on kehittyneet intranet-sivustot. UAB:n intraa oli hyödynnetty myös kirjaston kehitysprojektien hallinnan välineenä, jossa tehtävien jakaminen ja projektien hallinta tapahtui kirjaston räätälöimällä avoimen lähdekoodin (Redmine) ohjelmistolla. Omassa kirjastossamme olemme ajatelleet myös projektoinnin työkalua, joten sain varmistusta omalle ajattelulleni kirjastojen työtavan muuttumisesta entistä enemmän kehityshankkeiden toteuttamisen suuntaan.

Kirjastojen sisäisen viestinnän vertailua

Kirjastojen sisäisen viestinnän vertailua

Kirjasto oli toteuttanut asiakasviestintää paljon julistein ja posterein. Itse innostuin eniten kirjaston tilastoja esittävästä julisteesta, jossa perustunnusluvut oli saatu esitettyä ytimekkäästi. Kirjaston laatujärjestelmä oli vastaavasti kyetty esittämään sarjakuvajulisteena. Näissä näkyi hyvin se, että pääkirjasto sijaitsi viestintä- ja toimittajakoulutuksesta vastaavan tiedelaitoksen kanssa samassa rakennuksessa.

Kirjaston laatujärjestelmä sarjakuvana

Kirjaston laatujärjestelmä sarjakuvana

UAB oli satsannut vahvasti avoimeen julkaisujen saatavuuteen. Kirjaston ylläpitämässä julkaisuarkistossa oli lähes 100.000 erilaista julkaisua vapaasti käytettävissä. Kirjaston rooli oli aktiivinen myös julkaisujen saamisessa tietokantaan ja niihin liittyvien tekijänoikeusasioiden hallinnassa. Lisäksi Espanjan valtio on ottanut selkeän kannan julkisella rahoituksella tuotettavan tutkimuksen avoimuudesta kaikille käyttäjille.

Yliopisto oli myös toteuttanut puolenkymmentä MOOCia, kaikille avointa kurssia verkossa. Suosituin niistä on ollut egyptologian kurssi, jolla on ollut kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Kirjasto on ollut tekemässä MOOCeihin liittyvää ohjeistusta ja yliopistolla oli selkeä politiikka niitä opettajia ja tutkijoita varten, jotka halusivat toteuttaa tällaisen kurssin.

Montserratin luostarin papyryksia

Montserratin luostarin papyryksia

Vierailun lopuksi sain kunnian osallistua Katalonian yliopistokirjastojen konsortion vierailulle Monserratin luostariin. Luostarin kirjasto oli liittänyt omat luettelotietonsa konsortion yhteiseen tietokantaan. Pääsimme luostarin suljetuille alueille, puutarhaan ja kirjastoon, jonne turisteilla ei ole pääsyä. Kirjaston kokoelma oli hämmentävän monipuolinen – kollegani kertoivat, että benediktiiniläisyys on ollut vapaamielisintä katolista ajattelua. Kokoelman suurimpia aarteita oli Jeesuksen jälkeisiltä ajoilta peräisin olevat papyrystekstit, jossa oli otteita uuden testamentin kirjoituksista.

Kirjastokonsortio luostarissa

Kirjastokonsortio luostarissa

Barcelonan kaupunki helteineen tarjosi muutenkin mukavat puitteet työmatkalle ennen palaamista Suomen kesään…

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

Kurkista kirjastoon

Kirjaston vuosikertomus 2013 on nyt julkaistu! Viesti kirjastosta: Itä-Suomen yliopiston vuosikertomus 2013 sisältää joukon monipuolisia ja mielenkiintoisia artikkeleita.  Kirjoitustyöhön osallistui lähes koko henkilökunta ja vuosikertomuksen toimittivat Jarmo Saarti ja Helena Silvennoinen-Kuikka.

Viestinnän kehittäminen valittiin toimintavuoden erityiseksi teemaksi. Käytännön työssä se näkyi monella tapaa. Tässä muutamia näkökulmia:

  • Viestintäajattelua uudistettiin
  • Intran uudistus toi mukanaan myös uudenlaista toimintakulttuuria
  • Osaamisen kehittämisen tueksi valittiin Kehittävän dialogin –menetelmä
  • Asiakkaita otettiin mukaan palveluja kehittämään
  • Otettiin käyttöön moderni radiotaajuustekniikka painetun aineiston lainaustoimintoja ja kokoelmien hallinnointia tukemaan
  • Opetettiin, ohjattiin, tehtiin työtä kokoelmien parissa, kehitettiin tutkimuksen tuen palveluita ja paljon muuta…

Kurkista kirjastoon ja tutustu vuosikertomukseemme vuodelta 2013!

 

Helena Silvennoinen-Kuikka, palvelupäällikkö, opetus- ja tietopalvelut

Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja, vuosikertomuksen toimitussihteeri

EAHIL2014 Roomassa, osa 5

Konferenssin teema Divided we fall, united we inform. Building alliances for a new European cooperation huipentui viimeisenä päivänä.

Kerroin yhdessä rinnakkaissessiossa yhdessä Katri Larmon ja Tiina Heinon (Terkko) ja Leena Lodeniuksen (Duodecim) kanssa tuloksista, joita saimme kyselyymme BMF:n jäsenille yhteistyöstä tiedonhaun opetuksessa, opetusmateriaalien jakamisessa sekä palveluiden markkinnoinnissa ja tuotteistamisessa. Oli hauskaa tehdä esitelmä yhdessä ja vielä mukavampaa esittää se nelisin. Saimme hyvin positiivista palautetta.

Kuulijoitamme. Pienempi kahdesta luentosalista oli usein tupaten täynnä.

Kuulijoitamme. Pienempi kahdesta luentosalista oli usein tupaten täynnä.

EAHIL:n yleiskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat kuten budjetti ja julkistettiin puheenjohtajan — Marshall Dozier toiselle kaudelle 2015-2016 — ja hallituksen jäsenten — Lotta Haglund varsinaiseksi jäseneksi kaudelle 2015-2018 sekä Karen Buset ja Francesca Gualtieri varajäseniksi kaudelle 2015-2016 — vaalitulokset. Äänestysprosentti oli noin 17 eli alhainen, mutta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa, kun 1475 jäsenestä 257 äänesti. Lisäksi hyväksyttiin neljä pientä muutosta yhdistyksen työjärjestykseen ja toimintaohjeisiin.

Konferenssin viimeinen esitelmä, jonka pitivät Anna Kågedal ja Sara Janzen, oli hieno yhteenveto kovasti kehutusta viimevuotisesta workshopista.

Konferenssin päätteeksi palkittiin parhaat esitelmät ja posterit, toivotettiin yleisö tervetulleiksi ensi vuoden workshopiin Edinburghissa ja kiitettiin järjestäjiä kukkasin.

20140614-111342-40422042.jpg

Palanen 2013-workshopin yhteenvedosta

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto
(Osallistuin konferenssiin BMF ry:n ja TSV:n avustuksella)