Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta

Seminaari Tieteiden talolla 5.6. 2015

Julkaisufoorumi on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmä, jota käytetään mittaamaan yliopistojen tieteellisen julkaisutoiminnan laatua. Se kattaa keskeisimmät koti- ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit ja kirjojen kustantajat, jotka on arvioitu 23 tieteenalakohtaisessa paneelissa. Vuonna 2015 Julkaisufoorumi-luokitukset otettiin käyttöön yliopistojen rahoitusmallissa, niiden tieteellisen julkaisutoiminnan perusteella rahoitettavassa osiossa. Tieteellisen seuran valtuuskunnan järjestämässä Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta –seminaarissa tarkasteltiin, miten ihmistieteitä edustavat tutkijat sekä eri alojen tiedelehdet näkevät tilanteen, sekä miten se vaikuttaa heidän julkaisukäytäntöihinsä.

Päivän ensimmäisessä esityksessä Jukka Haapamäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli vuonna 2017 käyttöön otettavaksi suunniteltua yliopistojen rahoitusmallia. Vuonna 2015 käyttöön otetussa mallissa julkaisujen osuus on yliopistojen perusrahoituksessa entiseen tapaan 13 %, mutta kun aiemmassa mallissa se jakaantui kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen osioon (9 %) ja muiden tieteellisten julkaisujen osioon (4 %), nyt se lasketaan yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa sovelletaan Julkaisufoorumi-luokituksia 0–3 (1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso, 0 = muut julkaisut). Vuonna 2017 painotuksia suunnitellaan muutettavan siten, että julkaisujen laatu korostuu entisestään, kun suurin painoarvo annetaan 3-tason julkaisuille.

Julkaisufoorumi-luokitukset vaikuttavat siis yhä enenevässä määrin yliopistojen perusrahoitukseen. Tällöin nousee kysymys, vaikuttaako tämä myös ohjaavasti julkaisukäytäntöihin; perinteisesti luonnontieteissä tieteellinen julkaiseminen painottuu vertaisarvioituihin lehtiin, kun taas ihmistieteissä merkittävä osuus on ollut tieteellisillä monografioilla. Jaakko Suominen (TY) käsitteli esityksessään etupäässä humanistitutkijoille tekemäänsä kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin julkaisutoiminnan muutoksia ihmistieteissä suhteessa yliopistojen uuteen rahoitusmalliin. Lähtökohtana oli olettamus, että rahoitusmalli ohjaa ihmistieteitä omaksumaan luonnontieteelliset julkaisutavat, mikä tuottaa helpommin mitattavissa olevia tuloksia. Tutkijoilta muun muassa tiedusteltiin, onko heitä ohjattu julkaisemaan korkeamman Jufo-luokituksen julkaisuissa ja välttämään matalamman luokituksen julkaisuja. Osa tutkijoista katsoi, ettei tilanne ole muuttunut, mutta osa oli kohdannut pyrkimyksiä ohjata julkaisukäytäntöjä Jufo-pohjaisen arvioinnin kannalta edullisempaan suuntaan.

Seminaarissa nousi esille myös kysymys, onko tieteen tulosten avoimeen saatavuuteen liittyvä pyrkimys open access –julkaisemiseen osin ristiriidassa Jufo-luokitukseen perustuvan rahoitusmallin kanssa: pitäisikö artikkeli julkaista matalamman Jufo-luokan open access –lehdessä vai korkeamman Jufo-luokan lehdessä, jonka artikkelit eivät ole vapaasti luettavissa? Kysymys koskettaa myös suomalaisten tiedelehtien taloudellisia edellytyksiä, kuten tuli esille Johanna Liljan (TSV) ja Riitta Koikkalaisen (Kulttuurintutkimus-lehti) esityksessä: avoimuuden ja taloudellisen kantavuuden vaateita on vaikea yhdistää, jos avoimeen elektroniseen julkaisemiseen siirtyminen vie pohjan tieteellisen lehden taloudelta.

Anne Ruthin ja Janne Pölösen (TSV) esitys tarkasteli tiedekustantajien vertaisarviointikäytäntöjä ja näkemyksiä Julkaisufoorumista. Vastaajista puolet mainitsi Julkaisufoorumin tärkeimpien muutostekijöiden joukkoon tiedekustantamisessa. Esille nousi myös huoli, että Jufo-luokitus suosii kansainvälisiä julkaisuja kotimaisten kustannuksella. Toisaalta vähemmistö (22 %) näki, että julkaisun saama Jufo-luokitus on vaikuttanut käsikirjoitusten tarjontaan.

Seminaari nosti mieleen paljon ajatuksia tieteellisen kirjaston roolista erityisesti tutkijapalveluiden ja open access –julkaisemisen näkökulmasta. Tieteellisessä lehdessä julkaistun artikkelin rinnakkaistallentaminen yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon on tehokas tapa lisätä avointa saatavuutta, ja tämän julkaisumuodon kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt merkittävän rahoituksen Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston kirjastoille.

Seminaarin esitykset ovat luettavissa Suomen tieteellisen kirjastoseuran sivuilla.

Jussi Hyvärinen

Tietoasiantuntija (Opetus- ja tietopalvelut)

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Scholar Chart — Terkon metriikkapalvelu

Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko ylläpitää Scholar Chart -palvelua, reaaliaikaista näkymää suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan.

Scholar Chart kertoo muun muassa

  • mitä lääketieteen aiheita Suomessa ja kussakin ylopistossa tutkitaan eniten
  • missä lehdissä suomalaiset lääketieteen tutkijat julkaisevat eniten
  • tutkijoiden eniten siteeratut artikkelit
  • että maassamme on useita tutkijoita, jotka julkaisevat vähintään yhden artikkelin joka viikko
  • kuka julkaisee ahkerimmin missäkin suomalaisessa lääke-/terveystieteen tiedekunnassa

    Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden lukuja ja aiheita

Palveluun kuuluu Terkko Factor, maailman ainoa metriikkapalvelu, joka yhdistää Impact Factorin (Web of Science), SJR:n (Scopus), Julkaisufoorumin (Jufo) ja artikkelien kokonaismäärän yhdeksi vertailuluvuksi. Voit myös järjestää listan kunkin eri muuttujan mukaiseksi klikkaamalla sarakkeen otsikkoa.

Tutustu suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan monesta perspektiivistä Scholar Chartin avulla.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö (tietoasiantuntija)

 

Mistä tarkistaa lehden tieteellinen taso?

Varsinkin kotimaisten lehtien ja julkaisukanavien tieteellisen tason tarkistamiseen sekä aloilla, joilla viittaustietokannat (Web of Science, Scopus) ovat riittämättömiä, kannattaa käyttää JULKAISUFOORUMIN hakua.

Julkaisufoorumi-hankkeessa 23 tieteenaloittaisen paneelin asiantuntijajäsenet ovat luoneet laatuluokituksen tieteellisille lehdille, konferenssi- ja kirjasarjoille sekä kirjakustantajille (= tieteellisille julkaisukanaville). Ensimmäinen Julkaisufoorumi-luokitus valmistui vuoden 2011 lopussa ja tällä hetkellä se kattaa noin 25 000 lehteä ja sarjaa sekä noin 2000 kirjakustantajaa. Julkaisufoorumi-luokituksen tavoitteena on kattaa kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat, sekä osoittaa niistä korkeatasoisimmat.

Julkaisufoorumi-luokituksen voivat saada tutkimustulosten julkaisemiseen erikoistuneet tieteelliset julkaisukanavat, joilla on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta ja joiden käsikirjoitukset käyvät läpi vertaisarvioinnin.

Tieteelliset lehdet ja sarjat on luokiteltu kolmelle tasolle:

  • Taso 1 – perustaso,
    tieteenalojen keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset lehdet ja sarjat, jotka täyttävät tieteellisen julkaisukanavan määritelmän.
  • Taso 2 johtava taso,
    tieteenalojen johtavat tieteelliset lehdet ja sarjat.
  • Taso 3 korkein taso,
    lehdet ja sarjat, jotka ovat vaikuttavuudeltaan tieteenalansa laaja-alaisimpia tason 2 lehtien ja sarjojen joukossa, ja niissä julkaistu tutkimus edustaa oman tieteen- tai tutkimusalansa korkeinta tasoa.

Entä jos julkaisulle löytyy pelkkä – ?
Näitä kotimaisia tai ulkomaisia julkaisukanavia paneelit eivät ole hyväksyneet tasolle 1 eli ne eivät täytä tieteellisen julkaisukanavan määritelmää.
Ne voivat olla myös tieteellisiä julkaisukanavia, joita pidetään paikallisina, tai joiden tieteellisestä tasosta tai relevanssista paneelit eivät ole vakuuttuneita.
Ryhmä sisältää myös julkaisukanavat, joita on ehdotettu lisättäväksi luokitukseen seuraavassa täydennysarvioinnissa.

Lue lisää Jukaisufoorumista ja käyttöohjeista:
http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/index.html

http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/materiaalit/JUFO_kayttoohje_211212.pdf

lehdet1_2014_01_27 Esimerkkejä Julkaisufoorumi-luokituksen (jufo) saaneista kotimaisista lehdistä:

Yhteiskuntapolitiikka: 2,  Hallinnon tutkimus: 2, Aikuiskasvatus: 2,  Psykologia: 2,  Sosiologia:  2, Janus: 1, Kunnallistieteellinen aikakauskirja: 1, Kansantaloudellinen aikakauskirja: 1, Hoitotiede: 1

Lisätietoja: maarit.putous[at]uef.fi