LifeData

Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima LifeData-hanke

lifedata-logo

Metlan koordinoimassa LifeData-hankkeessa kehitetään tiedon hyödyntämiskeinoja yhteistyössä muiden luonnonvaroja hallinnoivien tutkimuslaitosten kanssa (RKTL, MTT, SYKE). Hanke edistää metsäntutkimukseen, kasvillisuuspeiteseurantoihin, vesivaroihin sekä riista- ja kalatalouteen liittyvien aineistojen parempaa saatavuutta. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu asiakastarpeiden selvitys ja palvelukanavien luominen; tietovarantojen sekä tiedon hakuratkaisujen kehittäminen asiakastarpeita vastaaviksi ja luonnonvaralaitosten tiedon yhdisteltävyyden kehittäminen sekä tuottaminen verkossa selailtavaksi.

LifeData tarjoaa luonnonvaroihin perustuvia tietoja ja palveluita

LifeData-hanke edistää tutkimusaineistojen käyttöä, avoimuutta ja niihin liittyviä uusia verkkopalveluita.

– Luonnonvara-aineistojen käyttöä tehostetaan

– Tietoarkkitehtuuri varmistaa kokonaisuuden toimivuutta

– Hakupalvelut yhdistävät aineistoja ja avaavat uusia tutkimusmahdollisuuksia

– Luonnonvaratieto on oivallista kartalla

LifeData-hankkeen ensimmäinen uutiskirje: http://www.metla.fi/uutiskirje/lifedata/2013-01/

Maksuttoman uutiskirjeen tilaajaksi voi ryhtyä seuraavan linkin kautta:

https://www.webropolsurveys.com/S/21B9A551D67B3140.par

Muutakin tietoa Metlasta:

Metlan uutiskirjeet Internetissä:
http://www.metla.fi/uutiskirje/
Tiedotteiden jakelulistat/liittyminen ja poistuminen:
http://www.metla.fi/tiedotteet/tiedotejakelu-liittyminen.htm
Seuraa Metlaa Twitterissä:
http://twitter.com/metsantutkimus
Metsäntutkimus Facebookissa:
http://www.facebook.com/pages/Metsäntutkimus/211372415372

Mainokset

Langenscheidt Online Wörterbücher: uusi käyttöliittymä ja URL-osoite / New interface and URL address

Kuva

Saksankielisten sanakirjojen Langenscheidt Großwörterbuch Deutsch als Fremdsprache ja Duden – Deutsches Universalwörterbuch käyttöliittymä ja URL-osoite ovat muuttuneet. Lisäksi Duden-sanakirjastoon on saatu seuraavat lisäosat:
Deutsch Duden 1 – Die deutsche Rechtschreibung
Deutsch Duden 5 – Das Fremdwörterbuch
Deutsch Duden 8 – Das Synonymwörterbuch
Deutsch Duden 9 – Richtiges und gutes Deutsch
Deutsch Duden 10 – Das Bedeutungswörterbuch

Uusi osoite on www.woerterbuch.langenscheidt.de/login/ip.html. Vanha osoite lakkaa toimimasta vuoden vaihteessa.

Pikaohje uuteen käyttöliittymään

Lisätietoja: nelli @ uef.fi

****************

The user interface and the URL address for the German dictionaries Langenscheidt Großwörterbuch Deutsch als Fremdsprache and Duden – Deutsches Universalwörterbuch have changed. In addition, some new dictionaries have been added into Duden as follows:
Deutsch Duden 1 – Die deutsche Rechtschreibung
Deutsch Duden 5 – Das Fremdwörterbuch
Deutsch Duden 8 – Das Synonymwörterbuch
Deutsch Duden 9 – Richtiges und gutes Deutsch
Deutsch Duden 10 – Das Bedeutungswörterbuch

The new URL address is www.woerterbuch.langenscheidt.de/login/ip.html. The old one will stop functioning on December 31st 2013.

Key features of the new interface

For more information: nelli @ uef.fi

Kaarina Meriläinen
Verkkoresurssipalvelut / Online Resource Services

Frequently asked questions 6 – What do we need all these databases for when we have Google?

Questions:

  • What is the purpose of all the different databases when there is Google?
  • Why should I learn to search different databases and portals when I could just Google it?
  • Why is not Google enough?

Some answers:

  • The Internet has improved the availability of information and publications. Search engines like Google make searching easy but do they also make finding easy when a search result is counted in millions?
  • The large amount of information and its diversity make it difficult to find the right information.
  • The quality and level of the information a search engine can find is varied – anything from discussion forums to scholarly publications and from advertisement to encyclopedias. There is no quality control.
  • Information on the Internet is scattered in bits and pieces, and not organized in a comprehensive way like in the subject databases.
  • The search result of Google is random and different in different situations and for different searchers, and not systematic or reproducible.
  • In the Internet, anyone can present oneself as an expert. There is necessarily no peer review before publication.
  • All information is not in the Internet – at least not for free.

google upside down

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library

Koekäyttötuloksia / Usage trial results: eBook Academic Collection (EBSCO)

Kuva

Syys-lokakuussa oli koekäytössämme 120 000 kirjaa sisältävä e-kirjapalvelu eBook Academic Collection (EBSCO). Koekäytön perusteella lupasimme hankkia palvelusta ainakin käytetyimmät e-kirjat pysyvästi kirjastoon.

Käyttötilastot on nyt saatu, ja kirjoja käytettiin kahden kuukauden aikana yhteensä 560 kertaa. Käyttö jakautui 238 kirjanimekkeelle siten, että suurinta osaa luetuista kirjoista luettiin vain kerran.

Hankittiinko kaikki luetuimmat e-kirjat? Eipä hankittu kaikkia, koska suurin osa niistä osoittautui olevan meillä jo käytössä Ebrary-palvelun kautta. Kaikkiaan palvelusta ostettiin koekäytön perusteella kymmenkunta e-kirjaa. Käy tutustumassa näihin ja muihinkin EBSCOlta tähän mennessä ostettuihin e-kirjoihin Nellin palvelussa: eBook Collection (EBSCO) -> Highlights -> View All. Kaikki Ebscon e-kirjat löytyvät myös Josku-tietokannasta.

Kiitos kaikille Ebscon e-kirjapalvelua testanneille!

Lisätietoja: nelli @ uef.fi

**************

In September and October, the 120,000 book eBook Academic Collection (EBSCO) service was under trial usage at our library. We pledged to permanently acquire the most popular e-books, as determined by the trial run.

The trial results reveal that EBSCO books were accessed 560 times in the two month period and 238 titles were accessed, most of them just one time.

A majority of the most popular books are already available through the Ebrary service, so there was no need to acquire them. All in all, a dozen or so new e-books were added to our selection based on the trial run. You can find these and our other EBSCO e-books on Nelli: eBook Collection (EBSCO) -> Highlights -> View All. All of the EBSCO titles can also be found on the Josku database.

Thank you to everyone who helped us test the EBSCO service!

For more information: nelli @ uef.fi

Kaarina Meriläinen
Verkkoresurssipalvelut / Online Resource Services

Frequently asked questions 5 – How and where to find search terms?

Questions:

  • Where do the search terms come from?
  • How can I know which words I should use in searching?
  • Where can I find search terms?

The words you use as search terms can come from:

  • your brain; what words do you use to talk or to write about your topic?
  • dictionaries; especially when you need to check the spelling; you can use e.g. the MOT online dictionaries (authentication needed)
  • handbooks and textbooks; especially when you want to check the definition
  • the books and articles you have already found; what terms and expressions do they use?
  • thesauri; the controlled vocabularies of the databases, for example MeSH (Medical Subject Headings) that is used in many health related databases in indexing the contents

It is worth the time and the effort to pay attention to choosing your search terms, as well as thinking about how to combine them. That will save you time (and nerves) later. One might want just to write them down, someone else likes to draw a mind map, and another one organises them in a chart. Choose your own style.

mind map image

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library

Kokoelmatilat muutospaineessa – kokoelmatilojen muuttaminen uusiin käyttötarkoituksiin

Osallistuin 19.11.2013 Helsingissä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kokoelmatyöryhmän järjestämään seminaarin, jossa pohdittiin kirjastojen kokoelmatiloja ja niihin kohdistuvia muutoksia monelta eri kantilta. Ohjelma.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa näitä kysymyksiä:

  • Minkälaisia muutoksia on tapahtunut kirjastojen kokoelmatiloissa?
  • Tiedämmekö, mitä asiakkaamme odottaa astuessaan kirjastoon?
  • Katsommeko tulevaisuuteen, kun suunnittelemme uusia kirjastotiloja?

Opimme jo pienestä pitäen mielikuvan siitä, miltä kirjastotila näyttää. En usko, että olen kauheasti väärässä, jos väitän, että monilla se on ”paljon hyllyjä vieri vieressä täynnä kirjoja ja on hiljaista, ääniä ei kuulu”. Tiiviissä on myös se käsitys, että kirjastot ovat sitä varten, että siellä vain lainataan ja palautetaan kirjoja. Se käsitys on vähitellen muuttunut: lainata ja käyttää voi myös esineitä (esimerkiksi liikunta- ja muita harrastusvälineitä), palveluita, tiloja ja e-aineistoa.

Kirjastojen kokoelmat ovat jatkuvassa muutoksessa ja samalla myös kokoelmatilojen pitää muuttua vastaamaan kokoelmien kehitystä. Nykyiset kokoelmatilat pienenevät ja niiden tilalle tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden opiskelumetodeja. Kuinka kirjaston kyvylle täyttää oma perustehtävänsä silloin käy? Onko ajatus aineiston ja samalla tiedon keräämisestä ja säilyttämisestä nykyään jo historiallinen ajatus? Seminaarissa aiheesta oli esitys, jonka pohjana oli Danuta A. Niteckin artikkeli Space Assessment as a Venue for Defining the Academic Library. Library Quarterly vol. 81. nro. 1. 2011. 27-59,

Kokoelmatilojen pienentymisestä on tilastollista aineistoa. Tilastoista käy ilmi, että avoimet asiakaspalvelutilat ovat vähenemässä, kirjastoissa karsitaan esimerkiksi näyttelytiloja. Ryhmätyöskentelytilojen määrä näyttäisi taas olevan lievässä kasvussa, joten suuntausta tulevaisuutta kohden jo on. Tilastoista käy ilmi, että vaikka kirjastotiloja vähennetään taloudellisesti vaikeina aikoina, ei väheneminen kuitenkaan näy tilakustannuksissa.

Kirjastotilojen suunnittelussa on otettava huomioon, kuinka tulevaisuuden uudet mahdolliset palvelut vaikuttavat tiloihin.  Hyvät ja tiiviit suhteet asiakkaisiin auttavat ajattelemaan, mitä asiakkaat kirjastolta tahtovat?

  • Miksi asiakkaat tulevat kirjastoon?
  • Ovatko kirjastotilat sellaiset, että asiakas osaa käyttäytyä kirjastossa niin kuin suunnittelemme?

Tilojen ohjeiden ja kylttien pitää olla riittävän selkeitä, jotta asiakkaat tietävät kuinka toimia.

Yksi hyvä esimerkki uusien tilojen suunnittelussa on Helsingin yliopiston Kaisa-talo, josta oli esitys seminaarissa. Suunnittelussa olivat arkkitehdin lisäksi mukana kirjaston henkilökunta sekä myös asiakkaista koottu ryhmä, jolloin suunnitteluun ja toteutukseen saatiin myös asiakasnäkökulma ja käyttäjälähtöisyys.

Toinen hyvä esimerkki tilojen suunnittelusta saatiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge – hankkeesta, jossa arkkitehtiopiskelijat eli kirjaston käyttäjät saivat itse suunnitella kirjastotilan remontoinnin opiskelijoiden opiskeluprosessia ja arjen tarpeita varten.  Näin kirjastotilasta saatiin joustava ja opiskelijaehtoisesti kehittyvä kirjasto. Remontin jälkeen kirjaston käyttäjämäärissä on tapahtunut selvä nousu.

Mitä siis ottaa huomioon, kun uutta tilaa aletaan suunnitella?

Esitysten perusteella, uuden kirjastotilan tavoitteet top 7:

  • hyvä sijainti, saavutettavuus
  • looginen, selkeästi ja helposti hahmoteltava tila
  • tilaratkaisut, jotka tukevat kokoelmien vaivatonta käyttöä
  • esteettömyys, ergonomisuus, äänieristys, akustiikka
  • monimuotoisuus, muunneltavuus
  • esteettisyys, muotoilu, innovatiivisuus
  • toimiva opastus

Nykykouluissa opetus on jo muuttunut ensimmäiseltä luokalta alkaen tekniseksi ja paljon ryhmissä tekemiseksi. Mitä nykyinen alakoululainen, jolla on uudenlainen tapa oppia, odottaa kirjastolta sitten, kun hän tulee meidän asiakkaaksemme? Todennäköisesti ihan erinäköistä kirjastoa  kuin se nyt on ja myös erilaisia palveluja. Esimerkkinä video Minerva Plazasta ja yhdestä heidän nykyaikaisesta ryhmätyöskentelytilastaan. Suuntana on, että ryhmätyötiloja ja kohtaamistiloja tarvitaan entistä enemmän, mutta edelleen tarvitaan myös hiljaista työskentelytilaa. Kirjaston pitäisi olla joustava ja käyttäjäehtoisesti kehittyvä matalan kynnyksen tila.

Myös työntekijöiden työhuonetilat ovat tarkastelun ja kehittymisen alla kirjastotilojen muutoksessa.  Yleensä ainoastaan asiakaspalvelussa istuvat työntekijät tulevat asiakkaille tutuksi ja heidän työnsä ovat se, minkä asiakas kirjastotyöstä näkee. Käytäntö on kuitenkin vähitellen muuttumassa siten, että kirjaston työntekijät ovat enemmän näkyvillä asiakkaille, jolloin työhuoneet ja niin sanotut sisätyöt voivat olla aiempaa enemmän siellä missä asiakkaatkin. Toki osa tehtävistä tulevaisuudessakin vaatii yksityisyyttä.

Tulevaisuudessa kirjastomaailma muuttuu valtavasti e-aineistojen ja laitteiden myötä. Asiakkaiden tiedontarve saattaa olla jotain aivan muuta kuin nyt ja he saattavat olla aivan muualla kuin nyt, jolloin kirjastojen on mentävä sinne missä asiakkaatkin ovat, esimerkkinä Edward, the street librarian.

Seminaarin esitykset

  • Mitä kirjastotila viestii? Puhuvia bittejä etsimässä. Viestintäsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  • Kirjastotilojen muutos: kokoelmatiloista oppimisen tiloihin – Tilojen vaikutus kirjaston kykyyn täyttää oma perustehtävänsä. Kirjastonhoitaja Raine Wilen, Kansalliskirjasto.
  • Tilojen ja tilakustannusten kehitys Suomen korkeakoulukirjastoissa. Suunnittelija Markku Laitinen, Kansalliskirjasto.
  • Kaisa-talo. Kirjastopalvelut penkojille, pesiytyjille, piipahtajille ja palveltaville. Kirjastonhoitaja Seija Karvanen, Helsingin yliopiston kirjasto.
  • Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge-hanke. Arkkitehtiopiskelija Aleksi Rastas. Oulun yliopisto.
  • ”Nytpä tahdon olla ma uuden mökin laittaja…” Rakennushankkeita Turun yliopiston kirjastossa. Tieteenalakirjaston päällikkö Riitta Marttinen. Turun yliopiston kirjasto.
  • Kokoelmista kokoelmaan – muutoksia TAMK:n kirjastossa. Informaatikko Taina Peltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Informaatikko Riikka Sinisalo, Lahden ammattikorkeakoulu.

Tietopalveluneuvoja Mia Haapanen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto