FT Osmo Kiiskinen – Joensuun kampuskirjaston suurlahjoittaja

Kuva: Ilpo Suihko

Kuva: Ilpo Suihko

Osmo Kiiskinen opiskeli yleistä historiaa Helsingin yliopistossa ja teki sinne opinnäytetyönsä lisensiaatin tutkielmaan asti. Osmo väitteli filosofian tohtoriksi Joensuun yliopistossa 1996, väitöskirja on nimeltään ” American privateers in European waters 1776-1783”. Kiiskinen toimi Joensuussa ( Joensuun korkeakoulu / yliopisto ) yleisen historian tuntiopettajana ja myöhemmin lehtorina vuodesta 1971 aina eläköitymiseensä 2005 asti. Lukuisat opiskelijapolvet muistavat hänen näkyvän persoonansa ja hallitut ja informatiiviset Amerikan historian luentonsa. Osmo oli aktiivinen kirjaston käyttäjä työaikanaan monella tavalla ja yhteys kirjastoon on säilynyt vapaaherranakin, Kiiskinen on tuttu näky 2B-salin lukupaikoilla edelleen lähes päivittäin.

Osmo Kiiskinen on vaikuttanut erityisesti historian alan kokoelmiemme kehitykseen kahdella tavalla. Ensinnäkin opettaja-aikana Osmo Kiiskisen esityksestä tilattiin runsaasti kirjallisuutta ja toisaalta Osmo alkoi jo tuolloin myös lahjoittaa itse ostamiaan kirjoja kirjastollemme. Eläköitymisen jälkeen lahjoitukset ovat lisääntyneet, Kiiskinen ostaa/tilaa oman kiinnostuksensa mukaan kirjallisuutta sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä. Hän lukee kirjat ensin ja lahjoittaa ne sitten kokoelmaamme. Varsin usein kirjat ovat sellaisia, ettei niitä ennestään löydy Suomen muistakaan kirjastoista.

Kiinnostus Amerikan historiaan on siivittänyt Osmon kirjaesityksiä ja omia hankintoja. Kaikkiaan Kiiskinen on tehnyt 13 USA:n matkaa. Vuosina 1978-1979 hän oli stipendiaattina Washingtonissa Yhdysvaltain historian laivasto- ja merihistorian osastolla (Naval Historical Center in Washington, DC. / Navy Yard ) ja tuona aikana hän teki erityisen paljon kirjahankintoja. Kirjoja tuli Suomeen tuolloin kuusi postisäkillistä (n. 180 kg ). Kiinnostavaa aineistoa on löytynyt tavallisten kirjakauppojen ( mm. Barnes & Noble ) lisäksi antikvariaateista ( esimerkkinä Strand: maailman suurin lajissaan, pääpaikka New Yorkissa ). Matkojen yhteydessä Osmo on tutustunut amerikkalaisiin kollegoihin, jotka osittain ovat auttaneet hankinnoissa. Yhdysvallat on tullut tutuksi varsin laajasti eri kulkuneuvoja käyttäen. Monista osavaltiosta ja kaupungeista mainittakoon vain Kalifornia ja erityisesti Los Angeles, New York, Arkansas, Arizona, New Mexico, Connecticut, Maine, Massachusetts, New Hampshire, Rhode Island ja Virginia, kaikkiaan 45 osavaltiossa on tullut käytyä.

Seuraavana on esimerkinomainen luettelo ( eli vain otos ) aineistosta, joka on kirjastoomme hankittu Osmo Kiiskisen esityksestä:

– Foreign Relations of the United States
– The Marcus Garvey and Universal Negro Improvement Association papers
– The papers of George Washington : Revolutionary war series
– The Adams papers
– Frederick Douglass papers
– The papers of Benjamin Franklin
– The papers of Dwight David Eisenhower.
– The black abolitionist papers ( kirjoja + mikrofilmejä )
– The papers of Robert Morris
– The papers of Woodrow Wilson
– The papers of General Nathanael Greene.

Kuva: Ilpo Suihko

Kuva: Ilpo Suihko

Kirjoja on siis Pohjois-Amerikan historian erilaisista vaiheista, on materiaalia Amerikan vallankumoukseen liittyen, siirtokuntakauden historiaa, teoksia orjuuden vastaisesta taistelusta, naishistoriaa, diplomaattisarjoja ja presidenttien kirjeenvaihtoa jne. Aineistoista on ammennettu pohjaa monille opinnäytetöille. Joensuun yliopistossa oli vahva Afrikan historian tutkimukseen liittynyt suuntaus vallalla erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla, myös opinnäytteitä tehtiin runsaasti Afrikan historiasta. Vastapainona edelliselle Osmo Kiiskisen esittämillä hankinnoilla ja lahjoituksilla pidettiin vireillä Amerikan historian tutkimusta eikä aineistojen käyttö vieläkään ole tyrehtynyt. Uusia graduja on edelleen tekeillä tai valmisteilla seminaareissa ja proseminaareissa myös nyt Itä-Suomen yliopiston aikakaudella.

Kuva: Ilpo Suihko

Kuva: Ilpo Suihko

Paitsi Yhdysvalloissa Osmo Kiiskinen on matkustellut runsaasti myös muualla ja aina mukaan on tarttunut myös kirjallisuutta, ja usein teosten pääteasema on ollut kirjastomme. Matkakohteet olivat aiemmin varsin kaukana: Länsi-Intian saaret, Australia, Uusi Seelanti, Kuuba, Haiti, Venezuela, Dominikaaninen tasavalta, Paraguay, Argentiina, Karibian alue, Azorit, Vähä-Antillien saaret, Filippiinit, Israel jne. Myöhemmällä iällä on sitten tullut aika tutustua paremmin eurooppalaisiin kohteisiin: Madrid, Lissabon, Lontoo, Manchester, Dublin, Edinburgh, Portsmouth, Amsterdam, Bryssel, Pariisi, Berliini, Krakova, Split, tässä vain muutamia mainitaksemme. Eri alueiden historiaan liittyvän kirjallisuuden lisäksi matkakohteista on tullut hankittua erilaisia yhteiskuntakuvauksia ja myös matkakirjoja ja matkaoppaita. Lahjoituskirjojen joukossa on muiden muassa yli 300 Latinalaista Amerikkaa ja Karibian aluetta käsittelevää julkaisua, jotka yleisimmin on ostettu matkakohteiden kirjakaupoista. Erilaisten museoiden yhteydessä on monesti ollut myös hyviä kirjakauppoja, tästä esimerkkinä Thames-joen varrella Lontoon Greenwichissä sijaitseva Britannian merimuseo ( National Maritime Museum ).

Nykyisin O. K. hankkii haluamansa kirjallisuuden pääasiallisesti verkkokirjakauppojen kautta. Jo mainittujen historian osa-alueiden lisäksi hankinnat kohdistuvat usein esimerkiksi kylmää sotaa käsittelevään kirjallisuuteen tai laivastohistoriaan. Laivastohistorian viime vuosien lahjoituksista mainittakoon erikseen Samuel Eliot Morisonin kirjoittama kirjasarja ” History of United States Naval Operations in World War II ”, jolle sillekin on todistettavasti löytynyt käyttäjiä asiakaskunnastamme. Hankittujen ja meille lahjoitettujen julkaisujen kirjo on hyvin laaja, mukana on myös paljon henkilöhistoriaa esimerkiksi elokuvateollisuuden piiristä. Vaikka suurin osa Osmo Kiiskisen lahjoittamasta kirjallisuudesta on ulkomaista ja lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta, on joukossa myös suomenkielistä materiaalia.

Seuraavassa on kolme esimerkkiä aivan viimeisimmistä lahjoituksista tältä vuodelta:

Kuva: Ilpo Suihko

Kuva: Ilpo Suihko

Sarantakes, Nicholas Evan; Dropping the torch : Jimmy Carter, the Olympic boycott, and the Cold War / Cambridge ; New York : Cambridge University Press, 2011. // Harrington, Daniel F.; Berlin on the brink : the blockade, the airlift, and the early Cold War / Lexington, Ky. : University Press of Kentucky, cop. 2012. // Shelton, Christina ; Alger Hiss : why he chose treason / New York : Threshold Editions, 2012.

Pelkästään kolmen viimeisen vuoden ( 2011- 2013 ) aikana Osmo Kiiskinen on lahjoittanut kirjastollemme lähes sata teosta. Osmon periaatteena lahjoituksissa on ollut, että kirjat ovat käyttöön tarkoitettuja, hän ei halua luoda mitään monumenttia tai museoitua kirjakokoelmaa.

Tapio Lehtinen, tietopalveluneuvoja / kokoelmapalvelut

Mainokset

ISYY:n Hymy- ja valitusviikon 2013 palautteiden vastaukset

Joensuun  ja Savonlinnan kampuskirjastot

–         tietokoneet vain työskentelyyn, ei videoiden katseluun

Siihen, mitä töitä asiakkaat tekevät tietokoneilla, emme voi puuttua. Poikkeuksena tähän on ainoastaan käyttö, joka rikkoo lakia.  Videoiden katselu voi liittyä opiskeluun tai tutkimuksen tekemiseen. Kirjasto on kiinnostunut tekemään ylioppilaskunnan kanssa yhdessä tähän liittyvän kampanjan, jolla korostetaan tietokoneiden käyttöä vain opiskeluun liittyviin tehtäviin.

–         enemmän tietokoneita

Tietokoneita tarvitaan lisää, se on tiedossamme. Tämän hetken taloudellinen tilanne on se, että emme voi luvata konekannan lisäämistä. Opetus- ja opintopalveluiden yksikköön kuuluva Oppari hallinnoi Joensuun kampuskirjastossa olevia koneita. Olemme välittäneet palautteenne asiasta myös sinne.

–         poistokirjat voisi järjestää tieteenaloittain

Sitä on kokeiltukin, mutta käytännössä järjestystä on erittäin vaikea ylläpitää. Kirjat sekoittuvat aika nopeasti asiakkaiden etsiessä kirjoja. Mutta aina mahdollisuuksien mukaan aineistoa järjestellään.

–         kirjojen järjestystä voisi miettiä loogisemmaksi

Parannuksia kokoelmien löydettävyyden eteen tehdään jatkuvasti, ja tässä asiassa käyttäjien näkökulman mukaan saaminen on erityisen tärkeää.  Käytännön tason parannusehdotukset ovat tervetulleita!

–         tiedotus paremmaksi koulutuspäivistä ja niiden järjestäminen tavalla, että kirjasto olisi auki silloinkin

Pohdimme, miten kirjaston tilat jatkossa voisi pitää Joensuun kampuksella auki, vaikka kirjaston henkilökunta olisi koulutuksessa. Henkilöstön kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat pääsevät osallistumaan koulutuksiin. Koulutusten tarkoituksena on parantaa henkilökuntamme valmiuksia palvella asiakkaita. Poikkeusaukioloajoista tiedotamme monella kanavalla ennen sulkupäivä: mm. kotisivuillamme, Facebookissa, Web-oodissa ja sähköpostilistojen kautta.

–         voisiko maksut pystyä maksamaan netissä?

Tämä on kehitteillä, ja toivomme että onnistuu jo tämän vuoden aikana.

–         voiko varausmaksut poistaa? (etenkin jos kirja on hyllyssä)

Hyllystänoutopyyntöjen maksut (0,50 €) perustuvat työn hintaan. Käytössämme on Suomessakin ainutlaatuinen järjestelmä, jossa satojen kilometrien päässä toisistaan sijaitsevien yliopistomme kampuskirjastojen kirjat ovat kaikkien Itä-Suomen yliopiston kampusten asiakkaiden käytettävissä ja liikkuvat kampukselta toiselle noin toisena työpäivänä siitä, kun pyyntö on tehty. Tämä tarjoaa asiakkaillemme nopean palvelun.

–         kiitokset iloisesta palvelusta

Kiitos!

–         etukäteen varattavia tietokoneellisia työpisteitä, joissa voi omaa tutkimusta tehdä määräajan

Koska tarjoamme avoimen mahdollisuuden kaikille, emme voi rajata työpisteitä yksittäiskäyttöön. Tästä asiasta kannattaisi keskustella myös tiedekuntien sisällä.

–         tulostuskoppiin toinen tulostin

Jos palautteella tarkoitetaan Joensuun kampuskirjaston tulostustilaa, on siellä kaksi tulostinta.

–         pidempi aukiolo lauantaisin

Toive pidemmistä aukioloajoista on esillä aika ajoin. Olemme tehneet ja tulemme tekemään kävijäseurantaa esim. iltakäytöstä ja lauantaikäytöstä. Kävijöitä on, mutta määrät eivät ole suuria. Kirjaston henkilöstöresurssit eivät anna mahdollisuutta pidempiin aukioloihin.

–         kirjastoon enemmän tietokoneita ja selkeät säännöt koneille jonottamisesta (suomeksi+englanniksi)

Jo aiemmin tulleiden asiakaspalautteiden perusteella on asia viety eteenpäin Opparin tiedoksi, jossa asiaa valmistellaan.

–         Joensuun henkilökunta todella ystävällistä

Kiitos, jatkamme samaan malliin.

–         melu ja kännykän käyttö kirjastolla ärsyttää

Kehittelemme koko ajan keinoja, miten saisimme kirjastosta työtilan, jossa jokainen voisi työskennellä kutakuinkin rauhassa. Järjestimme viime vuonna Hiljaisuus-kampanjan. Syksyisin kerromme tutor-ryhmien kierroksilla uusille opiskelijoille, että aina huomioitaisiin myös muiden kirjastonkäyttäjien työrauha. Jatkamme edelleen ponnisteluja.

–         IT- tuki on ystävällistä

Kiitos, välitämme tiedon Opparin ja Tipan neuvojille.

Kuopion kampuskirjasto

–         Kampuskirjastolla liian vähän konepaikkoja!

Tietokoneita tarvitaan lisää, se on tiedossamme. Tämän hetken taloudellinen tilanne on se, että emme voi luvata konekannan lisäämistä. Kuopion kampuksella on myös Opparin tilat Canthiassa, jossa on lisää koneita.

–         Kirjaston aukioloajat –> auki myöhempään

Toive pidemmistä aukioloajoista on esillä aika ajoin. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin kävijäseurantaa esim. iltakäytöstä ja lauantaikäytöstä. Kävijöitä on, mutta määrät eivät ole suuria. Kirjaston henkilöstöresurssit eivät anna mahdollisuutta pidempiin aukioloihin.

–         hiljaisen lukutilan ilmastointi on liian kovalla, kylmä on

Ottakaa yhteys henkilökuntaan, kun tila kylmenee liikaa. Sen voi sammuttaa. Kysymyksessä ei ole ilmastointilaite vaan jäähdytin.

–         hiljaisen lukutilan ja kirjaston väliin väliseinää, jotta voi olla paremmin rauhassa

Tällä hetkellä väliseinä ei ole suunnitelmissa: se voisi vaikuttaa ilman laatuun lukutilassa.

–         hiljaisessa lukutilassa valaistus ja tuolit ovat toimivat

Kiitos, tämä on hyvä tietää.

Arja Juntunen, palvelupäällikkö, asiakaspalvelut

Lääketieteen kirjallisuuden tarvetta Joensuussa tai Savonlinnassa? / Need for a medical literature in Joensuu or Savonlinna?

Lääketieteen e-kirjoja sisältävän Thieme E-Book Libraryn [http://ezproxy.uef.fi:2048/login?url= http://ebooks.thieme.com/bookshelf ]käyttöoikeutta on laajennettu Kuopiosta Joensuuhun ja Savonlinnaan. Palvelu sisältää tällä hetkellä 76 kirjaa lääketieteen eri osa-alueilta. Kaikkien kirjojen tiedot ja linkit itse kirjoihin on viety Josku-tietokantaan, ja ne löytyvät myös kirjaston Nelli-portaalista [http://www.nelliportaali.fi/ ] Tietokannat-otsikon alta palvelun nimellä. Sitten vain opiskelemaan vaikka ihmisen anatomiaa!

The access to the Thieme E-Book Library [http://ezproxy.uef.fi:2048/login?url= http://ebooks.thieme.com/bookshelf ] has been extended lately from Kuopio Campus to Joensuu and Savonlinna Campuses as well. The Thieme E-Book Library is a collection of 76 medical eBooks. All titles with full text links can be found on Josku database, and the service can be found on Nelli portal [http://www.nelliportaali.fi/] of the University of Eastern Finland Library, too. How about studying for example human anatomy?

Annika Jolkkonen

KYSin tieteellinen kirjasto/KUH Medical Library

Miksei tästä kurssikirjasta ole verkkoversiota Joskussa?

Kurssikirjakokoelmamme uudistuu koko ajan. Vanhentunutta aineistoa poistetaan ja uutta tulee tilalle. Viime aikojen trendi on ollut e-kirjojen kasvava osuus myös kurssikirjojen osalta. Keväällä 2013 tarkistimme systemaattisesti Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan haluamien uusien kurssikirjanimekkeiden saatavuuden verkkoversioina ja kirjoista tilattiin myös e-versiot, mikäli tilausehdot olivat kohtuulliset ja toimintamme kannalta järjelliset.

Kuva: Varpu Heiskanen

Kuva: Varpu Heiskanen

Kaikkiaan uusia kurssikirjanimekkeitä oli YHKA:n kevään 2013 tilauksissa 108 kappaletta. Verkkoversio saatiin 48 nimekkeestä (tulos siis n. 45 % ). Oikeustieteen uusia nimekkeitä oli tilauksissa eniten, eli 54 kappaletta, joista e-kirjana saatiin 35 ( n. 65 % ). Oikeustieteen osalta tilanne oli siis muita tiedekunnan oppiaineita parempi ja selittyy osittain sillä, että joukossa oli paljon Talentumin kustantamaa kirjallisuutta, joka oli tilattavissa Suomenlaki.com –palvelun kautta e-versiona käyttöön. Suomenlaki.com –kokoelmaamme saatiin 14 uutta nimekettä ( rajaton määrä yhtäaikaisia käyttäjiä ja hinta yhteensä noin 12000 euroa ). Saatua kokonaistulosta voitaneen pitää melko hyvänä.

Varsin yleinen käsitys, että kaikista kirjoista olisi jo olemassa e-versio ei pidä paikkaansa. Kotimaisten kurssikirjojen saatavuus verkkoversiona on vielä varsin heikko ( poikkeuksena jo mainitut Talentumin oikeustieteelliset kirjat ). Kaikkein kysytyimmät suomalaisten kustantamojen kurssikirjat ovat usein saatavilla edelleen vain painetussa muodossa. Sekä kotimaiset että ulkomaiset kustantajat voivat pantata kirjojen e-versioiden ilmestymistä, eli kirjoja myydään ensin vain painetussa muodossa ja esimerkiksi vasta vuoden kuluttua julkaisemisesta lasketaan markkinoille verkkoversio.

Kustantajilla on myös mahdollisuus rajata e-kirjojen myyntiä monin tavoin. Osaa kirjoista myydään vain yksittäisille asiakkaille/henkilöille eikä lainkaan yhteisöille kuten kirjastoille. Tämä rajoite koskee erityisesti kurssikirja-materiaalia. On myös luotu kilpailevia ”kurssikirjastoja”, tästä esimerkkinä Pearson– kustantamon Course Smart- palvelu, jossa yksittäinen henkilöasiakas saa kirjan käyttöönsä tietyksi ajaksi, esimerkiksi 360 vuorokaudeksi hintaan 17.99 $ jne.

Kurssikirjat ovat tietysti usein hyvin kysyttyjä, tarvitsijoita on paljon. Kustantajat myyvät kuitenkin e- kirjojaan erilaisilla käyttäjämääräsovelluksilla, mikä huonontaa tarjontamahdollisuuksiamme. Yleisimmin e-kirjanimekkeellä voi olla yksi käyttäjä, kolme käyttäjää tai rajaton määrä yhtäaikaisia käyttäjiä. Tuo viimeinen vaihtoehto on ihanteellinen kurssikirjojen kohdalla, yksi kappale yhden yhtäaikaisen käyttäjän e-kirjaa on tenttikirjojen osalta melko hyödytön. Suurinta osaa e-kirjoista myydään yhden käyttäjän versiona, rajattoman käyttäjämäärän kirjat ovat harvinaisimpia. Myyjä siis määrittelee nimekkeittäin montako yhtäaikaista käyttäjää kirjalla voi olla, ostaja ei voi asiaan vaikuttaa.

Kurssikirjahankinta on aiempaa haastavampaa ja työläämpää, koska painettujen ohessa on tilattava myös e-kirjoja, ja tarkistettava niiden saatavuus erikseen . Ainakin toistaiseksi verkkokirjat on tilattava eri välittäjiltä kuin painetut. E-kirjat tilaamme pääsääntöisesti muutamalta välittäjältä ( ulkomaiset Ebrarylta tai Ebscolta ja kotimaiset Ellibsiltä ja Talentumilta ).

Kaikkia kurssikirjoja emme siis saa verkkoversiona, mutta nykyisin tarkistamme jokaisen uuden kurssikirjan kohdalla mahdollisen e-kirjan saatavuuden. Taloustilanne sinetöi lopullisen hankintapäätöksen, budjetin raameissa on pysyttävä eli kaikkea ei voi tilata.

Tapio Lehtinen, tietopalveluneuvoja, kokoelmapalvelut

Joitakin huomioita julkaisumyynnistä menneeltä vuodelta 2013

Joensuun kampuksen myynti painottui ympäristöön, ekologiaan, sekä oikeustieteisiin. Oman mausteensa tuovat filosofia, historia ja uskontotieteet. Suurin osa on Joensuun yliopiston aikaisia julkaisuja, eli vanha pitää pintansa. Kuopion kampuksen opusten myynnistä valtaosan ottaa Social Sciences sarja, joka käsittelee sosiologiaa ja sen nyansseja kuten perhettä, mielenterveyttä ja koulua. Toki joukossa on hoitotiedettä, kuten numero 10, joka on Kuopion yliopiston aikaista sarjaa. Kaikki Joensuun ja Kuopion kymppilistalle päässeet bestsellerit ovat suomenkielisiä.

TOP10 – Joensuun kampus

1.    Rikosvastuu ja sen toteuttaminen, 2004;  Tapani, Jussi  & Tolvanen, Matti
2.    Esiliina aikansa kehyksissä : moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa, 2012; Sipilä,  Outi
3.    Metsäekologia, 1991; Kellomäki, Seppo
4.    Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 6, 2013; Määttä, Tapio et. al.
5.    Metsän mittaus ja kartoitus, 2003;  Kangas, Annika et .al.
6.    Kansan käsissä ja kätköissä : rahankätkentä Pohjois-Karjalassa keskiajalta vanhan Suomen palauttamiseen, 1998; Vänskä, Raimo
7.    Pyhän Aleksanteri Syväriläisen koulukunta : 1500-luvun luostarihistoriaa vai 1800-luvun venäläiskansallista tulkintaa? 2013; Karvonen, Irina
8.    Oikeustieteellinen opinnäytetyö, 2004;  Miettinen; Tarmo (toim.)
9.    Fides directa – fides reflexa : Jonas Laguksen käsitys vanhurskauttavasta uskosta, 2013; Pitkänen, Jorma
10.    Kymmenelle sijalle kiilasi samalla myyntimäärällä kuusi julkaisua: Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? : ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen, 2011;  Borgström, Suvi, Metsien ilmastolliset ja hydrologiset suojavaikutukset, 2012; Mannerkoski, Hannu, Yhdistymisvapaus ja yhdistysoikeuden järjestelmä, 2012; Muukkonen, Matti, Esiopetuksen merkitys matematiikan opiskelulle alkuopetuksessa, 1998; Mutanen, Rauni, Äiti ja nunna : Kirkkojen maailmanneuvoston naisten ekumeenisen vuosikymmenen pan-ortodoksisten dokumenttien naiskuva, 2004;  Raunistola-Juutinen, Eeva

TOP10 – Kuopion kampus

1. Kehityskulkuja ja väliintuloja: ekologinen näkökulma vakavan väkivallanteon tehneiden nuorten  sosioemotionaalisen terveyden kehitykseen, 2013; Rytkönen, Minna
2. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta, 2012; Paakkonen, Tarja
3. Elämänvaihelähtöinen henkilöstövoimavarojen johtaminen : tutkimus lääkäreiden ja sairaanhoitajien työ- ja organisaatiositoutumisesta, 2013; Hietamäki, Marja
4. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana, 2013; Janhunen, Kirsi-Marja
5. Sähköisen potilastietojärjestelmän sosiotekninen käyttöönotto : seitsemän vuoden seurantatutkimus odotuksista omaksumiseen, 2013; Valta, Maija
6. Työnohjaus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa : laadullinen haastattelututkimus, 2013; Kärkkäinen, Maj-Lis
7. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille, 2013; Väänänen, Riitta
8. Haavanhoidon kirjaamismalli : innovaatio kliiniseen hoitotyöhön, 2013; Kinnunen, Ulla-Mari
9. Monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistumiseen : fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, 2013; Heinonen, Kristiina
10. Etiikkaa monitieteisesti : pohdintaa ja kysymyksiä, 2008; Pietilä, Anna-Maija & Länsimies-Antikainen, Helena (toim.)

Anne-Mari Karttunen, palvelusihteeri,  ja Yrjö Valtanen, kirjastoamanuenssi, sisäiset palvelut

Eettisyys ihmistyössä

 

 

Kuopiossa 13. – 14.2.2014 Itä-Suomen yliopistolla järjestettävien päivien teemana oli eettisyys ihmistyössä. Koska eettisyys on sosiaalityötä ja laajemmin yhteiskuntaa laajasti läpäisevä teema, päivillä tarkasteltiin eettisyyttä moninäkökulmaisesti.  Itä-Suomen yliopiston ja Sosiaalitutkimuksen seuran järjestämä tapahtuma kokosi yhteen noin 300 sosiaalityön ja -alan tutkijaa, opiskelijaa ja asiantuntijaa.

Päivien kotisivu: http://www.uef.fi/fi/yhteiskuntatieteet/sosiaalityon-tutkimuksen-paivat

Keskustelua käytiin myös Facebookissa ja Twitterissä #sttpv

Päivien abstraktikirja: Häkälä, Niina (toim.) Eettisyys ihmistyössä. Abstraktikirja XVI Sosiaalityön tutkimuksen päivät Kuopiossa 13.–14.2.2014

Kuopion kampus, suuri luentosali to 13.2.2014

Kuopion kampus, suuri luentosali to 13.2.2014

Olin mukana päivillä torstaina ja kokemus oli mielenkiintoinen. Pääpuhujana oli brittiläinen professori Brian Littlechild, joka tarkasteli tutkimuseettisiä kysymyksiä otsikolla ”The place of ethics in social work research. Iltapäivän luennoitsijoita olivat emeritus professori Pauli Niemelä, joka luennoi ihmisarvon ja sosiaalityön suhteesta sekä filosofian yliopistolehtori Elisa Aaltonen, joka esitelmöi empatian merkityksestä moraalisena toimijana.

Tutkimuksen päivien toisena päivänä kokoontui työryhmiä ja professori Brian Littlechild luennoi opiskelijoille aiheesta ”Applying professional standards in education and practice from an ethical viewpoint: Creating positive professional space for good practice”.

Pauli Niemelän luento oli ajatuksia herättävä. Hän pohti mm. Mitä on asiakkaan ihmisarvo erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa?  Kuinka hyvin toteutamme ihmisarvoa? Meillä kirjastossakin on aihetta sivuttu ja keskusteltu asiakkaan kohtaamisesta asiakaspalvelutilanteissa. Olemme mm. tehneet asiakaspalvelun eettiset säännöt.

Niemelä käytti analyysissään Erwing Goffmanin teoriaa ”kasvoista” ja ”kasvojen säilyttämisestä”. Goffmanin mukaan, jokaisella on ”kasvot” ja jokainen pyrkii säilyttämään ”kasvonsa” sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jokaisessa sosiaalisessa kohtaamisessa. Niemelän mukaan ihmisarvo sosiaalityössä realisoituu siinä, miten asiakas tulee kohdatuksi ja miten hän tuon kohtaamisen kokee sekä miten hän säilyttää ihmisarvoiset ”kasvonsa” tuossa tilanteessa.  Meillä jokaisella on taipumus toimia tilanteessa oman etiikan, valitsemamme linjan eli tavan mukaan.  Tämä tapa toimia ilmaisee näkemyksemme tilanteesta ja arvioinnin itsestämme ja tilanteen muista henkilöistä. Niemelän mukaan jokainen kohtaaminen toisen ihmisen kanssa on ihmisarvon kanssa työskentelyä – ihmiset toimivat suhteessa toisiinsa.  Tämä on tuttua myös meille jokaiselle kirjastolaiselle, kun kohtaamme asiakkaitamme päivittäin.

Lisää voi lukea maaliskuussa 2014 ilmestyvästä kirjasta:

Niemelä: Systemaattinen ihmiskäsitys

Niemelä: Systemaattinen ihmiskäsitys

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuula Rissanen ma.tietoasiantuntija, Opetus- ja tietopalvelu, Kuopion kampus

Mitä Artolle kuuluu?

Arto on laajin kotimainen aikakauslehti- ja monografia-artikkelien tietoja sisältävä tietokanta. Artoon tallennetaan jatkuvasti noin neljää sataa aikakauslehtinimekettä. Yhteensä Artossa on runsaat 1,5 miljoonaa viitettä. Hakuja tehdään vuosittain yli 1,7 miljoonaa. Vuodesta 2010 Arto on ollut avoimesti verkossa; hakukäyttö ei edellytä lisenssimaksua. Viitetietojen lisäksi Artossa on linkkejä kokonaisiin artikkeleihin. Kokotekstit sijaitsevat pääosin Elektra-palvelussa, ja niiden lukeminen edellyttää kampuksen ulkopuolella etäkäyttökirjautumista.

Uutta puhtia kaksikymppisiään juhliva Arto on saanut Kansalliskirjaston viime vuonna aloittaman Artiva-hankkeen myötä. Hankkeen päämääränä on luoda entistä kattavampi ja viiveettömämpi kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto. Tallennustyön tehostamiseksi on otettu käyttöön lomake, joka mahdollistaa artikkelitietojen syöttämisen ilman syvällisempää luettelointisääntöihin tai -ohjelmistoihin perehtymistä. Kirjastojen rinnalle Arton tiedontuottajiin onkin liittynyt kustantajia, kuten Sosiologia-lehteä julkaiseva Westermarck-seura. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on vanhastaan kuulunut Arto-tallentajiin. Vastuulehtiämme ovat esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka, Carelia ja Aamun koitto.

Arto sisältää paitsi tieteellisten myös ammatti- ja harrastelehtien artikkelitietoja. Haun rajaamista tieteellisiin lehtiin helpottaa nykyisin se, että Julkaisufoorumin käyttämät luokitustasot (jufo:1, jufo:2, jufo:3) ovat mukana viitteissä. Yksinkertaisimmillaan rajauksen voi tehdä tähän tapaan:

Kuva

Artiva-hankkeen eräänä tavoitteena on, että artikkelien entistä rikkaampaa metatietoa voitaisiin hyödyntää yliopistojen julkaisurekistereissä. Tällä hetkellä yliopistot ja tutkimuslaitokset tarkistavat ja tallentavat tutkijoidensa julkaisutietoja kukin omaan järjestelmäänsä. Käyttämällä yhteistä artikkelitietovarantoa vältytään päällekkäiseltä syöttötyöltä.

Ainoa kotimainen artikkeliviitteiden tietokanta Arto ei ole. Itä-Suomen yliopiston käytössä ovat myös terveystieteellinen Medic sekä ei-tieteellisiin lehtiin painottunut Aleksi.

Tietoasiantuntijat Mikko Meriläinen ja Katja Hyvärinen, kokoelmapalvelut