Uusi oikeustieteellinen tietokanta Karnov Juridik

Vuoden alusta saimme käyttöön uuden oikeustieteisiin keskittyvän tietokannan nimeltä Karnov Juridik.

Kuten nimikin paljastaa, tietokanta on ruotsalainen ja sisältää kaiken Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön sekä sikäläisen korkeimman oikeuden, hovioikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden erikoistuomioistuinten oikeuskäytännön. Yliopistomme lunastama paketti sisältää seuraavat osiot:

• Karnov: mm. konsolidoitu voimassa oleva lainsäädäntö (lait ja asetukset, n. 1110:n osalta kommentaareineen), Praxis (= eri tuomioistuinten oikeuskäytäntö), lainsäädännön esityöt, viranomaisjulkaisuja ja asiakirjamalleja
• Karnov Nyheter: vuonna 2008 perustettu juristien uutispalvelu, jolla on päivittäin noin 25000 käyttäjää ja johon tuotetaan Karnovin omia uutisjuttuja
• Lexino: oikeusanalyysejä ja syväkommentaareja
• PACTA: sopimus- ja yritysoikeutta, mm. sopimusmalleja ja kommentaareja
• EU-rätt: EU-oikeus Ruotsin kannalta
• EU-initiativ: EU-oikeuden uutispalvelu
• Tingsrättsdomar: Ruotsin käräjäoikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
• Förvaltningsrättsdomar: hallinto-oikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
• neljä oikeusalan lehteä
  • Ny Juridik 1994-
  • Svensk Juristtidning 1990-
  • Skattenytt 1990-
  • Juridisk Publikation 2009-

Tietokannan käyttöohjeita löytyy tästä linkistä (tosin ruotsiksi, mutta sillä kielellähän se on koko tietokantakin…).

Aikaisemmasta tiedosta poiketen oikeustieteet ovat halunneet jatkaa myös Westlaw-tietokannan tilausta tämän vuoden ajan. Siihen on luvassa tämän vuoden aikana myös uusi käyttöliittymä WestlawNext (joka toivottavasti on nykyistä selkeämpi). Nyt on siis hyvää aikaa vuoden loppuun asti testata kumpiko, Karnov Juridik vai Westlaw, olisi meidän yliopistollemme hyödyllisempi. Molempiin meillä ei taida olla pitemmällä tähtäimellä varaa…

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

20 vuotta Suomen Euroopan unioniin liittymisestä

Eilisenä uudenvuodenpäivänä Suomelle tuli 20 vuotta täyteen EU-maana.  Eduskunnan kirjasto on laatinut tietopaketin Suomen liittyminen Euroopan unioniin ja siinä kerrotaan kaikki jäsenyysprosessin vaiheet jäsenyyden hakemisesta aina EU-jäsenyyden lopulliseen käsittelyyn eduskunnassa. Mukana on myös mm. kirjallisuusviitteitä ja Ylen Elävän arkiston videoita.

Seuraava teksti on kopioitu suoraan Eduskunnan kirjaston laatimasta tiedotteesta (muistakaa, yliopistomaailmassa  ei saa plagioida vaan lähde on aina mainittava!):

”Suomen läntiseen integraatioon liittymistä koskeviin asennemuutoksiin vaikutti Neuvostoliitto-kaupan romahdus 1980-luvun lopulla ja clearing-kaupan loppuminen sekä vuodesta 1991 alkaen Suomen talouselämän lama. Taustalla vaikuttivat myös idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka, YYA-sopimuksen päättyminen ja Suomen puolueettomuus. Lopullinen asennemuutos EY:n jäsenhakemusta kohtaan tapahtui loppukesällä 1991. Sen saivat aikaan Ruotsin jättämä jäsenhakemus 1.7.1991, Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen epäonnistuminen ja siitä alkanut Neuvostoliiton luhistuminen ja Suomen talouden syöksyn alkaminen. Suomi jätti EY-jäsenyyshakemuksen 18.3.1992.”

Itä-Suomen yliopiston kirjasto on yksi Suomen 12 EU-tallekirjastosta, vaikka me tallekirjastot alammekin vähitellen siirtyä käyttämään nimeä EU-tietopalvelu. Kirjastomme sivuilta löytyy esittely kirjastomme EU-kokoelmasta sekä EU-aiheisia linkkejä. EU-tietoutta löytyy myös European Sources Online (ESO) -tietokannasta.

Ja kannattaa tutustua myös TV:ssäkin pyörineisiin Euroopan unionin komission ”Työtä sinun hyväksesi” -videoihin jotka siis löytyvät YouTubesta.

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

EBLIDA kirjastojen ja niiden käyttäjien asialla

Pääsin benchmarking-matkalla osallistumaan iltapäivän pituiseen kahden esitelmän seminaariin Copyright in Europe – lobbying at a national and European level, jonka järjesti EBLIDA Brysselissä Belgian kuninkaallisen kirjaston tiloissa.

EBLIDA (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) on eurooppalaisten kirjasto-, informaatio-, dokumentaatio- ja arkistojärjestöjen ja -laitosten riippumaton sateenvarjojärjestö Euroopassa.

Tällä hetkellä EBLIDA kampanjoi erityisesti oikeudesta e-lukemiseen.

Seminaarin ensimmäinen puhuja Uldis Zarins Latvian kansalliskirjastosta puhui otsikon Copyright at the EU level alla Euroopan (unionin) nykyisestä tekijänoikeustilanteesta ja siihen liittyvästä sääntelystä, jota on sekä EU:n että kansallisella tasolla. Zarins korosti, että kirjastot kantavat huolta nimenomaan käyttäjiensä, kansalaisten, oikeudesta lukea (myös) e-aineistoja.

Toinen puhuja oli EBLIDAn puheenjohtaja Vincent Bonnet, joka totesi, että puolet EU-parlamentin jäsenistä on nyt uusia, joten lobattavaa riittää. On myös huomioitava, etteivät tekijänoikeuskysymykset ole vain kirjastojen asia, vaan tasapainoa on haettava kaikkien eri toimijoiden (kirjailijat, kuvittajat, kustantajat jne.) kesken. EBLIDA:lle on tärkeää kirjastojen yhteinen ääni. Tilanne on nyt pirstaleinen eikä EU:ssa, saati Euroopassa, ole yhtenäistä tekijänoikeuskäytäntöä. Oikeus informaatioon vaatii työtä monilla eri foorumeilla.

Noin viisikymmenpäisessä yleisössä oli kaksi muutakin suomalaista osallistujaa: EBLIDA:n hallituksen jäsen Leena Toivonen ja Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander. Maailma on pieni.

Tuulevi Ovaska, KYSin tieteellinen kirjasto

Eurooppa-tiedon lähteitä Eurooppa-päivänä

Joka vuosi 9.5. vietetään Eurooppa-päivää Schumanin julistuksen muistoksi. Tietoa tästä ja kaikesta muustakin mahdollisesta Euroopan unioniin liittyvästä löytyy Europa – Euroopan unionin portaalista europa.eu. Ongelmana on vain se, että nämä sivut ovat hieman liiankin runsaat. Siksi Itä-Suomen kirjasto tarjoaa erilaisia vaihtoehtoisia linkkejä EU-tietoon sivulla kokoelmat -> Erikoiskokoelmat -> EU-tallekirjaston esittely.

Europa-portaalin alta löytyy mm. Eurostat eli Eurooppa-aiheisen tilastotiedon ehtymätön lähde. Jos Eurostatin salat eivät tunnu hevillä aukeavan, niin vika ei välttämättä ole sinussa vaan tilastoihmisten erilaisessa tavassa ajatella ja jäsennellä asioita. Pika-apua voi saada Tilastokeskuksen Tilastokirjaston tietopalvelupäivystyksestä numerossa 09 1734 2220 ma–pe klo 9.00–16.00. Soittamista ei tarvitse liikaa arastella, koska neuvomisesta meille tietopalveluihmisille maksetaan.

EU-lainsäädännöstä kiinnostunut löytää tietoja EUR-Lex-portaalista. Sieltä löytyy mm. Euroopan unionin virallinen lehti koko ilmestymisajaltaan. Euroopan unionin tuomioistuimien oikeuskäytäntöön taas pääsee tutustumaan Curia-portaalin avulla.

Näilläkin erikoistuneimmilla EU:n tuottamilla sivuilla tiedonhaku voi usein tuntua vaikealta. Siksi tästä aihepiiristä kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös vapaasti verkosta löytyvään European Sources Online –sivustoon. Sitä ylläpitää Cardiffin yliopiston EU-tallekirjasto ja se kerää jatkuvasti sekä EU:n elinten itsensä sekä muiden tahojen tuottamia EU:ta koskemia tietoja ja uutisia.

Itä-Suomen yliopiston kirjastokin on yksi EU-tallekirjastoista ja se saa ilmaiseksi Euroopan Unionin komission ja sen alaorganisaatioiden tuottamia julkaisuja. Nykyisenä sähkökirjojen aikakautena suurin osa EU:n eri elinten julkaisuista on myös ladattavissa ilmaiseksi PDF-muodossa EU Bookshop –verkkokirjakaupasta. Kuten useimmat EU:n sivut, siitä on myös suomenkielinen versio. Teoksia kannattaa kuitenkin etsiä englanninkielisiltä sivuilta ja vasta jotain kiinnostavaa löydettyään tutkia julkaisun eri kielivaihtoehtoja. Sääli että näin loistava aineistokokoelma on melko hankalan käyttöliittymän takana. Sivut on rakennettu alun perin painettujen maksullisten julkaisujen tilaamiseen, mutta lähes aina löytyy myös linkki ilmaiseen PDF-tiedostoon.

EU on rakentanut myös Europe Direct –palvelun. Numerosta 00 800 6 7 8 9 10 11 saat maksutonta ohjausta arkipäivisin klo 10-19. EU-tallekirjastotkin ovat osa Europe Direct –tiedotusverkostoa, samoin kuin Europe Didect –tiedotuspisteet (EDIC). Itä-Suomessa on toistaiseksi yksi piste Kuopiossa. Toivottavasti lisää pisteitä saadaan pian.

Ja mitä tahansa mieltä oletkin EU:sta, muista äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sunnuntaina 25.5. tai varmuuden vuoksi vielä mieluummin jo ennakkoon. Tyhjänkin lipun jättäminen (tai Aku Ankan äänestäminen) on poliittinen kannanotto, mutta kotiin jääminen on silkkaa laiskuutta.

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen