KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 3: VIIVÄSTYS / KUH Medical Library is moving – part 3: DELAY

Nyt ei mene kirjastossa niin kuin Strömsössä. Arvio uuden tilan uusien kirjahyllyjen saapumis- ja asennusaikataulusta osoittautui tänään ylioptimistiseksi. Alkuperäisen aikataulun mukaan meidän piti tällä viikolla jo hyllyttää kirjoja ja lehtiä paikoilleen, mutta hyllymme seilaavatkin vielä maailman merillä.

Koska kirjasto on edelleen tupaten täynnä neljän muuttolaatikon torneja, on tilassa ahdasta eikä aineisto ole saatavilla. Avauspäivä siirtyy viikolla ja on nykyisen tiedon mukaan maanantai 18.1.2016. Olemme pahoillamme, mutta toivomme, että hyvää kannattaa odottaa.

Things do not always turn out as planned. Today we learned that the estimated time of the arrival and mounting of the new shelves of the new library was too optimistic. We were supposed to be shelving the books and periodicals this week, but the shelves are still sailing.

The library is full of removal box turrets and therefore cramped, with no access to the books and journals. We have to postpone the opening day by one week so that, according to current information, we will open on Monday 18th January, 2016. We are sorry and we hope the new library is worth waiting.

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö/head of services
KYSin tieteellinen kirjasto/KUH medical library

Mainokset

KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 1

 

KYSin tieteellisen kirjaston muutto lähestyy. Kirjasto on nykyisessä paikassa avoinna 18.12.2015 klo 17.00 saakka. Sen jälkeen kirjasto on suljettu kolmen viikon ajan sekä muuton että joulun, vuodenvaihteen että loppiaisen vuoksi.

Saat nyt KYSin kirjastosta lainoille pitkät laina-ajat. Muuton aikana kirjaston kirjat ja lehdet eivät ole käytettävissä. Myös koneet ja tilat ovat poissa käytöstä. Kirjastoon pääsevät vain kirjastolaiset ja muuttomiehet.

Kirjaston muutto johtuu sairaalan tarpeesta sijoittaa kirjaston tilalle muita toimintoja. Kirjaston saavutettavuus paranee, kun sisäänkäynti on 0-kerroksessa ja suoraan pääaulasta.

Muuttosuunnittelua ja -valmisteluja on tehty yli kahden vuoden ajan. Alustavissa selvityksissä ja suunnitelmissa oli mukana eri käyttäjäryhmien edustajista, kirjastolaisista ja sairaanhoitopiirin kiinteistöyksiköstä koostuva tilaryhmä. Sen jälkeen mukaan tuli arkkitehti, ja lopulta rakentajat.

Kirjaston uusi tila — nykyistä modernimpi oppimisympäristö — on nyt kalustamista vaille valmis. Kirjastohenkilökunta odottaa muuttoa innolla ja toivoo, ettei palvelukatkoksesta aiheudu isoa haittaa.

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

 

Briefly in English: Kuopio University Hospital (KUH) Medical Library will move to a new location inside the KUH Puijo Main Hospital Building. It will close for the last time in the current premises on Friday 18th December, 2015, at 17.00, and remain closed until the opening in the new space on Monday 11th January, 2015, at 8.00. There will be no access to the library space, collections, computers and services between these dates.

Tuulevi Ovaska
Head of Services, KUH Medical Library

 

 

Tuutorointisihteerille lisää partaa ja muita toiveita

Joensuun kampuskirjaston suunnitelmissa on uudistaa lehtisali viihtyisäksi ajanviettopaikaksi, ikään kuin kirjaston omaksi olohuoneeksi. Lehtisali on kampuksen paraatipaikalla, tila josta näkyy ja joka näkyy moneen suuntaan. Tältä tämä käyntikorttimme sisääntulo näyttää nyt:

Kuva: Riitta Holopainen

Kuva: Riitta Holopainen

Joitakin ideoita tilan suhteen meillä jo on. Salissa mm. tulevat säilymään nykyiset lehdet sekä tulostusmahdollisuus. Verkkosanomalehtiä varten hankitaan tabletteja.

Halusimme kuitenkin kysyä myös asiakkaiden mielipiteitä. Palautekanavaksi valjastettiin tilan lasiseinä. Seinään on kiva piirrellä, se huomattiin. Siinäpä jo ajatusta tulevaan tilaan.

Toiveet voisi kokonaisuutena tiivistää tähän näkemykseen:

”A nice place to chill and relax without the pressure and silence related with the library”

Sisustukselta toivottiin yleisesti pehmeyttä, mukavuutta, paljon istumapaikkoja, sohvia, säkkituoleja. Lisäksi haluttiin taidetta, verhot, tyynyjä, viherkasveja, matto, lamppuja.

Säkkituolit ovat kuuma kysymys. Tila kuitenkin näkyy yliopiston ns. juhla-aulaan: kuinka edustava tulisi sisutuksen olla sitä ajatellen? Ja ovatko säkkituolit lopulta edes kovin mukavia istuinpaikkoja? Näitä kuitenkin toivottiin tosi paljon, harkitaan siis vakavasti.

Itselleni yllätyksenä tuli, kuinka paljon tilaan toivottiin erilaisia toiminnallisuuksia, kuten pelejä, lastennurkkaus, kirjanvaihtopiste, jumppavälineitä, lipaskeräys, veden/kahvinkeittomahdollisuus, radio… Paljon mukavia ajatuksia! Ainakin osa näistä toteutuu varmasti. Henkilökohtaisesti aion lisäksi varmistaa, että jonkinmoinen kirjastokissa hommataan.

Kuva: Riitta Holopainen

Kuva: Riitta Holopainen

Vaikeamminkin toteutettavia toiveita esitettiin: lisää aurinkoa, olutta, tuutorointisihteerille lisää partaa – ei taida kirjastolla olla sananvaltaa tähän. Röökikoppiakaan ei rakenneta, vaikka kirjojen palautuslaatikossa olisi kyllä jo tuuletusluukku valmiina.

Kiitos kaikista ideoista! Seinä on nyt putsattu, mutta voit edelleen antaa palautetta, vaikkapa tähän blogiin tai kirjaston tiskille. Toivottavasti syksyllä jo päästään tositoimiin muutostöissä.

Laura Parikka

tietoasiantuntija

Ideoita uuteen kirjastotilaan – kuvakertomus

KYSin tieteelliselle kirjastolle remointoidaan vuoden 2015 aikana uusi tila Puijon sairaalan 0-kerrokseen, pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Saadaksemme ideoita ja vinkkejä pienen tilan kalustamiseen ja sisustamiseen toimivaksi ja moderniksi tulevaisuuden kirjastoksi, joka palvelee käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin, teimme tilasuunnittelumatkan Helsinkiin 29.-30.9.2014.

Tämä on kuvakertomus ekskursiostamme.

Tutustumiskohteet ja niiden esittelijät, joita kiitämme lämpimästi:

 

 

Aalto-yliopiston Learning Hub Rooftop tarjosi mielenkiintoisia ratkaisuja ja kauniita maisemia. Opiskelijat olivat päässeet vaikuttamaan tilasuunnitteluun ja kalusteratkaisuihin ja se näkyi lopputuloksessa.

lukijoita

Aallon Töölön kampuksen yläkerran oppimiskeskuksessa voi pitää tauon lukemisesta ja kohottaa katseen yli kattojen.

Oppimiskeskuksessa on monenlaisia työskentelypaikkoja: voit opiskella pöydän ääressä yksin tai ryhmässä vaikkapa kahvikupin kera, rennosti istuen tai pötkötellen sohvalla, ”maisemanojatuolissa” tai Fatboy-säkkituolissa, lukea äänettömässä lukusalissa tai työskennellä tietokoneen ääressä.

opiskelijoita

Opiskelijoita Aalto-yliopiston Töölön kampuksen oppimiskeskuksessa

Tilassa ei ole tietokoneita, vaan kaikilla opiskelijoilla näytti olevan omat kannettavat tai tabletit. Tila tarjoaa kuitenkin skannerit, tulostimet ja isot näytöt työskentelyn tueksi. Lisäksi Oppimiskeskuksesta löytyy lukusalikappaleita kurssikirjoista.

lukusali

Hiljainen lukusali Aallossa.

Kokonaisuutena kaksikerroksinen ”opiskelijoiden olohuone” on värikäs ja viihtyisä opiskelun ja oppimisen monitoimitila.

säilytyslokeroita

Värikkäitä numerokoodillisia säilytyslokeroita Aallossa.

 

Kirjasto 10 edustaa modernia näkemystä yleisestä kirjastosta elävänä kaupunkitilana, joka on tehty asiakkaita varten asiakkaiden ehdoilla.  Kirjat, koneet, levyt, leffat ja lehdet on sijoiteltu 1000 m² tilaan niiden käytettävyyttä ja näkyvyyttä ajatellen. Sisään astuessaan näkee kaiken — tavoitteena on tervetuloa-olo.

yleiskuva kirjasto 10

Kirjasto 10 näkyy kokonaan jo ovelta.

Sama periaate koskee myös henkilökuntaa: kirjastonhoitajasta on tullut personal trainer, joka erottuu henkilokuntaliiveissään liikkuessaan kaikkialla kirjastossa sen sijaan, että istuisi tiskin takana. Vaikka kaikki toimii periaatteessa itsepalveluna, ottaa puolet Kirjasto 10:n 2000 päivittäisestä asiakkaasta kontaktin henkilökuntaan.

liivi

Kirjasto 10:n työntekijän tunnistaa helposti.

Kirjastossa ei ole perinteisiä korkeita kirjahyllyjä, vaan korkeimmatkin ovat vain 155 cm. Muunneltava tila elää erilaisten tarpeiden mukaan. Muokattava ja siirrettävä kalustus — jota myös asiakkaat saavat vapaasti siirrellä — mahdollistaa esimerkiksi monenlaisten tapahtumien järjestämiseen ja näitä kirjasto 10:ssä riittää, kuten elävän musiikin esittäminen ja leffaillat. Tapahtumien järjestäjiä ovat käyttäjät, ei kirjasto.

PressDisplay

Kirjasto 10 ei tilaa lainkaan paperisia sanomalehtiä. Ne voi lukea suurelta näytöltä.

seinäkkeitä

Kaupunkiverstaassa on akustisista sermeistä muodostuvia työhuoneita kaikkien käyttöön.

IMG_2397

Tutustuminen Eduskunnan kirjastoon alkakoon!

 

Eduskunnan kirjasto erottui joukosta arvokkuudellaan. Vuonna 1978 valmistunut tila on alunperin kirjastoksi suunniteltu ja tietyiltä osin suojeltu. Koko talon peruskorjaukseen liittyneessä remontissa kirjaston tavoitteita olivat mm. esteettömyys, koulutustila ja rauhallisempi tutkijasali sekä saada osa suljetusta varastosta avoimeksi. 

IMG_0636

Eduskunnan kirjaston asiakaspalvelu. Kirjasto on avoin kaikille kansalaisille.

Minipääte

Eduskunnan kirjastossa aineistoa voi hakea kätevästi tableteilla. Tällaiset Josku-päätteet eivät veisi paljon tilaa.

 

IMG_0587

Eduskunnan kirjaston kokoelmat huokuvat kansakuntamme historiaa uusituissa tiloissa.

Eduskunnan kirjasto on palvellut kaikkia kansalaisia avoimena kirjastona jo vuodesta 1913, joten viime vuonna 2013 tuli jo sata vuotta täyteen. 

Kaisa_a

Kaisa-talon modernia arkkitehtuuria – arvaa montako pikkuikkunaa julkisivussa on?

Kaisa-talo on Helsingin yliopiston pääkirjasto. Kirjaston palvelujen kehittäminen oli yksi Helsingin World Design Capital 2012– teemavuoden hankkeista. Talo lumoaa tai mykistää arkkitehtuurillaan ja massiivisuudellaan. Suunnittelun lähtökohtana oli ajatus tilasta, joka ajan myötä mukautuu käyttäjiensä mukaan, joten tilojen muunneltavuus ja joustavuus oli keskeinen tavoite.

IMG_2457

Kaunista ja toimivaa wau-arkkitehtuuria Kaisassa. Valo kulkee läpi rakennuksen kerroksesta toiseen.

Kirjasto suunniteltiin kokonaisvaltaiseksi yhtenäiseksi oppimiskeskustilaksi  ja se näkyy tilaratkaisuissa. Kirjastossa on paljon erilaisia työskentely- ja lukutiloja sekä ns. monitoimityötiloja, joiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  Suurissa tiloissa on pystytty kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen, mutta toisaalta tilan valtava koko tuo haasteita esimerkiksi opasteisiin ja niiden näkyvyyteen.

IMG_0690

Kaisan valoisia työskentelypaikkoja, joita löytyy yli 1000 kappaletta.

Kaisa-talossa on onnistuttu hyödyntämään luonnonvaloa monin eri tavoin. Eniten valoa tuovat suuret valoaukot läpi kaikkien kerrosten ja lisäksi isot julkisivujen päätyikkunat sekä pikkuikkunat — joita on noin 780 — antavat silmän levätä työskentelyn lomassa myös vuodenaikojen mukaan muuttuvassa kaupunkinäkymässä.

IMG_0674

Valoaukon ympärillä olevia lukupaikkoja sekä sen yhteyteen sijoitettu neuvontapiste.

IMG_0643

Kaisan esteetöntä toimintaympäristöä pääportaikon luona. Kuvassa osa 30 000 hyllymetristä.

opiskelija lukee

Moderni keinutuoli lukupaikkana Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökunnan työtiloissa näkyi nykyinen suuntaus avokonttoreiksi sermeineen, vaikka myös erillisiä työhuoneita on; tehtävät ratkaisevat, millaisessa tilassa työ sujuu parhaiten.

 

IMG_0691

Uskoisitko tämän lukutilan olevan kirjastossa? Kuva Kaisasta.

Terkko on Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto, joka palvelee lääketieteen ja lähialojen oppimista, opetusta ja tutkimusta sekä Meilahden sairaalaa.  Terkon nykyiset kirjastotilat ovat valmistuneet vuonna 1998. Myös Meilahdessa korkean tilan suuret ikkunat tuovat luonnonvaloa sisään. Tilan arkkitehtuuri on muutenkin avaruuden tuntua lisäävän avointa ja läpinäkyvää.

 

IMG_0695 (2)

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja sen avara lukutila.

Rakennuksessa on huomioitu hyvin paitsi valaistus myös erilaiset tavat opiskella ja oppia. Esimerkiksi lukupaikkojen sijoittamisella on pyritty kiinnittämään huomiota hiljaiseen työskentelyyn.

opiskelijoita

Opiskelijoita Terkossa. Valaistus on tärkeää.

Terkossa kehitetään ja käytetään paljon uusimpaan tekniikkaan perustuvia palveluita ja sovelluksia — tilasuunnittelun kannalta näkyvimpänä QR-koodin hyödyntäminen kurssikirjojen e-versioiden lataamisessa / lukemisessa mobiililaitteesta.

IMG_0700

QR-teknologiaa Terkossa e-kirjojen esillepanossa.

Vierailulla kävi ilmi, että myös Terkossa suunnitellaan parhaillaan nykyisten tilojen remontoimista vastaamaan paremmin nykyisiin sekä tuleviin kirjastotilojen käytön haasteisiin. Tila siis elää käyttäjiä kuunnellen eikä sen tarkoitus olekaan pysyä muuttumattomana.

matkalainen miettii

Millainen on tulevaisuuden kirjastotila? miettii palvelupäällikkö Kirjasto 10:ssä.

 

Mia Haapanen, tietopalveluneuvoja & Tuulevi Ovaska, palvelupäälllikkö & Kirsi Salmi, tietoasiantuntija, KYSin tieteellinen kirjasto

Kokoelmatilat muutospaineessa – kokoelmatilojen muuttaminen uusiin käyttötarkoituksiin

Osallistuin 19.11.2013 Helsingissä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kokoelmatyöryhmän järjestämään seminaarin, jossa pohdittiin kirjastojen kokoelmatiloja ja niihin kohdistuvia muutoksia monelta eri kantilta. Ohjelma.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa näitä kysymyksiä:

  • Minkälaisia muutoksia on tapahtunut kirjastojen kokoelmatiloissa?
  • Tiedämmekö, mitä asiakkaamme odottaa astuessaan kirjastoon?
  • Katsommeko tulevaisuuteen, kun suunnittelemme uusia kirjastotiloja?

Opimme jo pienestä pitäen mielikuvan siitä, miltä kirjastotila näyttää. En usko, että olen kauheasti väärässä, jos väitän, että monilla se on ”paljon hyllyjä vieri vieressä täynnä kirjoja ja on hiljaista, ääniä ei kuulu”. Tiiviissä on myös se käsitys, että kirjastot ovat sitä varten, että siellä vain lainataan ja palautetaan kirjoja. Se käsitys on vähitellen muuttunut: lainata ja käyttää voi myös esineitä (esimerkiksi liikunta- ja muita harrastusvälineitä), palveluita, tiloja ja e-aineistoa.

Kirjastojen kokoelmat ovat jatkuvassa muutoksessa ja samalla myös kokoelmatilojen pitää muuttua vastaamaan kokoelmien kehitystä. Nykyiset kokoelmatilat pienenevät ja niiden tilalle tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden opiskelumetodeja. Kuinka kirjaston kyvylle täyttää oma perustehtävänsä silloin käy? Onko ajatus aineiston ja samalla tiedon keräämisestä ja säilyttämisestä nykyään jo historiallinen ajatus? Seminaarissa aiheesta oli esitys, jonka pohjana oli Danuta A. Niteckin artikkeli Space Assessment as a Venue for Defining the Academic Library. Library Quarterly vol. 81. nro. 1. 2011. 27-59,

Kokoelmatilojen pienentymisestä on tilastollista aineistoa. Tilastoista käy ilmi, että avoimet asiakaspalvelutilat ovat vähenemässä, kirjastoissa karsitaan esimerkiksi näyttelytiloja. Ryhmätyöskentelytilojen määrä näyttäisi taas olevan lievässä kasvussa, joten suuntausta tulevaisuutta kohden jo on. Tilastoista käy ilmi, että vaikka kirjastotiloja vähennetään taloudellisesti vaikeina aikoina, ei väheneminen kuitenkaan näy tilakustannuksissa.

Kirjastotilojen suunnittelussa on otettava huomioon, kuinka tulevaisuuden uudet mahdolliset palvelut vaikuttavat tiloihin.  Hyvät ja tiiviit suhteet asiakkaisiin auttavat ajattelemaan, mitä asiakkaat kirjastolta tahtovat?

  • Miksi asiakkaat tulevat kirjastoon?
  • Ovatko kirjastotilat sellaiset, että asiakas osaa käyttäytyä kirjastossa niin kuin suunnittelemme?

Tilojen ohjeiden ja kylttien pitää olla riittävän selkeitä, jotta asiakkaat tietävät kuinka toimia.

Yksi hyvä esimerkki uusien tilojen suunnittelussa on Helsingin yliopiston Kaisa-talo, josta oli esitys seminaarissa. Suunnittelussa olivat arkkitehdin lisäksi mukana kirjaston henkilökunta sekä myös asiakkaista koottu ryhmä, jolloin suunnitteluun ja toteutukseen saatiin myös asiakasnäkökulma ja käyttäjälähtöisyys.

Toinen hyvä esimerkki tilojen suunnittelusta saatiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge – hankkeesta, jossa arkkitehtiopiskelijat eli kirjaston käyttäjät saivat itse suunnitella kirjastotilan remontoinnin opiskelijoiden opiskeluprosessia ja arjen tarpeita varten.  Näin kirjastotilasta saatiin joustava ja opiskelijaehtoisesti kehittyvä kirjasto. Remontin jälkeen kirjaston käyttäjämäärissä on tapahtunut selvä nousu.

Mitä siis ottaa huomioon, kun uutta tilaa aletaan suunnitella?

Esitysten perusteella, uuden kirjastotilan tavoitteet top 7:

  • hyvä sijainti, saavutettavuus
  • looginen, selkeästi ja helposti hahmoteltava tila
  • tilaratkaisut, jotka tukevat kokoelmien vaivatonta käyttöä
  • esteettömyys, ergonomisuus, äänieristys, akustiikka
  • monimuotoisuus, muunneltavuus
  • esteettisyys, muotoilu, innovatiivisuus
  • toimiva opastus

Nykykouluissa opetus on jo muuttunut ensimmäiseltä luokalta alkaen tekniseksi ja paljon ryhmissä tekemiseksi. Mitä nykyinen alakoululainen, jolla on uudenlainen tapa oppia, odottaa kirjastolta sitten, kun hän tulee meidän asiakkaaksemme? Todennäköisesti ihan erinäköistä kirjastoa  kuin se nyt on ja myös erilaisia palveluja. Esimerkkinä video Minerva Plazasta ja yhdestä heidän nykyaikaisesta ryhmätyöskentelytilastaan. Suuntana on, että ryhmätyötiloja ja kohtaamistiloja tarvitaan entistä enemmän, mutta edelleen tarvitaan myös hiljaista työskentelytilaa. Kirjaston pitäisi olla joustava ja käyttäjäehtoisesti kehittyvä matalan kynnyksen tila.

Myös työntekijöiden työhuonetilat ovat tarkastelun ja kehittymisen alla kirjastotilojen muutoksessa.  Yleensä ainoastaan asiakaspalvelussa istuvat työntekijät tulevat asiakkaille tutuksi ja heidän työnsä ovat se, minkä asiakas kirjastotyöstä näkee. Käytäntö on kuitenkin vähitellen muuttumassa siten, että kirjaston työntekijät ovat enemmän näkyvillä asiakkaille, jolloin työhuoneet ja niin sanotut sisätyöt voivat olla aiempaa enemmän siellä missä asiakkaatkin. Toki osa tehtävistä tulevaisuudessakin vaatii yksityisyyttä.

Tulevaisuudessa kirjastomaailma muuttuu valtavasti e-aineistojen ja laitteiden myötä. Asiakkaiden tiedontarve saattaa olla jotain aivan muuta kuin nyt ja he saattavat olla aivan muualla kuin nyt, jolloin kirjastojen on mentävä sinne missä asiakkaatkin ovat, esimerkkinä Edward, the street librarian.

Seminaarin esitykset

  • Mitä kirjastotila viestii? Puhuvia bittejä etsimässä. Viestintäsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  • Kirjastotilojen muutos: kokoelmatiloista oppimisen tiloihin – Tilojen vaikutus kirjaston kykyyn täyttää oma perustehtävänsä. Kirjastonhoitaja Raine Wilen, Kansalliskirjasto.
  • Tilojen ja tilakustannusten kehitys Suomen korkeakoulukirjastoissa. Suunnittelija Markku Laitinen, Kansalliskirjasto.
  • Kaisa-talo. Kirjastopalvelut penkojille, pesiytyjille, piipahtajille ja palveltaville. Kirjastonhoitaja Seija Karvanen, Helsingin yliopiston kirjasto.
  • Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge-hanke. Arkkitehtiopiskelija Aleksi Rastas. Oulun yliopisto.
  • ”Nytpä tahdon olla ma uuden mökin laittaja…” Rakennushankkeita Turun yliopiston kirjastossa. Tieteenalakirjaston päällikkö Riitta Marttinen. Turun yliopiston kirjasto.
  • Kokoelmista kokoelmaan – muutoksia TAMK:n kirjastossa. Informaatikko Taina Peltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Informaatikko Riikka Sinisalo, Lahden ammattikorkeakoulu.

Tietopalveluneuvoja Mia Haapanen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto