Ideoita uuteen kirjastotilaan – kuvakertomus

KYSin tieteelliselle kirjastolle remointoidaan vuoden 2015 aikana uusi tila Puijon sairaalan 0-kerrokseen, pääsisäänkäynnin läheisyyteen. Saadaksemme ideoita ja vinkkejä pienen tilan kalustamiseen ja sisustamiseen toimivaksi ja moderniksi tulevaisuuden kirjastoksi, joka palvelee käyttäjien tarpeita mahdollisimman hyvin, teimme tilasuunnittelumatkan Helsinkiin 29.-30.9.2014.

Tämä on kuvakertomus ekskursiostamme.

Tutustumiskohteet ja niiden esittelijät, joita kiitämme lämpimästi:

 

 

Aalto-yliopiston Learning Hub Rooftop tarjosi mielenkiintoisia ratkaisuja ja kauniita maisemia. Opiskelijat olivat päässeet vaikuttamaan tilasuunnitteluun ja kalusteratkaisuihin ja se näkyi lopputuloksessa.

lukijoita

Aallon Töölön kampuksen yläkerran oppimiskeskuksessa voi pitää tauon lukemisesta ja kohottaa katseen yli kattojen.

Oppimiskeskuksessa on monenlaisia työskentelypaikkoja: voit opiskella pöydän ääressä yksin tai ryhmässä vaikkapa kahvikupin kera, rennosti istuen tai pötkötellen sohvalla, ”maisemanojatuolissa” tai Fatboy-säkkituolissa, lukea äänettömässä lukusalissa tai työskennellä tietokoneen ääressä.

opiskelijoita

Opiskelijoita Aalto-yliopiston Töölön kampuksen oppimiskeskuksessa

Tilassa ei ole tietokoneita, vaan kaikilla opiskelijoilla näytti olevan omat kannettavat tai tabletit. Tila tarjoaa kuitenkin skannerit, tulostimet ja isot näytöt työskentelyn tueksi. Lisäksi Oppimiskeskuksesta löytyy lukusalikappaleita kurssikirjoista.

lukusali

Hiljainen lukusali Aallossa.

Kokonaisuutena kaksikerroksinen ”opiskelijoiden olohuone” on värikäs ja viihtyisä opiskelun ja oppimisen monitoimitila.

säilytyslokeroita

Värikkäitä numerokoodillisia säilytyslokeroita Aallossa.

 

Kirjasto 10 edustaa modernia näkemystä yleisestä kirjastosta elävänä kaupunkitilana, joka on tehty asiakkaita varten asiakkaiden ehdoilla.  Kirjat, koneet, levyt, leffat ja lehdet on sijoiteltu 1000 m² tilaan niiden käytettävyyttä ja näkyvyyttä ajatellen. Sisään astuessaan näkee kaiken — tavoitteena on tervetuloa-olo.

yleiskuva kirjasto 10

Kirjasto 10 näkyy kokonaan jo ovelta.

Sama periaate koskee myös henkilökuntaa: kirjastonhoitajasta on tullut personal trainer, joka erottuu henkilokuntaliiveissään liikkuessaan kaikkialla kirjastossa sen sijaan, että istuisi tiskin takana. Vaikka kaikki toimii periaatteessa itsepalveluna, ottaa puolet Kirjasto 10:n 2000 päivittäisestä asiakkaasta kontaktin henkilökuntaan.

liivi

Kirjasto 10:n työntekijän tunnistaa helposti.

Kirjastossa ei ole perinteisiä korkeita kirjahyllyjä, vaan korkeimmatkin ovat vain 155 cm. Muunneltava tila elää erilaisten tarpeiden mukaan. Muokattava ja siirrettävä kalustus — jota myös asiakkaat saavat vapaasti siirrellä — mahdollistaa esimerkiksi monenlaisten tapahtumien järjestämiseen ja näitä kirjasto 10:ssä riittää, kuten elävän musiikin esittäminen ja leffaillat. Tapahtumien järjestäjiä ovat käyttäjät, ei kirjasto.

PressDisplay

Kirjasto 10 ei tilaa lainkaan paperisia sanomalehtiä. Ne voi lukea suurelta näytöltä.

seinäkkeitä

Kaupunkiverstaassa on akustisista sermeistä muodostuvia työhuoneita kaikkien käyttöön.

IMG_2397

Tutustuminen Eduskunnan kirjastoon alkakoon!

 

Eduskunnan kirjasto erottui joukosta arvokkuudellaan. Vuonna 1978 valmistunut tila on alunperin kirjastoksi suunniteltu ja tietyiltä osin suojeltu. Koko talon peruskorjaukseen liittyneessä remontissa kirjaston tavoitteita olivat mm. esteettömyys, koulutustila ja rauhallisempi tutkijasali sekä saada osa suljetusta varastosta avoimeksi. 

IMG_0636

Eduskunnan kirjaston asiakaspalvelu. Kirjasto on avoin kaikille kansalaisille.

Minipääte

Eduskunnan kirjastossa aineistoa voi hakea kätevästi tableteilla. Tällaiset Josku-päätteet eivät veisi paljon tilaa.

 

IMG_0587

Eduskunnan kirjaston kokoelmat huokuvat kansakuntamme historiaa uusituissa tiloissa.

Eduskunnan kirjasto on palvellut kaikkia kansalaisia avoimena kirjastona jo vuodesta 1913, joten viime vuonna 2013 tuli jo sata vuotta täyteen. 

Kaisa_a

Kaisa-talon modernia arkkitehtuuria – arvaa montako pikkuikkunaa julkisivussa on?

Kaisa-talo on Helsingin yliopiston pääkirjasto. Kirjaston palvelujen kehittäminen oli yksi Helsingin World Design Capital 2012– teemavuoden hankkeista. Talo lumoaa tai mykistää arkkitehtuurillaan ja massiivisuudellaan. Suunnittelun lähtökohtana oli ajatus tilasta, joka ajan myötä mukautuu käyttäjiensä mukaan, joten tilojen muunneltavuus ja joustavuus oli keskeinen tavoite.

IMG_2457

Kaunista ja toimivaa wau-arkkitehtuuria Kaisassa. Valo kulkee läpi rakennuksen kerroksesta toiseen.

Kirjasto suunniteltiin kokonaisvaltaiseksi yhtenäiseksi oppimiskeskustilaksi  ja se näkyy tilaratkaisuissa. Kirjastossa on paljon erilaisia työskentely- ja lukutiloja sekä ns. monitoimityötiloja, joiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.  Suurissa tiloissa on pystytty kiinnittämään erityistä huomiota esteettömyyteen, mutta toisaalta tilan valtava koko tuo haasteita esimerkiksi opasteisiin ja niiden näkyvyyteen.

IMG_0690

Kaisan valoisia työskentelypaikkoja, joita löytyy yli 1000 kappaletta.

Kaisa-talossa on onnistuttu hyödyntämään luonnonvaloa monin eri tavoin. Eniten valoa tuovat suuret valoaukot läpi kaikkien kerrosten ja lisäksi isot julkisivujen päätyikkunat sekä pikkuikkunat — joita on noin 780 — antavat silmän levätä työskentelyn lomassa myös vuodenaikojen mukaan muuttuvassa kaupunkinäkymässä.

IMG_0674

Valoaukon ympärillä olevia lukupaikkoja sekä sen yhteyteen sijoitettu neuvontapiste.

IMG_0643

Kaisan esteetöntä toimintaympäristöä pääportaikon luona. Kuvassa osa 30 000 hyllymetristä.

opiskelija lukee

Moderni keinutuoli lukupaikkana Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa.

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökunnan työtiloissa näkyi nykyinen suuntaus avokonttoreiksi sermeineen, vaikka myös erillisiä työhuoneita on; tehtävät ratkaisevat, millaisessa tilassa työ sujuu parhaiten.

 

IMG_0691

Uskoisitko tämän lukutilan olevan kirjastossa? Kuva Kaisasta.

Terkko on Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto, joka palvelee lääketieteen ja lähialojen oppimista, opetusta ja tutkimusta sekä Meilahden sairaalaa.  Terkon nykyiset kirjastotilat ovat valmistuneet vuonna 1998. Myös Meilahdessa korkean tilan suuret ikkunat tuovat luonnonvaloa sisään. Tilan arkkitehtuuri on muutenkin avaruuden tuntua lisäävän avointa ja läpinäkyvää.

 

IMG_0695 (2)

Meilahden kampuskirjasto Terkko ja sen avara lukutila.

Rakennuksessa on huomioitu hyvin paitsi valaistus myös erilaiset tavat opiskella ja oppia. Esimerkiksi lukupaikkojen sijoittamisella on pyritty kiinnittämään huomiota hiljaiseen työskentelyyn.

opiskelijoita

Opiskelijoita Terkossa. Valaistus on tärkeää.

Terkossa kehitetään ja käytetään paljon uusimpaan tekniikkaan perustuvia palveluita ja sovelluksia — tilasuunnittelun kannalta näkyvimpänä QR-koodin hyödyntäminen kurssikirjojen e-versioiden lataamisessa / lukemisessa mobiililaitteesta.

IMG_0700

QR-teknologiaa Terkossa e-kirjojen esillepanossa.

Vierailulla kävi ilmi, että myös Terkossa suunnitellaan parhaillaan nykyisten tilojen remontoimista vastaamaan paremmin nykyisiin sekä tuleviin kirjastotilojen käytön haasteisiin. Tila siis elää käyttäjiä kuunnellen eikä sen tarkoitus olekaan pysyä muuttumattomana.

matkalainen miettii

Millainen on tulevaisuuden kirjastotila? miettii palvelupäällikkö Kirjasto 10:ssä.

 

Mia Haapanen, tietopalveluneuvoja & Tuulevi Ovaska, palvelupäälllikkö & Kirsi Salmi, tietoasiantuntija, KYSin tieteellinen kirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s