Adrianmeren tuulia informaatiolukutaitoon

Kroatian Dubrovnikissa järjestettiin 20.-23.11.2014 järjestyksessään toinen informaatiolukutaitoon keskittyvä konferenssi, ECIL 2014 (European Conference on Information Literacy). Eurooppalaisten lisäksi oli osanotto runsasta mm. Pohjois-Amerikasta ja Lähi-idästä. Osanottajia oli lähes kolmesataa 53 maasta.

Konferenssin tarkoitusta ja tutkimuskohteita kuvaavalta sivulta löytyy tyrmäävä listaus informaatiolukutaidon lajeista, alalajeista ja informaatiolukutaitotutkimuksen näkökulmista. Niistä päätellen informaatiolukutaito kattaa koko elämänilmiöiden kirjon, vai mitä sanotte näistä esimerkeistä:

  • informaatiolukutaito (IL) ja elinikäinen oppiminen
  • media- ja informaatiolukutaito (MIL)

    Featured image

    Dubrovnikin vanha kaupunki. Yhden iltapäivän voi nipistää konferenssista, jotta ehtii tutustua kohteeseenkin. Kuva Marja Aho

  • kansalaislukutaito
  • tieteellinen lukutaito
  • tieteidenvälinen IL
  • visuaalinen lukutaito
  • terveyslukutaito
  • IL eri konteksteissa (terveys, juristiikka, jne.)
  • työpaikan informaatiolukutaito
  • IL uusien teknologien käytössä (Web 2.0, Web 3.0., mobiiliteknologiat)
  • IL eri ikäryhmissä, koulutustasoilla tai monikulttuurisissa tai eettisissä ja sosiaalisissa yhteyksissä
  • IL ja demokratia, kansalaisuus, kestävä kehitys, sosiaalinen media

Mitä on informaatiolukutaito?

Keynote- ja muiden puhujien esityksissä keskusteltiin paljon sen määrittelystä, onko termi tai ilmiö päässyt ummehtumaan sisäänpäin lämpiäväksi, onko se liian kirjastokeskeinen. Onko informaatiolukutaidon käytännön ja tutkimuksen välillä kuilu, ja syväkin? Keitä kaikkia informaatiolukutaito koskee?

Eräs pääpuhujista, professori Tefko Saracevic, kiteytti informaatiolukutaidon mielestäni osuvasti: “Viime kädessä informaatiolukutaitoisia ovat ne, jotka ovat oppineet, kuinka oppia.” Myös David Bawden esitti keynote-puheessaan, että kyse ei ole niinkään tiedollisista taidoista ja kyvyistä, vaan siitä, että ymmärtää ja pystyy sopeutumaan muuttuviin teknologioihin (ja niiden mahdollisuuksiin). Siihen tarvitaan koulutusta ja ohjausta.

Andrew Whitworth venytti perinteistä IL-käsitystä kirjastoista ulospäin. IL on kaikkia varten, mutta sallitaanko dialogi, moniäänisyys, rajojen yli yltävä yhteinen kehittäminen? Kirjastokeskeisyydestä pääsee Whitworthin mukaan eroon vetämällä mukaan ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi kriittisen pedagogiikan osaajia, ihmismaantieteen ja sosiologian opettajia, ammattiliittojen, opiskelija- ja kansalaisjärjestöjen osaajia.

Flipped, blended vai mixed?

Konferenssin ohjelma oli hyvin intensiivinen ja rakennettu siten, että yhteisten esitysten jälkeen oli useita rinnakkaisia sessioita. Teemoina oli mm. informaatiolukutaidon tutkimus ja teoreettinen konteksti, elinikäinen oppiminen, opetus, ohjaus. Kenties suosituimpia olivat opetuksen ja ohjauksen parhaisiin käytänteisiin perehtyvät esitykset. Opetuksen kehittämisajatusten tueksi kuulin esityksiä mm. hybridistä, sulautuvasta (blended) tai käänteisestä (flipped) opetuksesta. Opiskelija tutustuu peruspaketteihin ennen ensimmäistä kontaktiopetusta, jolloin voidaan keskittyä hands-on –harjoitteluun ja oppimiskeskusteluun. Ennakko- tai välitehtävät voivat koostua teksteistä, videoista, omien taitojen arvioinnista, pienistä tehtävistä tai kyselyistä, tai pelin keinoin. Esimerkkejä siitä, kuinka tiivistetty yhteistyö laitosten kanssa on parantanut opetusta, vertaisoppimisen ja –opettajuuden hyödyistä niin ikään. Avoimia IL-oppimateriaaleja kehitellään jo maailmalla, mm. Tallaghtin teknologisessa instituutissa Irlannissa. Useita esityksiä oli myös nuorten ja lasten sosiaalisen median ja aineistojen käytöstä (esim. UCLAn kirjaston Diane Mizrachin väitöskirjatutkimus kandivaiheessa olevien opiskelijoiden painetun/e-aineiston käytöstä).

Mitä uusia ajatuksia itsellä heräsi?

Featured image

Viimeisenä päivänä oli konferenssihotellin kahviterassilla jo väljää. Kuva Marja Aho

Itselleni on menneen syksyn suurin oivallus ollut, kuinka tiedontarpeet ja tiedonhaun välineet voivat muuttua kertaheitolla työelämään siirryttäessä. Suppeimmillaan – tai perinteisimmillään – liitämme informaatiolukutaidot lähinnä tiedonhakutaitoihin. Omassa ympäristössämme, yliopiston tiedonhaun opetuksessa ja ohjauksessa, olemme tähän asti keskittyneet akateemisen tiedon hakuun ja arviointiin sekä tieteellisen tiedon ja julkaisujen maailmaan. Opetus tähtää opiskelijan menestykselliseen suoriutumiseen tieteellisen tutkielman teossa sekä muussa opiskelussa ja yliopistosta valmistumiseen tehokkaasti opiskellen. Olisiko aika ajatella tarkemmin sitäkin, mitä yliopistosta käytännön työelämään pullahtava opiskelija tarvitsee? Mitä informaatiolukutaitoja ihmiset työelämässä tarvitsevat? Mitä taitoja työnantaja odottaa, mitkä voisivat olla työnhaussa ja työn suorittamisessa edullisia taitoja?

Mitä on informaatiolukutaito jatkuvan koulutuksen tai elinikäisen oppimisen (lifelong learning) mittakaavassa ja miten me olemme siinä mukana? Näihin kysymyksiin ei pysty vastaamaan yksin kirjasto, vaan yliopiston on rakennettava yhteistyötä eri suuntiin, kehitettävä yliopiston ohjausagendaa, kontakteja työnantajiin. (Samaa kysymystä käsiteltiin UEF Oppimisympäristöt 2020 -seminaarissa elokuussa 2014, esim. Jarkko Tirrosen tutkimus. Opiskelijat toivovat opetuksen sisällöiltä parempaa työelämärelevanssin ja työelämän tarpeiden huomioimista.)

Tärkeä siirtymävaihe on opiskelijalle sekin, kun hän tulee lukiosta tai muun väylän kautta yliopistoon. Tiedämmekö, millaiset ovat hänen IL-taitonsa ja -valmiutensa, ja millainen tuki silloin on tarpeen? Kuuluuko suomalaisen koulun opetussuunnitelmaan media- ja informaatiolukutaidon edistäminen, ja onko kouluissa resursseja ja osaamista? Miten ja mistä esimerkiksi alakoulun opettajat tai aineopettajat ohjaavat hakemaan, käyttämään ja arvioimaan aineistoja oppimisen tueksi? Mitä välineitä tai aineistoja heillä on käytettävissä? Ohjelmointitaitojen lisäämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on ollut puhetta. Eiköhän ole tarpeen kartoittaa muidenkin IL-taitojen merkitystä ja tarvetta?

WP_20141020_023

Thordis Thorarinsdottir (oik.) ja Agusta Palsdottir Islannin yliopistosta kirjoittajan kanssa tervetulotilaisuudessa. Kuva Peter Birke

Konferenssilukutaitoa oppimassa

Dubrovnikiin lähtiessä koin, että minut oli lähetetty paitsi hakemaan asiatietoa ja oppia, myös näkemään ja oppimaan, kuinka suurissa kansainvälisissä konferensseissa toimitaan – ”konferenssilukutaitoa”. ECIL-konferenssin ilmapiiri oli avoin ja lämminhenkinen. Tuntematta kovin hyvin vastaavien tapahtumien tunnelmaa, yllätyin, kuinka helppoa oli lähestyä toisia osanottajia. Paikalla oli niin tutkijoita, informaatio-, kirjasto- ja media-alan asiantuntijoita, kouluttajia, eri alojen opettajia kuin päättäjiä. Oppiarvo tai asema ei ollut merkitsevä, vasta jälkikäteen käteen työnnetystä nimikortista saattoi käydä ilmi, että puheissa oli professori SejaSe. Niin ”virallisessa” kuin epävirallisemmassa ympäristössä oli luontevaa ryhtyä juttusille, ja ihmiset olivat kiinnostuneita toistensa taustoista, kiinnostuksen aiheista, tai konferenssin yhteisestä annista. Kokeneiden konferenssikettujen mukaan tämä konferenssi tuntuu saavuttaneen arvostetun aseman jo alussa, mikä ei ole aivan tavallista.

WP_20141022_005

Osanottajakartta. Kuva Marja Aho

Hedelmällisiä paikkoja unohtumattomille keskusteluille ja yhteisöllisyydelle soi ”virallisen” ohjelman ohella ulkopuolinen sosiaalinen ohjelma. Kahvi- ja lounastauot, bussimatkat illanviettoon tai lentokentälle, kaikki tilaisuudet olivat hyvässä käytössä. Samassa illallispöydässä tai tanssilattialla yhteislauluja hoilaten tutustuu toisiin eri tavoin kuin seminaarisalissa istuen.

Seuraava ECIL-konferenssi järjestetään Tallinnassa ensi syksynä. Teema on vihreä: Information Literacy, Media Literacy, Smart Lifestyle and Environmental Sustainability. Nyt on lähellä mahdollisuus lähteä suuremmallakin joukolla hakemaan innostusta ja eväitä omaan työhön!

Marja Aho
Tietoasiantuntija

Mainokset

Filosofian verkkosanakirjat opintojen apuna

Kiinnostaako kasvatuksen filosofian eri suuntaukset? Haluatko tarkastaa Platonin valtiojärjestelmän pääpiirteet? Sekä uutta tietoa etsiessä, että vanhaa tietoa syventäessä, filosofian verkkosanakirjat toimivat oivallisina lähteinä monen alan opiskelijoille. Kirjastomme verkkosanakirjojen artikkelit ovat aina vertaisarvioituja ja kirjoittajina toimivat alan asiantuntijat. Artikkelit sisältävät aiheen keskeiset kysymyksenasettelut tiivistetysti ja reflektoidusti. Lisäksi artikkelit tarjoavat myös hyvät viitteet, joiden avulla löydät aiheen keskeisimmät lähteet. Tässä esittelen kolmen Nellistä löytyvän filosofian verkkotietosanakirjan erikoispiirteitä ja käyttöä. Verkkosanakirjat löydät nimekkeittäin Nellistä. Stanfordin ja IEP:n sanakirjat löytyvät myös vapaasti käytettävinä verkosta.

 

Stanford Encyclopedia of Philosophy

Stanfordin yliopiston ylläpitämä verkkosanakirja on sisällöltään laadukas, akateemisesti arvostettu ja aiheiltaan laaja ja perusteellinen. Lahjoitusvaroin ylläpidetty palvelu on perustettu jo vuonna 1996. Artikkeleiden taustalla ovat toimituskunnan kutsumat kirjoittajat, jotka ovat poikkeuksetta filosofiasta väitelleitä tohtoreita. Artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin ennen julkaisua. Artikkelin kirjoittajalla säilyy vastuu artikkelin päivittämisestä ja korjaamisesta myös artikkelin julkaisun jälkeen. Artikkeleiden säännöllinen päivittäminen, sekä kirjallisesti että filosofisesti ansiokkaat artikkelit ja hyvät lähdeviitteet ovat Stanfordin sanakirjan artikkeleista erityisen ansiokkaita.

Stanfordin verkkosanakirjasta voi etsiä artikkeleita joko selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, tai käyttämällä yksinkertaista hakutoimintoa, joka toimii sanahaun tapaan. Monimutkaisia tiedonhakuja sivustolla ei voi tehdä. Sivustolla voi myös tarkastella viimeiseksi kirjoitettuja tai päivitettyjä artikkeleita, sekä hauskana lisätoimintona myös satunnaisesti valittua artikkelia. Sivuston ulkoasu on hyvin yksinkertainen ja jopa vanhanaikainen, mutta laadukas sisältö korvaa esteettiset ja käytettävyyden puutteet. Sivustolta voi tulostaa ja tallentaa tekstejä oman tarpeen mukaan.

Stanford 2

 

Internet Encyclopedia of Philosophy

IEP on vapaaehtoisvoimin ylläpidetty filosofian verkkosanakirja. Sivuston taustalla on voittoa tavoittelematon organisaatio. Kirjoittajina toimii myös tällä sivustolla vain filosofiasta väitelleet tohtorit ja artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Tietoa artikkeleiden mahdollisesta päivittämisestä ei sivustolta löydy. Sivuston artikkelien taso on jonkin verran Stanfordia vaihtelevampi. IEP on kuitenkin erittäin hyvä, arvostettu ja luotettava lähde. IEP:n artikkelit ovat keskimäärin Stanfordin artikkeleita tiiviimpiä ja näin ollen varsin opiskelijaystävällisiä. Artikkelien aiheissa on jonkin verran enemmän puutteita verrattuna Stanfordin tietosanakirjaan.

IEP: sivustolla voi navigoida selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, aiheittain tai käyttämällä hakutoimintoa. Hakutoiminto on Google-pohjainen ja toimii samoin toimintaperiaattein kuin Google. IEP:n sivusto on käytettävyydeltään astetta selkeämpi kuin Stanford. Tulostusta varten artikkeleista on myös tulostusystävälliset versiot. Tulostuksen määrää ei ole rajoitettu.

IEP kuva

 

Oxford Handbooks Online – Philosophy

Yliopiston kirjasto on hankkinut kokoelmiinsa myös filosofian käsikirjoja sisältävän tietokannan Oxford Handbooks Online. Sivustolta on hankittu käyttöoikeus kahteenkymmeneenkuuteen käsikirjaan filosofian eri osa-alueelta. Hankittujen teosten aiheita ovat: amerikkalainen filosofia, bioetiikka, biologian filosofia, etiikan teoria, epistemologia, esisokraattinen filosofia, estetiikka, filosofia ja kirjallisuus, kasvatusfilosofia, kausaatio, kielifilosofia, käytännöllinen etiikka, mannermainen filosofia, matematiikan ja logiikan filosofia, metafysiikka, mielenfilosofia, neurofilosofia, nykyfilosofia, Platon, rationaalisuus, skeptisismi, taloustieteen filosofia, tunteiden filosofia, uskonnonfilosofia, vapaa tahto ja yritysetiikka. Sivuston artikkelit julkaistaan aina myös painetussa muodossa julkaistuissa käsikirjoissa. Aiheiden kirjo on toki suppeampi verrattaessa muihin verkkosanakirjoihin, mutta artikkelit ovat hyvin laadukkaita ja viimeisteltyjä.

Oxfordin tietokanta erottuu käytettävyydeltä edukseen monipuolisine hakumahdollisuuksineen. Ennen haun aloittamista kannattaa valita sivuston vasemmasta laidasta (Narrow your choices – by availability) vain lukitsemattomat ja ilmaiset artikkelit haun kohteeksi. Lisäksi on hyvä rajata haku aiheen mukaan (by subject) vain filosofian aineistoon. Aineistoa voi tarkastella sekä käsikirjoittain, että artikkeleittain. Sivustolla toimii myös tarkennettu haku ja jokainen artikkeli on asiasanoitettu. Sivustolle on mahdollista luoda henkilökohtainen profiili. Profiiliin voit tallentaa henkilökohtaisen arkiston hyödyllisistä artikkeleista, viitteistä tai hauista. Oxfordin artikkeleista voi tallentaa lyhyitä pätkiä ja tulostaa niistä yksittäisiä kopioita.

oxford kuva

Leena Purma, korkeakouluharjoittelija.

Future Medicinen e-kirjoja / Future Medicine’s e-Books

Kirjasto on hankkinut 14 Future Medicine-kustantajan e-kirjaa. Ne ovat käytettävissä Itä-Suomen yliopistolla ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. / The library has acquired 14 e-books from Future Medicine. They can be used in the networks of the University of Eastern Finland and Kuopio University Hospital.

FM_UEF

 

Hot Topics in Metabolomics: Food and Nutrition

In Silico Drug Discovery and Design

Therapeutic Delivery Methods: A Concise Overview of Emerging Areas                

Advances in Dyslipidemia

Advances in Antiepileptic Drug Development

Advances in Parkinson’s Disease Management

Advances in Alzheimer’s Disease Management

Novel Insights into the Pathophysiology and Treatment of Fibromyalgia

Particulate Matter: Environmental Monitoring & Mitigation

Applications of Nanomaterials for Water Quality

Gene Therapy: Technologies and Applications

Clinical Insights: Probiotics, Prebiotics and Gut Health

Current Issues in Age-Related Macular Degeneration

 Microwaves in Drug Discovery and Development: Recent Advances

Kirjat ovat nimekkeittäin Joskussa ja kustantajan nimellä Nellin tietokannoissa / The e-books can be found by title in the Josku database or by the publisher’s name in the Nelli database.

 

Anu Eskelinen

Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Service

E-aineistojen tilausmuutoksia / Changes to the e-resources subscriptions

Vuoden 2014-2015 vaihteessa tulee seuraavia muutoksia Itä-Suomen yliopiston e-aineistotilauksiin:

Westlaw International
Oikeustieteen Westlaw International  -palvelu korvataan ruotsalaisella Karnov juridik -palvelulla. Uudesta palvelusta tiedotetaan tarkemmin tuonnempana.

Universitetskaja Biblioteka Online (venäjänkielinen kirjallisuus)
Rusgate (Venäjä-tiedon uutis- ja markkinointipalvelu)
Molemmat tilaukset joudutaan lakkauttamaan vähäisen käytön vuoksi.

OECD.Stat  (OECDiLibrary)
Tilastopalvelun tilaus perutaan vähäisen käytön vuoksi. Tilalle hankitaan palvelusta osio OECD Health Data (OECD Health Statistics).

MUSE Premium Collection (Project MUSE)
Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden e-aineistontuottajalta MUSElta tilataan jatkossa Premium-lehtikokoelman asemesta sitä suppeampi Standard-lehtikokoelma, joka käyttötilastojen valossa näyttäisi riittävän yliopistomme tarpeisiin.

BROCKHAUS Wissensservice
Uutena online-palveluna hankitaan kokeiluluonteisesti käyttöön saksankielinen ensyklopedia BROCKHAUS Wissensservice. Palvelusta tiedotetaan tarkemmin tuonnempana.

Ebook Academic Collection (EBSCO)
Vuoden 2015 loppuun saakka on kokeilutilauksena jatkuvasti karttuva tieteellisten e-kirjojen paketti, joka sisältää noin 130 000 e-kirjaa eri tieteenaloilta. E-kirjapaketista tiedotetaan myöhemmin lisää.

Lisätietoja: nelli@uef.fi

***********************

The following changes will take place in the University of Eastern Finland’s e-resources at the turn of the year 2014-2015:

Westlaw International
Judicial service Westlaw International will be replaced with the Swedish Karnov juridik service. More news on the new service will be provided later on.

Universitetskaja Biblioteka Online (Russian literature)
Rusgate (Russian news and market information)
Both subscriptions will be terminated due to low usage rates.

OECD.Stat  (OECDiLibrary)
The subscription of statistical online service OECD.Stat will be terminated due to low usage rates. Instead of the whole service, one database OECD Health Data (OECD Health Statistics) will be subscribed.

MUSE Premium Collection (Project MUSE)
Instead of the Premium journal collection, a more limited Standard journal collection will be subscribed from the e-resources provider MUSE in the fields of humanities and social sciences. According to the usage rates it would seem sufficient for the needs of our university.

BROCKHAUS Wissensservice
German encyclopedia BROCKHAUS Wissensservice will be subscribed on a trial basis as a new online service. More news on the service will be provided later on.

Ebook Academic Collection (EBSCO)
On a trial basis, the continuously growing academic e-book package Ebook Academic Collection (EBSCO) will be subscribed until the end of the year 2015. The package includes about 130 000 e-books from different disciplines. More news on the e-book package will be provided later on.

For more information: nelli@uef.fi

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services

Joulukuun palveluvinkki: Muista, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa sinulle joulun aikaan

Joulun ja vuodenvaihteen aikaan aukioloaikamme ovat rajoitetut. Olemme kiinni jouluviikon 22–27.12.2014 ja KYSin tieteellinen kirjasto on suljettuna koko joulun ajan eli 22.12.2014 – 6.1.2015. Kirjaston henkilökunta ei lomaile koko aikaa vaan asiantuntevaa palvelua, opastusta ja neuvontaa on tarjolla kirjaston aukioloaikoina. Tarkista kampuskirjastojen aukioloajat aina kotisivulta.

Painettua aineistoa voit lainata normaalisti kirjastoissa. Voit palauttaa lainoja palautuslaatikoihin tai -luukkuun ympäri vuorokauden ja myös viikonloppuina. Joskussa voit uusia lainojasi ja tehdä varauksia. Joulukuussa lainojen eräpäivät tulevat loppiaisen jälkeen eli 7.1.2015. Myös lukusalilainat saat lainaan jo pe 19.12. ja palautus on ma 29.12.2014 ja KYSin kirjaston lukusalikappaleiden palautus on 7.1.2015. Lainaukseen liittyvät maksut voit maksaa kätevästi verkon kautta. Muista myös yhteislainaus Varastokirjastosta. E -aineistot ovat käytössä joulunakin, kotoa käsin etäkäyttöyhteydellä.

Kampuskirjastoissa on käytössäsi opiskeluun rauhallinen lukusali, samoin ryhmätyötilat ja kirjastossa olevat koneet. Olemme kaikille avoin kirjasto ja jos olet paikkakunnalla viettämässä joululomaa kampuskirjastomme palvelevat myös sinua.

Nähdään kirjastossa!

joulukuusi2         joulukuusi 4         joulukuusi3        joulukuusi2        joulukuusi 4

 

Ma. tietoasiantuntija Tuula Rissanen

Jakamisen kulttuuria juurruttamassa

Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen on hyödyllistä, mutta mitä se tarkoittaa meille informaatiolukutaidon opettamisen parissa työskenteleville? Entä kuinka päästä alkuun? Joukko kirjastoalan ammattilaisia pohti näitä kysymyksiä Helsingissä marraskuussa pidetyssä Suomen tieteellisen kirjastoseuran Informaatiolukutaitotyöryhmän järjestämässä seminaarissa.

Uutta näkökulmaa opettamiseen ja oppimateriaaleihin sekä niiden jakamiseen toivat esityksissään mm. Eija Kalliala ja Matleena Laakso (Kallialan blogikirjoitus).

  • Opettajan pääasiallinen tehtävä on opettaa ja edistää oppimista, ei kirjoittaa oppimateriaalia.
  • Kenen kuuluu oppia – opiskelijan vai opettajan? Opiskelijat oppivat itse tekemällä, vaikkapa keräämällä ja jäsentämällä uutta aineistoa oppimateriaaliksi.
  • Sosiaalinen media mullistaa oppimateriaalityön – tarvitaanko edes etukäteen tehtyjä oppimateriaaleja vai löydetäänkö ne verkoista?
  • Oppimateriaaleja voi kehittää yhteistoiminnallisesti ja jakaa niitä sosiaalisen median välityksellä.

Miksi ja miten jakaisin?

Omaehtoinen jakaminen on osa sosiaalisen median kulttuuria. Julkaistuihin artikkeleihin ja teoksiin viittaaminen kertoo useimmiten onnistuneesta työstä. Miksi ajattelu muuttuu, kun on kyse oppimateriaalin jakamista? Jakamalla oma työ tulee näkyväksi ja tunnetuksi laajemmalle porukalle. Uskallanko jakaa? Olenko tarpeeksi hyvä? Kestääkö työni vertailun? Nämä ovat meille kaikille tavallisia ajatuksia.

Tekijänoikeuksien on oltava kunnossa, jos haluaa jakaa omia aineistojaan verkossa. CC-lisenssijärjestelmä (Creative Commons) tarjoaa tekijänoikeuslakia selkeämmän ja yksinkertaisemman vaihtoehdon. Aineistojen ja ajatusten jakamiseen on monenlaisia kanavia. Matleenan Laakson Slideshare on esimerkki diojen jakamisesta Slideshare- järjestelmän avulla. Muita aineistojen jakamisen paikkoja ovat esimerkiksi erilaiset wikisovellukset sekä oppimateriaalien avoimet jakelufoorumit LeMill sekä P2PU.

Ideoiden ja ajatusten jakaminen onnistuu vaikkapa Facebookin ammatillisten ryhmien avulla, LinkedIn sopii ammatilliseen esittäytymiseen ja Twitter puolestaan on yhteisen mielenkiinnon seuraamisen kanava. Jos olet aloittelija sosiaalisen median maailmassa ja epäröit, lähde kommentoimaan ja peukuttamaan niitä, jotka jo jakavat. Näin edistät jakamisen positiivista kulttuuria.

Monenlaisiin verkostoihin tuntui päivän aikana olevan tarvetta, esim. eri tieteenaloilla toimiville ryhmille tai työelämän tiedonhankintatarpeita miettivälle ryhmälle. Mutta miten nuo kaikki ryhmät pysyisivät eläviä ja keskustelevina? Moneenko erilliseen ryhmään kunkin pitäisi kuulua pysyäkseen ajan tasalla? Ja miten jaamme asioita omissa organisaatioissamme? Tällaisiin mietteisiin iltapäivän puheenjohtajana toiminut Maarit päätti seminaarin annin.

Mitä ajatuksen aiheita seminaarista jäi mieleen ja kuinka tästä jatkamme omassa kirjastossamme? Verkostoituminen ja vertaisoppiminen on yksi monista aiheista, joista tulemme keskustelemaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston tiedonhaun opettajien  sisäisessä  kehittämispäivässä parin viikon päästä.

 

Merja Kauppinen, Maarit Putous, Helena Silvennoinen-Kuikka