Kun kirjastotäti rakastui kirjankansirunouteen

Kirjoja on helppo rakastaa. Ne ovat parhaassa tapauksessa tuoreita, kauniita ja hyväntuoksuisia – aivan kuin sulho juhannusaaton lavatansseissa. Kirjastotätinä kirjoja saa tarkastella monelta kantilta. Sisältö on tietysti Se Tärkein, mutta joskus (ihan vain vaihtelun vuoksi) on kirjaa mukava hipelöidä pelkkänä esineenä. Vanhalla kirjalla on oma hajunsa tuoksunsa, uusi kirja särähtää avatessa, paljon luettu vaikuttaa hieman kärsineeltä – ja millainen maailma asustaakaan kirjojen kansissa! On värikkäitä, iloisia, tylsiä, itkettäviä ja mitäänsanomattomia yksilöitä – aivan kuin meissä kirjojen lukijoissakin.

Kirjan selkämykset tarjoavat huikean mahdollisuuden runouteen. Pinoa kasa valitsemiasi kirjoja ja Voilá! kirjankansirunosi on valmis. Kirjasto tarjoaa mahtavan runoarsenaalin: hyllyjen välissä ei voi kuin hihitellä, kun ideoita lähes hyppii silmille. Joensuun kampuskirjaston henkilökunta kasasi kevään kynnyksellä omia kirjankansirunojaan. Mitäs tuumaat tästä?

Created with Nokia Smart Cam

Jos kysymykset ja ikuinen pohdinta ovat ominta aluettasi, on tämä pino sopiva:

Created with Nokia Smart Cam

Kirjankansirunous voi olla myös riipaisevan kaunista:

Aurinko katsoo taakseen / Yli tuulen ja sään / Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa / Kuu karkaa / Vaikka aamuun on vielä aikaa / Hiljaisuuden tuolla puolen / ei kuu kuule, ei päivä näe.

Vapun ja hiljalleen koittavan kevään kunniaksi on pakko vilauttaa tämä:

Created with Nokia Smart Cam

Minun lempirunokseni nousi lyhyt ja ytimekäs: Elämä jota elät / Vikatikki.

Millainen olisi sinun kirjankansirunosi?


 

Teksti ja kuvat: Riitta Holopainen, tietoasiantuntija

Kirjankansirunoja esillä Joensuun kampuskirjastossa toukokuussa.

Mainokset

Liisan seikkailut ihmemaassa

BMF ry:n kevätseminaari Let’s Get Research Minded! – johdatuksia tutkimuksen tekemisen ymmärtämiseen ja tutkimusmenetelmiin johdatti nimensä mukaisesti meidät kuulijat tutkijan rooliin tutkimuksen pyörteissä. Oli mielenkiintoista kuulla oman alan (informaatiotutkimuksen) tutkijoiden näkemyksiä ja kokemuksia väitöskirjan teosta ja tutkimusryhmässä toimimisesta. Luulen, että moni osallistuja peilasi samalla omaa osaamistaan ja uusia osaamisvaatimuksia kuten itse tuli tehtyä.

Seminaarissa puhuneet tutkijat eivät toimineet perinteisessä tietoasiantuntijan roolissa, kuten tiedonhaun asiantuntijana, vaan rooli oli moninaisempi. Toki jo väitöskirjan teko asettaa erilaiset raamit toiminnalle, mutta nyt tutkijat pääsivät soluttautumaan toden teolla monitieteisiin tutkimusryhmiin ja vaihteleviin haastattelutilainteisiin sekä hyödyntämään ja kehittämään omaa osaamistaan mm. erilaisten tilastollisten menetelmien kanssa. Tutkijoilla oli selvä sanoma meille kuulijoille: ”sinä osaat ja pystyt!”.

Metaforisesti itselleni tuli jälkikäteen mieleen Liisan seikkailut ihmemaassa. Tutkijana hyppäät osin vieraaseen, moni-ilmeiseen maailmaan. Matkan varrella tulee paitsi uusia myös aivan yllätyksellisiä asioita. Kieli käsitteineenkin voi olla vierasta puhumattakaan muista elementeistä. Jos ei nyt aivan hullu Hatuntekijä tule vastaan, niin karkeasti sanoen tuttu logiikka ei aina päde.

Tutkijan otetta voi soveltaa hyvin myös omien tai työyhteisön työkäytäntöjen kehittämisessä.  Hyviä oivalluksia tähän tarjosi Hanna Lahtisen esiintuoma tutkiva ja kehittävä työote. Kuten päivän esitelmöijät toivat esiin, itsellä ja omalla ammattikunnalla on paljon annettavaa. On vain tunnistettava osaaminen, markkinoitava ja verkostoiduttava aiempaa aktiivisemmin.  Monitieteisyys rikastuttaa paitsi tutkimusta, myös työelämää.

seminaariyleisöä

Mari Elisa Kuusniemi osallisti kuulijat mukaan esitykseensä Tuuli-projektista.

Seminaarin viimeisin esitys Kuulumisia Tuuli-projektista vastasi omalta osaltaan hyvin päivän teemaa ja johdatti meidät ajankohtaisten asioiden äärelle. Tuuli-projektissa kehitetään yhteistä, kansallista työkalua tutkimusorganisaatioille ja tutkijayhteisöille datahallintasuunnitelmien laadintaan. Tuuli-projekti on osa laajempaa Avoin tiede ja tutkimus-hanketta.

Seminaarin ohjelma.
Seminaarin esitykset.

Kirsi Salmi, tietoasiantuntija, KYSin tieteellinen kirjasto

E-kirjapalvelu Ellibs uudistuu

Ellibs on e-kirjapalvelu, josta yliopiston kirjasto on ostanut käyttöömme yli 300 e-kirjaa. Kaikki Ellibs-kirjat löytyvät Josku-tietokannasta. Nyt tämä varsinkin kotimaisia e-kirjoja sisältävä palvelu on uudistumassa. Uusi käyttöliittymä tulee käyttöön tiistaina 5.5. Palvelun uudesta osoitteesta tiedotetaan, kun palvelu on käytössä.

Ellibs 3

Jatkossa tarjolla olevan kirjakokoelman selailuun ja kirjojen esikatseluun ei tarvita kirjautumista palveluun. E-kirjojen lukeminen edellyttää kuitenkin edelleen kirjautumista palveluun kirjastokortin tunnuksella ja salasanalla.

Osaa palvelusta lainatuista kirjoista voi lukea myös suoraan selaimessa, vaikka mahdollisuus ladata kirjat entiseen tapaan lukuohjelmaan offline-käyttöä varten säilyy myös. Selaimessa ovat luettavissa ne e-kirjat, joiden tiedostomuotona ePUB. Selainlukeminen toimii parhaiten uusimmilla Safari-, Chrome- ja Firefox-selaimilla. Kirjat voi siirtää myös kesken laina-ajan selainkäytöstä offline-käyttöön. Offline-käytössä tarvittu lukuohjelma on tietokoneilla Adobe Digital Editions  ja mobiililaitteilla Bluefire Reader.

ePUB-muotoiseen e-kirjaan on mahdollista jättää varaus, mikäli kirja on käytössä toisella lukijalla. Palvelu näyttää kirjan tietosivulla varausjonon pituuden ja varaajan paikan varausjonossa. Ellibs lähettää varaajalle tiedon sähköpostilla, kun kirja on vapautunut edelliseltä lukijalta ja siirtynyt lainaan varauksen tekijälle.

Lisäksi palveluun on lisätty Oma kirjahylly -toiminto, josta on nähtävillä kaikki itsellä lainassa olevat Ellibs-kirjat. Kirjahylly kertoo myös omat aikaisemmat lainat sekä oman selaushistorian.

Ellibs-palvelussa voi myös antaa palveluun liittyvää palautetta kirjastolle.

Ellibs-palvelun kaikki kirjat on edelleenkin suojattu kopioinnilta ja tulostamiselta, ja kustantajat määrittelevät kirjakohtaiset kopiointi- ja tulostusrajoitukset.

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services

 

Medikalisaatio – kirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Medicalization – Book Exhibition at the Kuopio Campus Library

”Medikalisaatiolla eli lääketieteellistymisellä tarkoitetaan sairauden ja terveyden leiman sekä lääketieteellisen hoidon ulottumista yhä uusiin ja arkipäiväisiin ilmiöihin”. (Eero Lahelma, Medikalisaation juurilta nykypäivään Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(19):1863-1868)

Kuopion kampuskirjaston kirjanäyttelyssä on esillä medikalisaatiota eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja.

Kirjanäyttelyn kirjat ovat lainattavissa.

Aiheesta on kirjaston kokoelmissa myös e-kirjoja, joista useimmat löytyvät Joskusta.

Kirjaston kokoelmiin hankitut e-kirjat ovat käytettävissä yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) verkoissa ilman kirjautumista tai etäkäytön kautta (sallittu vain Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä KYSin henkilöstölle).

Kuva: Tarja Turunen

Kuva: Tarja Turunen

“Medicalization can be defined as the process by which some aspects of human life come to be considered as medical problems, whereas before they were not considered pathological.” (Antonio Maturo, Medicalization: Current Concept and Future Directions in a Bionic Society Mens Sana Monogr. 2012 Jan-Dec; 10(1): 122–133)

The Kuopio Campus Library book exhibition consists of books on medicalization. The books can be borrowed.

There are also e-books on the subject in the library’s collections and nearly all of the e-books can be found in the Josku database.

E-books are available without a login in the university network as well as in the Kuopio University Hospital (KUH) network or via remote access connection (only available to UEF students and staff as well as KUH staff).

Tarja Turunen

Tietoasiantuntija / Information Specialist

Virhe JBI CoNNECT+ -viitteiden viemisessä RefWorksiin / Error in exporting references from JBI CoNNECT+ to RefWorks

Viitteiden suorasiirto JBI CoNNECT+ -tietokannasta (Ovidin käyttöliittymä) RefWorks-viitteidenhallintajärjestelmään ei toimi oikein, vaan tuottaa tyhjiä viitteitä. Ovid selvittää ja korjaa virhettä.

The direct export of references from JBI CoNNECT+ database (Ovid user interface) to RefWorks reference management software results in blank references. Ovid is currently working on rectification.

Kansallisesti ketteriin kokoelmiin

Tieteellisten kirjastojen kokoelmapolitiikka on muutosten kourissa. Tilakustannukset kohoavat, eikä lisäresursseja ole luvassa. Kirjastoyksiköitä lakkautetaan ja yhdistetään toisiinsa. Varastoista luovutaan. Painetut kokoelmat eivät voi enää laajentua. Päinvastoin kirjoja ja lehtiä joudutaan poistamaan hyllykilometreittäin.

E-aineistot helpottavat tilannetta. Niitä on tarjolla yhä enemmän, niiden käyttö kasvaa jatkuvasti, eivätkä ne kysy fyysistä tilaa. Moni painetuista kokoelmista karsittu julkaisu löytyy luettavaksi sähköisessä muodossa.

On kuitenkKetterät kokoelmat -seminaariin viisasta tallettaa yksi tai useampi kappale painettua teosta johonkin paikkaan pysyvästi saataville. Suomessa tätä tehtävää hoitavat kotimaisten painotuotteiden arkistoijina ns. vapaakappalekirjastot (joihin Itä-Suomen yliopiston kirjasto kuuluu) ja kaiken maalaisten julkaisujen lainaamona Kuopiossa vuodesta 1989 toiminut Varastokirjasto.

Tällaisten kokoelmapoliittisten teemojen äärellä oltiin Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran seminaarissa ”Ketterät kokoelmat – kokoelmien kehittäminen nyt ja tulevaisuudessa”, joka järjestettiin Helsingin Tieteiden talolla 17. maaliskuuta 2015.

Seminaarissa kuultiin ajankohtaisia esimerkkejä kokoelmapolitiikan uudistamisesta. Helsingin yliopiston kirjastossa mietitään muun muassa kurssikirjojen tulevaisuutta. Lääketieteellinen tiedekunta jakaa kurssimateriaalit opiskelijoille jo iPadeissa. Turun yliopiston kirjastossa tilaratkaisut pakottivat tekemään laajoja poistoja kesken kokoelmapoliittisen ohjelman laatimisen.

Myös Varastokirjaston kokoelmalinjaukset ovat muuttumassa, kuten seminaarissa tuli esille. Tässäkin tapauksessa taustalla vaikuttaa tilojen ja työvoiman eli resurssien puute ja toisaalta julkaisutekniikan murros – kaikkea vähän käytettyä aineistoa ei enää voi eikä kannata siirtää Varastokirjastoon.

Mutta milloin julkaisu on niin merkittävä, että se kannattaa lähettää Varastokirjastoon? Milloin riittää se, että julkaisu on saatavissa ylipäänsä jostakin suomalaisesta kirjastosta? Voidaanko luottaa siihen, että ulkomainen kustanne on lainattavissa julkaisumaastaan, jos ei lähempää?Yhteislainaus

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kirjasto, jonka harjoittama kokoelmapolitiikka koskettaa maamme kaikkia tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja. Niinpä edellä esitettyjä kysymyksiä pohtimaan on perustettu Varastokirjaston kokoelmapoliittinen työryhmä, jossa on edustajia kaikilta kirjastosektoreilta. Ryhmän tavoitteena on jättää kesäkuussa luonnos Varastokirjaston kokoelmalinjauksiksi.

Nähtäväksi jää, millaisia linjauksia työryhmän hahmottelema kansallinen kokoelmapolitiikka tuottaa. Selvää on, että ne osaltaan vaikuttavat myös Itä-Suomen yliopiston kirjastossa tehtävään kokoelmatyöhön.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Kokoelmapalvelut, Joensuun kampuskirjasto