Westlaw’n käyttöliittymä uudistuu

Yliopiston kirjasto on jo useiden vuosien ajan tarjonnut pääsyn keskeiseen oikeustieteiden matriaalipankkiin Westlaw International. Kyseessä ei ole tietokanta vaan lukuisten oikeustieteellisten tietokantojen portaali. Sen perinteinen käyttöliittymä on ollut aika arkaainen, ja lisäksi se on väkisin vienyt ensin Westlaw’n uutissivulle, vaikka koko uutispakettia ei ole meille edes ostettu.

Amerikkalaiset juristit ovat jo vuosien ajan saaneet käyttää kehittyneempää käyttöliittymää WestlawNext, ja nyt se on avattu myös kansainvälisille käyttäjille. Kun nyt menet esim. Nellin kautta (pääsee sinne Finnastakin) Westlaw’hon, niin joudut edelleenkin joka kerta ensin sitoutumaan käyttöehtoihin. Näkee kyllä että amerikkalaisten juristien kanssa ollaan tekemisissä:

Mutta nyt päästään sitten suoraan kansainvälisille sivuille, ja uusi käyttöliittymä on entistä huomattavasti selkeämpi:

Suuri osa Westlaw’n käyttäjistä etsinee lehtiartikkeleita, ja nyt ne kaikki löytyvät linkin Journals takaa:

Entisessä käyttöliittymässä piti tässä vaiheessa vielä osata valita oikea tietokanta, ja esim. lehti The Economist oli eri tietokannassa kuin suurin osa muista. Nyt voi etsiä suoraan yläreunan Search-toiminnolla, ja käyttöliittymä vielä ystävällisesti antaa suosituksiakin:

Mutta valitettavasti lehtiä ei edelleenkään pääse selailemaan numeroittain (kuten oikeissa lehtitietokannoissa), vaan niihin voi vain tehdä hakuja, joko perushakuja:

tai tarkennettuja hakua. Mutta jälkimmäinenkin on nyt helppokäyttöisempi:

 

Lisätietoja: Tietoasiantuntija Tapani Toivanen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

 e-mail:tapani.toivanen[at]uef.fi

Koekäytössä / Free trial: PACT (Patient-centred Acute Care Training)

PACT (Patient-centred Acute Care Training) on ajantasainen ja modulaarinen palvelu, jota käytetään anestesiologian ja tehohoidon koulutuksessa, erikoistumisopinnoissa ja päivittäisessä työssä.

PACTin löydät täältä tai osoitteesta pact.esicm.org/

Koekäyttö on voimassa 11.12.2015 saakka Itä-Suomen yliopiston ja KYSin verkoissa.

Anna palautetta aineistosta – kiitos!

Lisätietoja / For more information: nelli(a)uef.fi

Kirsi Salmi
Tietoasiantuntija / Information specialist
PACT (Patient-centred Acute Care Training), a product of the European Society of Intensive Care Medicine (ESICM), is an up-to-date, on-line, modular curriculum for Intensive (Critical) Care Medicine. It is an educational resource aimed at advancing and harmonising the quality of Acute and Critical Care Medicine training and practice.  The trial is open until the 11st of December (11.12.2015).

PACT can be used in several ways:

• Topic review by any critical care clinician
• Quick reference in a clinical problem situation
• Continuing Professional Development (CPD) update for critical care clinicians
• Structured comprehensive curriculum for critical care trainees
• Preparation for the European Diploma in Intensive Care medicine (EDIC) and comparable national examinations
• Topic review by acute medicine practitioners and trainees
• Topic learning by medical students and professions allied to medicine.

Uusi oikeustieteellinen tietokanta Karnov Juridik

Vuoden alusta saimme käyttöön uuden oikeustieteisiin keskittyvän tietokannan nimeltä Karnov Juridik.

Kuten nimikin paljastaa, tietokanta on ruotsalainen ja sisältää kaiken Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön sekä sikäläisen korkeimman oikeuden, hovioikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden erikoistuomioistuinten oikeuskäytännön. Yliopistomme lunastama paketti sisältää seuraavat osiot:

• Karnov: mm. konsolidoitu voimassa oleva lainsäädäntö (lait ja asetukset, n. 1110:n osalta kommentaareineen), Praxis (= eri tuomioistuinten oikeuskäytäntö), lainsäädännön esityöt, viranomaisjulkaisuja ja asiakirjamalleja
• Karnov Nyheter: vuonna 2008 perustettu juristien uutispalvelu, jolla on päivittäin noin 25000 käyttäjää ja johon tuotetaan Karnovin omia uutisjuttuja
• Lexino: oikeusanalyysejä ja syväkommentaareja
• PACTA: sopimus- ja yritysoikeutta, mm. sopimusmalleja ja kommentaareja
• EU-rätt: EU-oikeus Ruotsin kannalta
• EU-initiativ: EU-oikeuden uutispalvelu
• Tingsrättsdomar: Ruotsin käräjäoikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
• Förvaltningsrättsdomar: hallinto-oikeuksien tuomiot vuodesta 2013 ja valikoima tuomioita vuodesta 2008 lähtien
• neljä oikeusalan lehteä
  • Ny Juridik 1994-
  • Svensk Juristtidning 1990-
  • Skattenytt 1990-
  • Juridisk Publikation 2009-

Tietokannan käyttöohjeita löytyy tästä linkistä (tosin ruotsiksi, mutta sillä kielellähän se on koko tietokantakin…).

Aikaisemmasta tiedosta poiketen oikeustieteet ovat halunneet jatkaa myös Westlaw-tietokannan tilausta tämän vuoden ajan. Siihen on luvassa tämän vuoden aikana myös uusi käyttöliittymä WestlawNext (joka toivottavasti on nykyistä selkeämpi). Nyt on siis hyvää aikaa vuoden loppuun asti testata kumpiko, Karnov Juridik vai Westlaw, olisi meidän yliopistollemme hyödyllisempi. Molempiin meillä ei taida olla pitemmällä tähtäimellä varaa…

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

Näyttöön perustuva toiminta kuuluu kaikille — Terveysalan II kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium

Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) järjesti Helsingissä 5.2.2015 yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sekä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa toisen Terveysalan kansallisen näyttöön perustuvan toiminnan symposiumin. Teemana oli näyttöön perustuvan toiminnan implementointi.

Symposium on alkamassa

Symposiumissa oli aamupäivällä kaikille yhteinen osuus: Järjestäjien edustajien avattua tilaisuuden toi valtiovallan eli STM:n tervehdyksen johtaja Taru Koivisto luomalla katsauksen sote-uudistukseen näyttöön perustuvan toiminnan kannalta. Kolme implementoitia eri näkökulmista tarkastellutta esitystä — Arja Holopaisen Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi eurooppalaisesta näkökulmasta, Sanna Salanterän Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi tieteentekijän näkökulmasta ja Pirjo Kejosen Näyttöön perustuva toiminta Suomessa – implementointi hoidon tulosten näkökulmasta — antoivat yhdessä kattavan kokonaiskuvan näyttöön perustuvan toiminnan jalkauttamisen vaiheista ja tilanteesta.

Yhteistyöllä kohti yhteinäisiä näyttöön perustuvia käytäntöjä

Terveydenhuollon kustannukset ovat suuria. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tavoitellaan mm. yhtenäisyyttä, tehokuutta ja tasa-arvoisuutta.

Lounaan jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen eri teemasessioon: Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta & Näyttöön perustuva toiminta kliinisessä päätöksenteossa. Puhuin teemasessiossa Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta aiheenani Näyttöön perustuva hoitotyö näkyväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa – tietoasiantuntijan rooli. Session toinen puhuja Tuula-Maria Rintala kertoi, miten näyttöön perustuva toiminta näkyy ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa ja opetuksessa, ja lopuksi Käypä hoidon päätoimittaja Jorma Komulainen loi hauskan mutta asiallisen katsauksen Näyttöhaukat-verkoston toimintaan.

Näyttöhaukat on verkosto.

Seminaari päättyi Tuomas Enbusken juontamaan vilkkaaseen paneelikeskusteluun aiheesta Missä menee asiantuntijan autonomian ja yhtenäisten toimintamallien raja?, panelisteina Hannu Halila Suomen Lääkäriliitosta, Merja Merasto, Suomen sairaanhoitajaliitosta, Eeva-Liisa Moisio Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Silja Paavola SuPerista, Anne Pitkäranta Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja Riitta Simoila Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Symposiumissa oli käytössä kätevä viestiseinä jolle sai kommentteja sekä twiittaamalla että tekstaamalla.

Tauoilla oli mahdollisuus tutustuaa posterinäyttelyyn ja verkostoitua. Symposiumin kuulijoista suurin osa oli terveydenhoitoalan ihmisiä tutkijoista ja johtajista kouluttajiin ja käytännön työntekijöihin. Muita kirjasto- ja tietopalvelualan ihmisiä en ainakaan havainnut, vaikka hyvä meidän on osallistua muihinkin kuin oman alamme seminaareihin. Symposiumin yhtenä tavoitteena oli osoittaa, että näyttöön perustuva toiminta kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtävissä toimiville riippumatta siitä, mihin ammattiryhmään he kuuluvat — siis myös meille, jotka heitä ohjaamme ja koulutamme tiedonhaussa.

Posterinäytely

• Symposiumin ohjelma.
• Symposiumin twiitit.
• Symposiumin esitykset ovat valitettavasti salasanan takana vain osallistujien saatavilla.
• Kolmas terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium järjestetään 9.2.2017.

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Filosofian verkkosanakirjat opintojen apuna

Kiinnostaako kasvatuksen filosofian eri suuntaukset? Haluatko tarkastaa Platonin valtiojärjestelmän pääpiirteet? Sekä uutta tietoa etsiessä, että vanhaa tietoa syventäessä, filosofian verkkosanakirjat toimivat oivallisina lähteinä monen alan opiskelijoille. Kirjastomme verkkosanakirjojen artikkelit ovat aina vertaisarvioituja ja kirjoittajina toimivat alan asiantuntijat. Artikkelit sisältävät aiheen keskeiset kysymyksenasettelut tiivistetysti ja reflektoidusti. Lisäksi artikkelit tarjoavat myös hyvät viitteet, joiden avulla löydät aiheen keskeisimmät lähteet. Tässä esittelen kolmen Nellistä löytyvän filosofian verkkotietosanakirjan erikoispiirteitä ja käyttöä. Verkkosanakirjat löydät nimekkeittäin Nellistä. Stanfordin ja IEP:n sanakirjat löytyvät myös vapaasti käytettävinä verkosta.

 

Stanford Encyclopedia of Philosophy

Stanfordin yliopiston ylläpitämä verkkosanakirja on sisällöltään laadukas, akateemisesti arvostettu ja aiheiltaan laaja ja perusteellinen. Lahjoitusvaroin ylläpidetty palvelu on perustettu jo vuonna 1996. Artikkeleiden taustalla ovat toimituskunnan kutsumat kirjoittajat, jotka ovat poikkeuksetta filosofiasta väitelleitä tohtoreita. Artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin ennen julkaisua. Artikkelin kirjoittajalla säilyy vastuu artikkelin päivittämisestä ja korjaamisesta myös artikkelin julkaisun jälkeen. Artikkeleiden säännöllinen päivittäminen, sekä kirjallisesti että filosofisesti ansiokkaat artikkelit ja hyvät lähdeviitteet ovat Stanfordin sanakirjan artikkeleista erityisen ansiokkaita.

Stanfordin verkkosanakirjasta voi etsiä artikkeleita joko selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, tai käyttämällä yksinkertaista hakutoimintoa, joka toimii sanahaun tapaan. Monimutkaisia tiedonhakuja sivustolla ei voi tehdä. Sivustolla voi myös tarkastella viimeiseksi kirjoitettuja tai päivitettyjä artikkeleita, sekä hauskana lisätoimintona myös satunnaisesti valittua artikkelia. Sivuston ulkoasu on hyvin yksinkertainen ja jopa vanhanaikainen, mutta laadukas sisältö korvaa esteettiset ja käytettävyyden puutteet. Sivustolta voi tulostaa ja tallentaa tekstejä oman tarpeen mukaan.

 

Internet Encyclopedia of Philosophy

IEP on vapaaehtoisvoimin ylläpidetty filosofian verkkosanakirja. Sivuston taustalla on voittoa tavoittelematon organisaatio. Kirjoittajina toimii myös tällä sivustolla vain filosofiasta väitelleet tohtorit ja artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Tietoa artikkeleiden mahdollisesta päivittämisestä ei sivustolta löydy. Sivuston artikkelien taso on jonkin verran Stanfordia vaihtelevampi. IEP on kuitenkin erittäin hyvä, arvostettu ja luotettava lähde. IEP:n artikkelit ovat keskimäärin Stanfordin artikkeleita tiiviimpiä ja näin ollen varsin opiskelijaystävällisiä. Artikkelien aiheissa on jonkin verran enemmän puutteita verrattuna Stanfordin tietosanakirjaan.

IEP: sivustolla voi navigoida selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, aiheittain tai käyttämällä hakutoimintoa. Hakutoiminto on Google-pohjainen ja toimii samoin toimintaperiaattein kuin Google. IEP:n sivusto on käytettävyydeltään astetta selkeämpi kuin Stanford. Tulostusta varten artikkeleista on myös tulostusystävälliset versiot. Tulostuksen määrää ei ole rajoitettu.

 

Oxford Handbooks Online – Philosophy

Yliopiston kirjasto on hankkinut kokoelmiinsa myös filosofian käsikirjoja sisältävän tietokannan Oxford Handbooks Online. Sivustolta on hankittu käyttöoikeus kahteenkymmeneenkuuteen käsikirjaan filosofian eri osa-alueelta. Hankittujen teosten aiheita ovat: amerikkalainen filosofia, bioetiikka, biologian filosofia, etiikan teoria, epistemologia, esisokraattinen filosofia, estetiikka, filosofia ja kirjallisuus, kasvatusfilosofia, kausaatio, kielifilosofia, käytännöllinen etiikka, mannermainen filosofia, matematiikan ja logiikan filosofia, metafysiikka, mielenfilosofia, neurofilosofia, nykyfilosofia, Platon, rationaalisuus, skeptisismi, taloustieteen filosofia, tunteiden filosofia, uskonnonfilosofia, vapaa tahto ja yritysetiikka. Sivuston artikkelit julkaistaan aina myös painetussa muodossa julkaistuissa käsikirjoissa. Aiheiden kirjo on toki suppeampi verrattaessa muihin verkkosanakirjoihin, mutta artikkelit ovat hyvin laadukkaita ja viimeisteltyjä.

Oxfordin tietokanta erottuu käytettävyydeltä edukseen monipuolisine hakumahdollisuuksineen. Ennen haun aloittamista kannattaa valita sivuston vasemmasta laidasta (Narrow your choices – by availability) vain lukitsemattomat ja ilmaiset artikkelit haun kohteeksi. Lisäksi on hyvä rajata haku aiheen mukaan (by subject) vain filosofian aineistoon. Aineistoa voi tarkastella sekä käsikirjoittain, että artikkeleittain. Sivustolla toimii myös tarkennettu haku ja jokainen artikkeli on asiasanoitettu. Sivustolle on mahdollista luoda henkilökohtainen profiili. Profiiliin voit tallentaa henkilökohtaisen arkiston hyödyllisistä artikkeleista, viitteistä tai hauista. Oxfordin artikkeleista voi tallentaa lyhyitä pätkiä ja tulostaa niistä yksittäisiä kopioita.

Leena Purma, korkeakouluharjoittelija.

Eurooppa-tiedon lähteitä Eurooppa-päivänä

Joka vuosi 9.5. vietetään Eurooppa-päivää Schumanin julistuksen muistoksi. Tietoa tästä ja kaikesta muustakin mahdollisesta Euroopan unioniin liittyvästä löytyy Europa – Euroopan unionin portaalista europa.eu. Ongelmana on vain se, että nämä sivut ovat hieman liiankin runsaat. Siksi Itä-Suomen kirjasto tarjoaa erilaisia vaihtoehtoisia linkkejä EU-tietoon sivulla kokoelmat -> Erikoiskokoelmat -> EU-tallekirjaston esittely.

Europa-portaalin alta löytyy mm. Eurostat eli Eurooppa-aiheisen tilastotiedon ehtymätön lähde. Jos Eurostatin salat eivät tunnu hevillä aukeavan, niin vika ei välttämättä ole sinussa vaan tilastoihmisten erilaisessa tavassa ajatella ja jäsennellä asioita. Pika-apua voi saada Tilastokeskuksen Tilastokirjaston tietopalvelupäivystyksestä numerossa 09 1734 2220 ma–pe klo 9.00–16.00. Soittamista ei tarvitse liikaa arastella, koska neuvomisesta meille tietopalveluihmisille maksetaan.

EU-lainsäädännöstä kiinnostunut löytää tietoja EUR-Lex-portaalista. Sieltä löytyy mm. Euroopan unionin virallinen lehti koko ilmestymisajaltaan. Euroopan unionin tuomioistuimien oikeuskäytäntöön taas pääsee tutustumaan Curia-portaalin avulla.

Näilläkin erikoistuneimmilla EU:n tuottamilla sivuilla tiedonhaku voi usein tuntua vaikealta. Siksi tästä aihepiiristä kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös vapaasti verkosta löytyvään European Sources Online –sivustoon. Sitä ylläpitää Cardiffin yliopiston EU-tallekirjasto ja se kerää jatkuvasti sekä EU:n elinten itsensä sekä muiden tahojen tuottamia EU:ta koskemia tietoja ja uutisia.

Itä-Suomen yliopiston kirjastokin on yksi EU-tallekirjastoista ja se saa ilmaiseksi Euroopan Unionin komission ja sen alaorganisaatioiden tuottamia julkaisuja. Nykyisenä sähkökirjojen aikakautena suurin osa EU:n eri elinten julkaisuista on myös ladattavissa ilmaiseksi PDF-muodossa EU Bookshop –verkkokirjakaupasta. Kuten useimmat EU:n sivut, siitä on myös suomenkielinen versio. Teoksia kannattaa kuitenkin etsiä englanninkielisiltä sivuilta ja vasta jotain kiinnostavaa löydettyään tutkia julkaisun eri kielivaihtoehtoja. Sääli että näin loistava aineistokokoelma on melko hankalan käyttöliittymän takana. Sivut on rakennettu alun perin painettujen maksullisten julkaisujen tilaamiseen, mutta lähes aina löytyy myös linkki ilmaiseen PDF-tiedostoon.

EU on rakentanut myös Europe Direct –palvelun. Numerosta 00 800 6 7 8 9 10 11 saat maksutonta ohjausta arkipäivisin klo 10-19. EU-tallekirjastotkin ovat osa Europe Direct –tiedotusverkostoa, samoin kuin Europe Didect –tiedotuspisteet (EDIC). Itä-Suomessa on toistaiseksi yksi piste Kuopiossa. Toivottavasti lisää pisteitä saadaan pian.

Ja mitä tahansa mieltä oletkin EU:sta, muista äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sunnuntaina 25.5. tai varmuuden vuoksi vielä mieluummin jo ennakkoon. Tyhjänkin lipun jättäminen (tai Aku Ankan äänestäminen) on poliittinen kannanotto, mutta kotiin jääminen on silkkaa laiskuutta.

 

Tietoasiantuntija Tapani Toivanen

 

SciFinder sopii muillekin kuin kemisteille

Aina, kun oma tutkimusalue tai tiedonhaun aihe liittyy edes jollain tavoin kemiaan, kannattaa kokeilla SciFinder-hakujärjestelmää. Tällaisia aiheita on usein ainakin farmasian, ympäristötieteiden ja biotieteiden aloilla. SciFinder perustuu noin 70 miljoonan yhdisteen tiedot sisältävään CAS REGISTRY –tietokantaan. Tähän on kytketty CA PLUS –tietokanta, johon tallennetaan yli 10000 lehden artikkeliviitteet. Tietokannassa on viitteitä myös patentteihin, raportteihin, konferenssijulkaisuihin, kirjoihin ja väitöskirjoihin. Artikkeliviitteissä on SFX-linkit Itä-Suomen yliopiston kirjaston tilaamiin verkkolehtiin. Kirjallisuuden lisäksi SciFinder tarjoaa muutakin, kuten esimerkiksi kaupallisia saatavuustietoja yli 7 miljoonasta laboratoriokemikaalista. Järjestelmää ylläpitää American Chemical Society.

SciFinder-haku on helppoa. Aiheen perusteella laaditaan lyhyitä hakulauseita luonnollisella englannin kielellä. Boolen operaattoreita ei käytetä eikä hakusanoja ole tarpeen katkaista. Haun voi tehdä sanojen lisäksi myös esimerkiksi rakennekaavalla, bruttokaavalla tai aineen kauppanimellä.

Haetaan esimerkin vuoksi tietoa lääkejäämien poistosta jätevedestä. Hakulauseena olkoon removal of drug residues from wastewater.

 

Seuraavaksi nähdään hakulauseen analyysi ja löytyneiden viitteiden määrä käsiteryhmittäin. Halutaan tehdä tarkka haku, joten listataan viitteet vain kahdesta ensimmäisestä tulosjoukosta.

 Kokonaisen artikkelin saatavuus tarkistetaan otsikon alla tai vieressä näkyvää Full Text –linkkiä klikkaamalla. Otsikkoa klikkaamalla viite avautuu kokonaisuudessaan. Huomaa myös, miten järjestelmä löysi synonyymejä drug-sanalle.

SciFinder on käytettävissä kirjaston solmiman lisenssisopimuksen mukaisesti Itä-Suomen yliopistossa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Järjestelmä toimii web-selaimella, mutta kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Jos kiinnostuit, lähetä sähköpostia Heikki Laitiselle (heikki.laitinen (at) uef.fi). Saat vastausviestissä aloitusohjeet.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija (luonnontieteet ja lähialat)