Filosofian verkkosanakirjat opintojen apuna

Kiinnostaako kasvatuksen filosofian eri suuntaukset? Haluatko tarkastaa Platonin valtiojärjestelmän pääpiirteet? Sekä uutta tietoa etsiessä, että vanhaa tietoa syventäessä, filosofian verkkosanakirjat toimivat oivallisina lähteinä monen alan opiskelijoille. Kirjastomme verkkosanakirjojen artikkelit ovat aina vertaisarvioituja ja kirjoittajina toimivat alan asiantuntijat. Artikkelit sisältävät aiheen keskeiset kysymyksenasettelut tiivistetysti ja reflektoidusti. Lisäksi artikkelit tarjoavat myös hyvät viitteet, joiden avulla löydät aiheen keskeisimmät lähteet. Tässä esittelen kolmen Nellistä löytyvän filosofian verkkotietosanakirjan erikoispiirteitä ja käyttöä. Verkkosanakirjat löydät nimekkeittäin Nellistä. Stanfordin ja IEP:n sanakirjat löytyvät myös vapaasti käytettävinä verkosta.

 

Stanford Encyclopedia of Philosophy

Stanfordin yliopiston ylläpitämä verkkosanakirja on sisällöltään laadukas, akateemisesti arvostettu ja aiheiltaan laaja ja perusteellinen. Lahjoitusvaroin ylläpidetty palvelu on perustettu jo vuonna 1996. Artikkeleiden taustalla ovat toimituskunnan kutsumat kirjoittajat, jotka ovat poikkeuksetta filosofiasta väitelleitä tohtoreita. Artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin ennen julkaisua. Artikkelin kirjoittajalla säilyy vastuu artikkelin päivittämisestä ja korjaamisesta myös artikkelin julkaisun jälkeen. Artikkeleiden säännöllinen päivittäminen, sekä kirjallisesti että filosofisesti ansiokkaat artikkelit ja hyvät lähdeviitteet ovat Stanfordin sanakirjan artikkeleista erityisen ansiokkaita.

Stanfordin verkkosanakirjasta voi etsiä artikkeleita joko selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, tai käyttämällä yksinkertaista hakutoimintoa, joka toimii sanahaun tapaan. Monimutkaisia tiedonhakuja sivustolla ei voi tehdä. Sivustolla voi myös tarkastella viimeiseksi kirjoitettuja tai päivitettyjä artikkeleita, sekä hauskana lisätoimintona myös satunnaisesti valittua artikkelia. Sivuston ulkoasu on hyvin yksinkertainen ja jopa vanhanaikainen, mutta laadukas sisältö korvaa esteettiset ja käytettävyyden puutteet. Sivustolta voi tulostaa ja tallentaa tekstejä oman tarpeen mukaan.

Stanford 2

 

Internet Encyclopedia of Philosophy

IEP on vapaaehtoisvoimin ylläpidetty filosofian verkkosanakirja. Sivuston taustalla on voittoa tavoittelematon organisaatio. Kirjoittajina toimii myös tällä sivustolla vain filosofiasta väitelleet tohtorit ja artikkelit käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Tietoa artikkeleiden mahdollisesta päivittämisestä ei sivustolta löydy. Sivuston artikkelien taso on jonkin verran Stanfordia vaihtelevampi. IEP on kuitenkin erittäin hyvä, arvostettu ja luotettava lähde. IEP:n artikkelit ovat keskimäärin Stanfordin artikkeleita tiiviimpiä ja näin ollen varsin opiskelijaystävällisiä. Artikkelien aiheissa on jonkin verran enemmän puutteita verrattuna Stanfordin tietosanakirjaan.

IEP: sivustolla voi navigoida selailemalla aiheita aakkosjärjestyksessä, aiheittain tai käyttämällä hakutoimintoa. Hakutoiminto on Google-pohjainen ja toimii samoin toimintaperiaattein kuin Google. IEP:n sivusto on käytettävyydeltään astetta selkeämpi kuin Stanford. Tulostusta varten artikkeleista on myös tulostusystävälliset versiot. Tulostuksen määrää ei ole rajoitettu.

IEP kuva

 

Oxford Handbooks Online – Philosophy

Yliopiston kirjasto on hankkinut kokoelmiinsa myös filosofian käsikirjoja sisältävän tietokannan Oxford Handbooks Online. Sivustolta on hankittu käyttöoikeus kahteenkymmeneenkuuteen käsikirjaan filosofian eri osa-alueelta. Hankittujen teosten aiheita ovat: amerikkalainen filosofia, bioetiikka, biologian filosofia, etiikan teoria, epistemologia, esisokraattinen filosofia, estetiikka, filosofia ja kirjallisuus, kasvatusfilosofia, kausaatio, kielifilosofia, käytännöllinen etiikka, mannermainen filosofia, matematiikan ja logiikan filosofia, metafysiikka, mielenfilosofia, neurofilosofia, nykyfilosofia, Platon, rationaalisuus, skeptisismi, taloustieteen filosofia, tunteiden filosofia, uskonnonfilosofia, vapaa tahto ja yritysetiikka. Sivuston artikkelit julkaistaan aina myös painetussa muodossa julkaistuissa käsikirjoissa. Aiheiden kirjo on toki suppeampi verrattaessa muihin verkkosanakirjoihin, mutta artikkelit ovat hyvin laadukkaita ja viimeisteltyjä.

Oxfordin tietokanta erottuu käytettävyydeltä edukseen monipuolisine hakumahdollisuuksineen. Ennen haun aloittamista kannattaa valita sivuston vasemmasta laidasta (Narrow your choices – by availability) vain lukitsemattomat ja ilmaiset artikkelit haun kohteeksi. Lisäksi on hyvä rajata haku aiheen mukaan (by subject) vain filosofian aineistoon. Aineistoa voi tarkastella sekä käsikirjoittain, että artikkeleittain. Sivustolla toimii myös tarkennettu haku ja jokainen artikkeli on asiasanoitettu. Sivustolle on mahdollista luoda henkilökohtainen profiili. Profiiliin voit tallentaa henkilökohtaisen arkiston hyödyllisistä artikkeleista, viitteistä tai hauista. Oxfordin artikkeleista voi tallentaa lyhyitä pätkiä ja tulostaa niistä yksittäisiä kopioita.

oxford kuva

Leena Purma, korkeakouluharjoittelija.

Mainokset

Scholar Chart — Terkon metriikkapalvelu

Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko ylläpitää Scholar Chart -palvelua, reaaliaikaista näkymää suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan.

Scholar Chart kertoo muun muassa

  • mitä lääketieteen aiheita Suomessa ja kussakin ylopistossa tutkitaan eniten
  • missä lehdissä suomalaiset lääketieteen tutkijat julkaisevat eniten
  • tutkijoiden eniten siteeratut artikkelit
  • että maassamme on useita tutkijoita, jotka julkaisevat vähintään yhden artikkelin joka viikko
  • kuka julkaisee ahkerimmin missäkin suomalaisessa lääke-/terveystieteen tiedekunnassa

    Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden lukuja ja aiheita

Palveluun kuuluu Terkko Factor, maailman ainoa metriikkapalvelu, joka yhdistää Impact Factorin (Web of Science), SJR:n (Scopus), Julkaisufoorumin (Jufo) ja artikkelien kokonaismäärän yhdeksi vertailuluvuksi. Voit myös järjestää listan kunkin eri muuttujan mukaiseksi klikkaamalla sarakkeen otsikkoa.

Tutustu suomalaiseen lääketieteelliseen tutkimus- ja julkaisutoimintaan monesta perspektiivistä Scholar Chartin avulla.

 

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö (tietoasiantuntija)

 

Mitä Artolle kuuluu?

Arto on laajin kotimainen aikakauslehti- ja monografia-artikkelien tietoja sisältävä tietokanta. Artoon tallennetaan jatkuvasti noin neljää sataa aikakauslehtinimekettä. Yhteensä Artossa on runsaat 1,5 miljoonaa viitettä. Hakuja tehdään vuosittain yli 1,7 miljoonaa. Vuodesta 2010 Arto on ollut avoimesti verkossa; hakukäyttö ei edellytä lisenssimaksua. Viitetietojen lisäksi Artossa on linkkejä kokonaisiin artikkeleihin. Kokotekstit sijaitsevat pääosin Elektra-palvelussa, ja niiden lukeminen edellyttää kampuksen ulkopuolella etäkäyttökirjautumista.

Uutta puhtia kaksikymppisiään juhliva Arto on saanut Kansalliskirjaston viime vuonna aloittaman Artiva-hankkeen myötä. Hankkeen päämääränä on luoda entistä kattavampi ja viiveettömämpi kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto. Tallennustyön tehostamiseksi on otettu käyttöön lomake, joka mahdollistaa artikkelitietojen syöttämisen ilman syvällisempää luettelointisääntöihin tai -ohjelmistoihin perehtymistä. Kirjastojen rinnalle Arton tiedontuottajiin onkin liittynyt kustantajia, kuten Sosiologia-lehteä julkaiseva Westermarck-seura. Itä-Suomen yliopiston kirjasto on vanhastaan kuulunut Arto-tallentajiin. Vastuulehtiämme ovat esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka, Carelia ja Aamun koitto.

Arto sisältää paitsi tieteellisten myös ammatti- ja harrastelehtien artikkelitietoja. Haun rajaamista tieteellisiin lehtiin helpottaa nykyisin se, että Julkaisufoorumin käyttämät luokitustasot (jufo:1, jufo:2, jufo:3) ovat mukana viitteissä. Yksinkertaisimmillaan rajauksen voi tehdä tähän tapaan:

Kuva

Artiva-hankkeen eräänä tavoitteena on, että artikkelien entistä rikkaampaa metatietoa voitaisiin hyödyntää yliopistojen julkaisurekistereissä. Tällä hetkellä yliopistot ja tutkimuslaitokset tarkistavat ja tallentavat tutkijoidensa julkaisutietoja kukin omaan järjestelmäänsä. Käyttämällä yhteistä artikkelitietovarantoa vältytään päällekkäiseltä syöttötyöltä.

Ainoa kotimainen artikkeliviitteiden tietokanta Arto ei ole. Itä-Suomen yliopiston käytössä ovat myös terveystieteellinen Medic sekä ei-tieteellisiin lehtiin painottunut Aleksi.

Tietoasiantuntijat Mikko Meriläinen ja Katja Hyvärinen, kokoelmapalvelut