E-aineistojen etäkäyttö toimii taas.
Pahoittelemme katkosta aiheutuneita ongelmia!
************************************
Remote access to e-resources is working again.
We apologize for the inconvenience!
Harri Kalinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services
Kirjaston e-aineistojen etäkäyttöpalvelussa on tekninen ongelma, jota selvitellään parhaillaan.
Pahoittelemme katkosta aiheutuvaa haittaa!
***********************************************
The remote access service to library’s e-resources has currently some techical problems. Problems are being resolved.
We apologize for the inconvenience!
Harri Kalinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services
MOT-sanakirjaston tietoliikenneyhteyksistä johtuneet ongelmat on nyt korjattu, ja palvelu toimii jälleen.
***********
Problems occurred in data connections have been resolved, and MOT dictionaries are available again.
Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services
Ongelmia selvitellään parhaillaan. Pahoittelemme toimintaongelmista aiheutuvaa vaivaa!
***********
Problems are being resolved. We are sorry for any inconvenience!
Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija / Information Specialist
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services
Osa Joensuun kampuskirjastossa esillä olleista Minna Canthia käsittelevistä kirjoista on nyt nähtävillä Kuopion kampuskirjastossa.
Lisätietoja kirjanäyttelyn kirjoista löytyy kirjaston blogista.
Some of the Joensuun Campus Library’s Minna Canth exhibition books can be seen now at the Kuopio Campus Library book exhibition.
More information about the books on the exhibition can be found in Library’s blog.
Tarja Turunen
Tietoasiantuntija / Information specialist
Savonlinnan kampuskirjastossa oli suljettu kirjavarasto (tila B110), josta haettiin asiakkaille tarvittaessa vanhempaa kirjallisuutta lainaan. Kokoelma sisälsi paljon vanhentunutta aineistoa ja tuplakappaleita, joiden kysyntä oli vähäistä. Vuoden 2013 loppupuolella kirjaston palvelutilatyöryhmä linjasi kokouksessaan, että kokoelma olisi poistettavissa ja tila otettavissa muuhun käyttöön. Myös asiakkaat olivat esittäneet toiveita uusista ryhmätyötiloista.
Kirjavarasto 3.2.2014
Vuoden 2014 tavoitteeksi otettiin varastokokoelman inventointi ja tilan muuttaminen ryhmätyötilaksi. Kokoelma käytiin kirja kirjalta läpi: kirjat päätyivät Varastokirjastoon tai poistomyyntiin. Muutama paljon lainattu teos siirrettiin takaisin lainattavaan avokokoelmaan kuten: Rousseau, Jean-Jacques: Émile eli kasvatuksesta (suom. Jalmari Hahl 1905) ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 2: Oppiaineiden opetussuunnitelmat (1970).
Opiskelijoiden edustajat haluttiin mukaan tilasuunnitteluun. Syksyllä 2014 pidettiin palaveri Savonlinnan kampuskirjaston henkilöstön, palvelupäällikkö Marja Maijalan ja ylioppilaskunnan edustajien Paula Martikaisen ja Joonas Rinkisen kanssa. Kirjaston resurssien puitteissa ja opiskelijoiden toiveet huomioiden hankittiin tilaan kalusteet.
Suunnittelupalaveri 8.10.2014
Tyhjentyneet hyllyt ja muut kalusteet roudattiin pois tilapalvelujen toimesta. Uusien värikkäiden kalusteiden saavuttua kirjaston henkilöstö järjesteli Joonaksen kanssa huonekalut paikoilleen. Kalusteet ovat siirreltävissä käyttötarkoituksen mukaan erilaisiksi kokonaisuuksiksi. Tietokonetta huoneessa ei vielä ole, esitys tietokoneen tarpeellisuudesta on kuitenkin huomioitu.
Huoneen seinät ovat toistaiseksi vielä tyhjät. Toivomme, että opiskelijat täydentävät sisustusta kuvataide- ja käsitöillään. Joonas lupautuikin välittämään tätä toivetta kampuksella. Saattaapa kevään mittaan olla avajaiset ja nimikilpailukin opiskelijoiden toimesta.
Ryhmätyöhuone 5.3.2015
Uusi ”olohuone” on otettu innostuneesti vastaan. Ehkäpä mekin joku perjantaiaamu uudistamme tilan ja pidämme viikoittaisen palaverimme rennosti Fatboy-säkkituoleissa istuen.
Kirjastosihteerit Kirsi Rask, Pirkko Riikonen ja Pia Seppänen
Savonlinnan kampuskirjasto
Highlights of a seminar What does the Research Data Alliance offer for Finland?, held on the 10th of February 2015 at CSC Finnish IT Center for Science, Espoo.
Today’s scholarly research is characterized by digitalization and production of huge amounts of diverse data. At the same time, society confronts grand challenges, such as environmental pollution, climate change and public health issues. Solution of these problems is by nature international, requiring large and dynamic networks. Efficient cooperation depends on effective sharing of data. To achieve shareability and reusability, data must be findable, accessible, combinable and interpretable in various contexts.
Unfortunately, the idea and practices of data sharing are not always appreciated in research organizations. Every project defines its own strategies without thinking interoperability in wider context. Poorly documented data formats, missing metadata and obsolete software hinder or prevent retrieval and reuse of data. The concept of data entropy is used to describe this situation. The data becomes useless little by little and finally it is impossible to extract knowledge from the data.
In addition to technological questions, there are also societal and cultural issues in collaboration. Gateways are not hardware or software alone, they are more like technical solutions with a social choice. According to anthropologist Anna Tsing, “actual existing universalisms are hybrid, transient and involved in constant reformulation through dialogue” (1). There is usually a kind of friction between the parties. The collaborators might not have common goals at all, but it is important to reconcile the local with the global. The concept “glocal” may help in understanding both global and local needs. To work out through friction, a “neutral place” is needed. System theory can also provide tools for addressing collaboration problems. Well-known Ashby’s Law of Requisite Variety states that “only variety absorbs variety” (2).
Research Data Alliance (RDA) is an initiative founded in 2013 to support data sharing activities. The founders of RDA include European Commission, the US National Science Foundation and the Australian Government’s Department of Innovation. The RDA vision (3) states that researchers and innovators openly share data across technologies, disciplines and countries to address the grand challenges of society. RDA builds the social and technical bridges and infrastructure that enable open sharing of data. Infrastructure in this sense is relations, interactions and connections between people, technologies and institutions. It is a process of consolidation characterized by gateways that allow dissimilar systems to be linked into networks (4). The RDA doesn’t do “architecture”, but it provides a level of unity, fostering relationships, interfaces, and connections.
The RDA is “bottom-up” organization, playing locally and globally. Participation in the RDA is open to anyone who agrees to the RDA principles (7):
Openness
Membership is open to all interested individuals who subscribe to the RDA’s guiding principles. RDA community meetings and processes are open, and the deliverables of RDA Working Groups will be publicly disseminated.
Consensus
The RDA moves forward by achieving consensus among its membership. RDA processes and procedures include appropriate mechanisms to resolve conflicts.
Balance
The RDA seeks to promote balanced representation of its membership and stakeholder communities.
Harmonization
The RDA works to achieve harmonization across data standards, policies, technologies, infrastructure, and communities.
Community Driven
The RDA is a public, community-driven body constituted of volunteer members and organizations, supported by the RDA Secretariat.
Non-profit
The RDA does not promote, endorse, or sell commercial products, technologies, or services.
The RDA Council is responsible for RDA strategy and leadership, including mission, vision and sustainability. The Technical Advisory Board (TAB) is responsible for technical roadmap, the Secretariat takes care of administration and operations, and the Organizational Advisory Board (OAG) is responsible for process and strategic advice (6).
Persons supporting RDA principles may join RDA as individual members. Organizations can join as Organizational Members paying a nominal fee, or as Organizational Affiliates to support jointly sponsored efforts. It is also possible to initiate or join an Interest Group or propose or join a Working Group (5). These groups are formed of experts from around the world, from academia, industry and government. At present there are about 2500 members from 92 countries (3). RDA also organizes Plenary Meetings every six months in different places around the world.
What can libraries do regarding research data management and sharing? Libraries are certainly familiar with many aspects related to research data, at least in conceptual level. Libraries create and manage standardized metadata on daily basis, in order to build databases for national and international use. Libraries are also well versed in user guidance and instruction. The issue at stake is how to apply all this knowledge to research data domain (8). To begin with, libraries have to learn about research data management. It is necessary to encourage library staff and offer opportunities to develop new professional skills. Expertise is reshaped by joining existing training programmes for data librarians or by initiating new programmes. New expertise can be recruited, but this is difficult in today’s economic situation. It is also necessary to initiate collaborative projects with researchers. Libraries cannot do anything alone. For example, participating in relevant RDA Working Groups and Interest Groups (5) offer opportunities to build relationships. Mutual understanding of library’s role and setting realizable goals helps to overcome the friction.
References
Heikki Laitinen
Information specialist
Minna Canthin ja tasa-arvon päivään (19.3.) ja myös kansainväliseen naistenpäivään (8.3.) liittyen Joensuun kampuskirjastossa on esillä Minna Canthia ja hänen tuotantoaan käsittelevää kirjallisuutta yli sadan vuoden ajalta, Lucina Hagmanin laatimasta elämäkerrasta tähän päivään asti.
Pääosassa ovat Minna Canth, hänen elämänsä ja teoksensa, ja näiden merkitys suomalaisessa kirjallisuudessa, naisen asemaa koskevassa keskustelussa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.
Lisäksi esillä on aina ajankohtaisista ja monitahoisista tasa-arvokysymyksistä jonkin verran nimenomaan naisten ja miesten tasa-arvoa Suomessa käsittelevää kirjallisuutta.
Esillä olevat kirjat ovat pääosin lainattavissa heti, mutta mukana on myös lukusalikirjoja (kirjallisuusluetteloita, vanhoja painoksia yms.).
Kirjaston kokoelmissa on runsaasti naisasiaa, sukupuolikysymyksiä ja tasa-arvoa laajemmin käsittelevää kirjallisuutta, joka löytyy Josku-tietokannasta. Myös Ebrary-tietokannan pääosin englanninkieliset kirjat näistäkin aiheista löytyvät Joskusta.
Nelli-portaalin kautta tiedonhakuun on tarjolla Studies on Women & Gender Abstracts –tietokanta sekä linkki kotimaiseen Tasa-arvotiedon keskukseen (minna.fi).
Kirjailija Minna Canth
International Women’s Day is the 8.3. In Finland, we celebrate the author Minna Canth and the equality the 19.3.
Database Studies on Women and Gender Abstracts (Taylor & Francis) is available in Nelli-portal.
The major focus is on education, employment, women in the family and community, medicine and health, female sex and gender role socialisation, social policy, the social psychology of women, female culture, the media treatment of women, biography, literary criticism and historical studies. Both theoretical and empirical materials are abstracted.
Vuoden alusta saimme käyttöön uuden oikeustieteisiin keskittyvän tietokannan nimeltä Karnov Juridik.
Kuten nimikin paljastaa, tietokanta on ruotsalainen ja sisältää kaiken Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön sekä sikäläisen korkeimman oikeuden, hovioikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden erikoistuomioistuinten oikeuskäytännön. Yliopistomme lunastama paketti sisältää seuraavat osiot:
Tietokannan käyttöohjeita löytyy tästä linkistä (tosin ruotsiksi, mutta sillä kielellähän se on koko tietokantakin…).
Aikaisemmasta tiedosta poiketen oikeustieteet ovat halunneet jatkaa myös Westlaw-tietokannan tilausta tämän vuoden ajan. Siihen on luvassa tämän vuoden aikana myös uusi käyttöliittymä WestlawNext (joka toivottavasti on nykyistä selkeämpi). Nyt on siis hyvää aikaa vuoden loppuun asti testata kumpiko, Karnov Juridik vai Westlaw, olisi meidän yliopistollemme hyödyllisempi. Molempiin meillä ei taida olla pitemmällä tähtäimellä varaa…
Tietoasiantuntija Tapani Toivanen
UEFLibrary 