Afrikkalaista oppimista

HEI-ICI projektin yhteistyö kolmen afrikkalaisen yliopiston kanssa jatkui Kuopion kampuksella huhtikuussa 2014 neljän viikon ajan. Kustakin osallistujamaasta – Egypti, Kenia ja Tansania – saapui kaksi henkilöä hankkimaan uusia ideoita ja oppimaan opetuksen ja kirjastotoiminnan uusia virtauksia neljän viikon ajaksi Suomeen.

Hanketta on tehty Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteilijöiden johdolla yhteistyöhankkeena yliopistomme eri toimijoiden kanssa jo usean vuoden ajan. Tällä kertaa mukaan otettiin myös yliopiston e-oppimisen ja pedagogiikan asiantuntijoita Opinto- ja opetuspalveluista.

Kaksi ensimmäistä viikkoa kuluikin pedagogiikan ja oppimisen uusien tekniikoiden ja menetelmien opettelemisessa. Vierailuun liittyi myös asiantuntijoiden konsultointia ja tutustumista heidän työhönsä. Egyptiläisen kollegan kommentti päättäjäisissä kuvasi hyvin oppimisajattelun muutosta:

– Opimme, ettei opettajan tarvitse koko ajan olla äänessä vaan opiskelijoille kannattaa ja tulee antaa aikaa oppimiseen.

Kirjasto-osiossa painotimme uusien teknologioiden esittelyä. Joensuun seutukirjasto esitteli KOHA-kirjastojärjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on siten otettavissa käyttöön myös kehittyvissä maissa, joissa taloudellisten resurssien niukkuus on edelleen selkeä haaste.

Kansallliskirjasto osallistui ohjelmaan esittelemällä Joensuun kampuskirjastossa digitaalista vapaakappalekokoelmaa. Tämän aineiston tuottamiseen tutustuimme Kansalliskirjaston Mikkelin digitointi- ja konservointikeskuksessa.

Tutustuimme Kuopiossa myös Varastokirjaston tarjoamiin keskitettyihin, vähän käytetyn aineiston varastointi- ja jakelupalveluihin.

Vieraamme saivat hyvän kuvan niistä eduista, joita kansallisen tason menettelytavoilla, yhteistyöllä ja työnjaolla on saatavissa. Onkin mielenkiintoista seurata, alkaako osallistujien omiin maihin syntyä vastaavanlaisia rakenteita ja yhteistyötä.

Omassa kirjastossa esittelimme informaatiolukutaidon opettamista, kirjaston viestinnän kehittämistä uusilla sosiaalisen median välineillä ja kirjaston toiminnan tehostamista uudella teknologialla. Lisäksi pidimme työpajat akateemisesta laatujohtamisesta ja tieteellisen julkaisemisen kehityslinjoista. Esittelimme osallistujille myös kirjaston intranettia ja sen kehitysideoita.

Afrikkalaisten kollegoidemme palaute oli myönteistä vaikka selkeästi näki informaatiotulvan uuvuttaneen heitä. Ideoimme lopuksi myös uusia hankeaihioita, joita aiomme konkretisoida ensi syksyn aikana.

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja

”Tav-voo sav-voo” – murrekirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Book Exhibition at the Kuopio Campus Library – Finnish dialects

Kuopion kampuskirjastossa on avautunut suomen kielen murteita käsittelevien kirjojen näyttely. Näyttelyssä on murteilla kirjoitettuja kirjoja sekä murteita käsitteleviä kirjoja. Kirjanäyttelyn nimi ”Tavvoo savvoo” on peräisin Unto Eskelisen kirjoittamasta samannimisestä sanakirjasta, johon on koottu Savon murteen sanoja, esimerkkejä sekä neuvoja murteen merkitsemiseen ja ääntämiseen. Suurin osa näyttelyn kirjoista on lainattavissa kirjaston asiakaspalvelun kautta.

Vinkki: Suomen murteiden esimerkkejä voi kuunnella Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulla.

Tarja Turunen, tietoasiantuntija

 

Kuva: Tarja Turunen

 

The book exhibition consists of books written in dialects and books on dialects. The name of the exhibition is the same as the book written by Mr. Unto Eskelinen. The book “Tavvoo savvoo” is a dictionary of the Savo dialect and it contains also examples and guidance how to write and pronounce Savo dialect. Most of the books in the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.

Tip: Examples of Finnish dialects can be listened at the home page of the Institute for the Languages of Finland.

Tarja Turunen, Information Specialist

Vilkasta artikkelien latausta e-lehdistä

Itä-Suomen yliopiston kirjaston tilaamat e-lehdet löytyvät Nelli-portaalista, jossa niitä tällä hetkellä on noin 42000 kpl. Näistä noin 26000 kpl on kirjaston hankkimia lehtiä ja loput ilmaisia Open Access -lehtiä. Lehdet hankitaan yleensä isompina e-lehtipaketteina, mutta myös yksittäisiä nimekkeitä tilataan.

Ohessa muutamien lehtipakettien käyttömääriä vuodelta 2013:

 

Klikkaa kuva isommaksi.

 

Ja esimerkkinä yhden kustantajan lehtien käyttömääriä vuodelta 2013:

 

Klikkaa kuva isommaksi.

 

 

• Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistossa ladattiin noin 783446 artikkelia lisensoiduista e-lehdistä.
• Yhden ladatun artikkelin hinta-arvio on noin kaksi euroa.

Anu Eskelinen

Tietoasiantuntija

Yliopistojen intrapäivästä ajatuksia intrauudistukseen

Kansallinen Yliopistojen intrapäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella. Tapahtuman järjestäjänä toimi Itä-Suomen yliopiston viestintäyksikkö. Verkkoviestinnän tuottaja Katja Mielonen alusti seminaarin puheenvuorollaan ”intran rooli yhteisöllisyyden kasvattajana”. Alustuksen pääsanoma oli, että Itä-Suomen yliopiston intra elää tällä hetkellä uudistamisvaihetta, sillä syntyvaiheessa kehitetty intra ei ymmärrettävästi vastaa enää nykyhetken tarpeisiin. Etenkin keskushallinnon uudistaminen ja intrasta saatu palaute puoltavat rajuakin kehittämistä.

Arkityön sujuvuus on intranetin avulla tärkeässä osassa opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan jokapäiväistä työtä. Järjestelmänä erilaisilla alustoilla toimivat intranetit ovat kyllä kehittyneet paljon vuosien saatossa, mutta laajemmin ajatellen työelämän muutosten vuoksi myös sisäinen viestintä elää eräänlaista murrosvaihetta. Onneksi järjestelmien rakenteellinen ylläpito ja sisällöntuottaminen ovat yksinkertaistuneet, sekä käyttäjien mahdollisuus vaikuttaa sisältöön erilaisten vuorovaikutustyökalujen avulla on kasvanut.

Kuva: Matti Pellikka

Seminaaritapahtuman osallistujat olivat tulleet paikalle ilahduttavasti ympäri Suomea. Edustettuina olivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, sekä Helsingin yliopisto, ja lopussa ääneen pääsi vielä intrapäivän järjestäjä Itä-Suomen yliopisto. Vaikka varsinaiselle keskustelulle ei ollut paljoa aikaa tiiviiksi laaditun ohjelman puitteissa, kävi keskustelu kahvitauon aikana kiivaana. Samoja asioita pyöritellään ja yhteneväisten haasteiden parissa painiskellaan näemmä useissa korkeakouluissa. Teemoina toistuivat nimenomaan yhteisöllisyyden lisääminen, sekä sisäisen viestinnän sujuvuus.

Esitykset olivat kattavia. Jokaisella seminaariin osallistuvalla organisaatiolla oli hieman toisistaan poikkeavia teknisiä ratkaisuja Intranetin sisällön esittämiseen ja hallinnointiin. Yhtenä yhdistävänä tekijänä kuitenkin kaikilla seminaarin pitäjillä näytti olevan sisällön esille saattaminen ja lähinnä juuri sen ”viimeisimmän tiedon” saaminen näkyväksi. Useinhan käy niin, että Intranet-järjestelmään tuotetaan sisältöä suuria määriä ja käyttäjän näkökulmasta tarkasteltuna se ”tärkeä tieto” hukkuu tietomäärään tai sen löytäminen on muutoin hankalaa.

Kuva: Antti Laurila

Monet järjestelmät itsessään tarjoavat usein tiedon etsintään erityyppisiä ratkaisuja, kuten tekstisisältöön kohdistuvia hakumahdollisuuksia. Toisenlainen ratkaisu tiedon löytymiseen yleisesti on, että tiedon tuottamisen yhteydessä sisällölle määritellään luokiteltuja asiasanoja eli niin sanottuja ”tägi”-sanoja. Sisältö siis luokitellaan halutuilla asiasanoilla, joko organisaation itse ennalta määrittelemillä, tai sisällöntuottajan omilla vapaamuotoisilla asiasanoilla. Organisaation itse määrittelemät asiasanat voidaan kohdentaa esimerkiksi koulutusala-, tiedekunta- tai tieteenalakohtaisiin asiasanoihin, jolloin asiakokonaisuuksien löydettävyys paranee.

Seminaarissa käsiteltiin myös sisällöntuottajien näkökulmaa. Jokaisella organisaation jäsenellä on oikeus tuottaa informaatiota muille organisaation jäsenille. Erittäin tärkeänä pidettiin myös sitä, että tiedon tulisi olla kaikkien saatavilla, eli sisältö tulisi olla käännettynä ainakin englanniksi. Näin saadaan luotua yhteisölle avoimuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa sen kehittymiseen. Itä-Suomen yliopiston uudistuva intranet tulee vaikuttamaan myös yksiköiden ja laitosten intraan. Organisaation sisällä toimiminen tuo toivottavasti laitoksia lähemmäs toisiaan, ja parantaa entisestään vuorovaikutusta yli raja-aitojen. Kirjastossa on siirrytty viime vuonna yhteisöllisten järjestelmien käyttöön, ja kehitystyö jatkuu kiivaana. Kehityssuunta on mielekäs, sillä nykyaikainen verkostotyöskentely helpottuu entisestään uusien järjestelmien myötä. Niputtamalla yhteen käsitteet avoimuus, tiedon tuottaminen, sen jäsentäminen ja etsintä, sisällön kohdentaminen, sekä eräänä tärkeimmistä yhteisöllisyys, mahdollistetaan yhteisöllinen kasvaminen, sen jäsenistön vaikutusmahdollisuudet, ja tätä kautta koko yhteisön kehittyminen.

 
Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija 
Matti Pellikka, ma. tietojärjestelmäasiantuntija 
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja