Sen piti olla ihan tavallinen työpäivä…

Punainen valo hehkuu pimeässä. Kello on 5.50. Hän avaa silmänsä ja hämmästelee, että on herännyt ennen kellon soittoa ja vieläpä virkeänä. Aamu on syksyaamuksi lämmin, ei sada eikä juuri tuulekaan. Ihanteellinen pyöräilyilma! Ylös ja aamutoimille – puuron ennättää hän syödä töissä aamukahviaikaan. Työmatkalla kuhautus läpi pyörätielle laskeutuneen lehtimaton tuntuu mukavalle sydänalassa.

Aamun ensirutiini on käydä läpi sähköpostit ja tarkistaa e-aineistojen asiakaspalautejärjestelmä. Asiakkaat ensin – muu saa odottaa! Postilootassa on poikkeuksellisesti vain pari meiliä, ja edellisenä päivänä selvitelty ongelmakin e-kirjalukuohjelman kanssa oli ilmeisesti annetuilla neuvoilla ratkennut, koska asiakas ei ollut enää asiaan palannut. Samaan syssyyn lähtee kirjastohenkilökunnalle kirjaston intranetiin tiedote Skypellä pidetyn sisäisen e-kirjakoulutuksen tallenteesta niitä varten, jotka eivät päässeet osallistumaan.

Tällä jaksaa!

Tällä jaksaa!

Puuron voimalla jatkuu jo aiemmin alkanut uuden kotimaisen e-kirjapalvelun käyttöehtojen ja sisällön kiivas selvittely sekä armoton vääntö tilaushinnasta. Päivän mittaan puheluita ja sähköposteja sekä kustantajalle että oppiaineen suuntaan kertyy useita. Ja kuten hyvässä kamppailussa käy: yhteisymmärrys löytyy ja kokoelmaan saadaan lisää e-kirja-aineistoa. Toki monta asiaa jää vielä tehtäväksi ennen kuin e-kirjat ovat asiakkaan luettavissa: on allekirjoitettava lisenssisopimus, kytkettävä e-kirjapalvelu etäkäyttöön, testattava kirjojen toimivuus eri selaimilla niin yliopiston verkossa kuin etäkäytössäkin, lisättävä palvelu Nelli-portaaliin, vietävä kirjojen tiedot Josku-tietokantaan sekä tiedotettava palvelusta niin kirjastohenkilökuntaa kuin asiakkaitakin.

Omassa tyohuoneessa

Suurin osa työajasta kuluu näissä merkeissä

Kuukausittaisessa asiakaspalveluväen kokouksessa käsitellään mm. menneitä uusien opiskelijoiden vastaanottoviikkoja. Miten meni? Millaista palautetta saatiin? Mikä toimi, mikä ei? Miten voisimme vielä sujuvoittaa lukuvuoden alkurytäkkää? Jokaisessa kokouksessa käydään läpi myös asiakaspalvelua koskeva palaute, jotta voimme puuttua toiminnassamme havaittuihin epäkohtiin ja oppia virheistämme.  Päivystysvuoroja tekee kirjastossa suuri porukka, joten on tärkeää että yhteisissä kokouksissa viilataan palvelukäytänteitä aina paremmiksi ja toimivammiksi. Asialistan lopussa oleva kohta ”Minua niin ärsyttää/ilahduttaa/vaivaa” – sana on vapaa antaa jokaiselle osallistujalle mahdollisuuden kaivella viimeisetkin hampaankolonsa puhtaiksi.

Asko-kokous

Aina vilkkaassa ja eloisassa Joensuun asiakaspalveluväen kokouksessa ovat mukana videoitse myös Savonlinnan kampuksen asiakaspalvelijat.

Iltapäivän parin tunnin asiakaspalveluvuoro kuluu siivillä. Sinä aikana on tilaisuus mm. demonstroida asiakkaalle kirjavarauksen omatoimista tekemistä verkon kautta, neuvoa kirjaston ryhmätyötilojen sijaintia, opastaa e-kirjan lukemista sekä selaimella että lataamalla lukuohjelmaan, esitellä lukusalikirjojen yölainavarausjärjestelmää, näyttää sijaintioppaan löytäminen Joskusta ja ohjata noutamaan varattuna olevan kirja varaushyllystä. Tällä kertaa noin 90 % asiakkaista oli ulkomaisia vaihto-opiskelijoita. Se on kansainvälistä meininkiä!

Takahuonetyota

Myös palautusautomaatin kirjalokeroita on tyhjennettävä takahuoneessa päivystysvuoron aikana.

Vielä työpäivän päätteeksi hänen on vastailtava päivän aikana kertyneisiin sähköposteihin sekä kirjattava päivän työt työajanseurantajärjestelmään. Vaan tekikö hän tälle päivälle suunnittelemaansa aiemmin hankitun e-kirjapaketin käyttötilastojen analysointia uuden vuosipäivityksen hankkimispäätöstä varten? No ei tehnyt. Vaan onhan päivä vielä huomennakin….

Ja niin: ihan tavallinen työpäivä siitä tuli niinkuin pitikin!

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

Upottaako tiedon suo? Hae tietoasiantuntijalta pitkospuut!

Meitä on naisia ja miehiä, tummia ja vaaleita, pidempiä ja lyhempiä, pohdiskelevampia ja räiskyvämpiä, yhteensä 10 henkeä, kirjasto- ja tietopalvelualan työkokemusta kaikkiaan yli 200 vuotta!

Kaikilla oppiaineilla on oma tietoasiantuntija. Jokainen meistä on valmis auttamaan sinua löytämään opiskeluissasi tarvitsemasi tiedonlähteet. Ota yhteyttä meihin, kun olet solmussa tiedonhaun kanssa tai muuten kaipaat apua lähteiden löytämiseen.

Yhteystiedot ja eri tieteenalojen tärkeimmät tietokannat/tiedonhaun apuneuvot

Jos kaipaat tiedonhakuun henkilökohtaista ohjausta tai opastusta, varaa aika.

Voit lähettää viestin myös yhteiseen sähköpostiimme: tietopalvelu[at]ef.fi

Tiedäthän, että oman alasi tiedonhaun verkkokurssin suorittamisesta voi olla hyötyä juuri nyt? Kurssilla opit oman alasi tärkeimmät tieteelliset tiedonlähteet ja järjestelmällisen tiedonhaun perusteet. Hae Oodista esim. sanalla ”tiedonhaku”.

Tältä me näytämme:

laura_ja_merja_blogi

Merja Kauppinen, biologia, kemia, psykologia ja kauppatieteet & Laura Parikka, metsätieteet, fysiikka, maantiede ja yhteiskuntatieteet, työhuoneet Joensuussa. Kuva: Riitta Holopainen

jussi_ja_riitta_blogi

Jussi Hyvärinen, teologia, yleinen kielitiede, kirjallisuus sekä saksan ja suomen kielet & Riitta Holopainen, kulttuuritieteet sekä englannin, ruotsin ja venäjän kielet, työhuoneet Joensuussa. Kuva: Laura Parikka

Tapani_ja_MarjaMarja Aho, kasvatustieteet & Tapani Toivanen, historia, oikeustiede ja tietojenkäsittelytiede; työhuoneet Joensuussa. Keskellä Larin Paraske. Kuva: Jussi Hyvärinen

tomi

Tomi Rosti, matematiikka, työhuone Joensuussa. Kuva: Laura Parikka

Maarit Putous, Heikki Laitinen ja Tuula Rissanen Heikki Laitinen, luonnontieteet, farmasia ja ravitsemustiede & Maarit Putous, kauppatieteet, sosiaali- ja terveysjohtaminen, hoitotiede & Tuula Rissanen, sosiaalityö ja sosiaalitieteet, työhuoneet Kuopiossa. Kuva: Henna Ruuskanen

kaksi tietoasiantuntijaaTuulevi Ovaska & Kirsi Salmi, ergonomia, hammaslääketiede, kansanterveystiede, liikuntalääketiede ja lääketiede sekä Kuopion yliopistollinen sairaala, työhuoneet Kuopiossa. Kuva: Mia Haapanen

Ota yhteyttä!

Koekäytössä / Free trial: PACT (Patient-centred Acute Care Training)

PACT (Patient-centred Acute Care Training) on ajantasainen ja modulaarinen palvelu, jota käytetään anestesiologian ja tehohoidon koulutuksessa, erikoistumisopinnoissa ja päivittäisessä työssä.

PACTin löydät täältä tai osoitteesta pact.esicm.org/

Koekäyttö on voimassa 11.12.2015 saakka Itä-Suomen yliopiston ja KYSin verkoissa.

Anna palautetta aineistosta – kiitos!

Lisätietoja / For more information: nelli(a)uef.fi

Kirsi Salmi
Tietoasiantuntija / Information specialist
TGSS_headerPACT (Patient-centred Acute Care Training), a product of the European Society of Intensive Care Medicine (ESICM), is an up-to-date, on-line, modular curriculum for Intensive (Critical) Care Medicine. It is an educational resource aimed at advancing and harmonising the quality of Acute and Critical Care Medicine training and practice.  The trial is open until the 11st of December (11.12.2015).

PACT can be used in several ways:

  • Topic review by any critical care clinician
  • Quick reference in a clinical problem situation
  • Continuing Professional Development (CPD) update for critical care clinicians
  • Structured comprehensive curriculum for critical care trainees
  • Preparation for the European Diploma in Intensive Care medicine (EDIC) and comparable national examinations
  • Topic review by acute medicine practitioners and trainees
  • Topic learning by medical students and professions allied to medicine.

Jukuri, BrowZine ja OA – mikä näitä yhdistää?

Ei äkkiä ajateltuna mikään. Kaikki kuitenkin sisältyivät Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Julkaisutoiminta murroksessa -tietoaineistoseminaariin, jossa murrosta ihmeteltiin monen eri toimijan näkökulmasta. Näkemyksiänsä avasivat niin tutkija kuin kustantajakin.

Tieteiden_talo2

Seminaari järjestettiin Tieteiden talon historiallisissa puitteissa

Professori Sari Lindblom-Ylänne ja tutkijataustainen informaatikko Mari Katvala valottivat tutkijan kokemuksia päivän aiheesta. Lindblom-Ylänteen viitekehys on erityisesti kasvatustieteissä, Katvalan evoluutiobiologiassa. Heidän mukaansa ei ole väliä, onko tutkimuksessa tarvittava julkaisu painettu vai elektroninen tai onko aineisto maksullista vai vapaasti verkosta saatavilla, eikä Katvalan suomalaisille evoluutiobiologian tutkijoille tekemän kyselyn mukaan artikkelien avoin saatavuus vaikuta tiedonhakutapoihin tai tutkijan työhön. Google-tiedonhakijahan ei aineistojen maksullisuutta tai avoimuutta edes välttämättä huomaa, koska yliopistojen tietoverkoissa maksullisetkin aineistot avatuvat käyttäjälleen ilman erillistä kirjautumista. Katvala joka tapauksessa arvioi tieteellisten lehtien säilyvän jatkossakin vielä tutkimustyön julkaisukanavina, joten ainakaan toistaiseksi eivät tutkijoiden vertaisverkostot (esim. ResearchGate) korvanne perinteisiä julkaisumuotoja. Lindblom-Ylänne kantoi huolta myös Open Access -julkaisemisen ja Julkaisufoorumin haittapuolista. Vaikka OA-julkaiseminen sinällään on kannatettavaa, voi artikkelin julkaiseminen olla kirjoittajalle kallista. Lisäksi OA-lehtien referee-prosessi voi olla hyvinkin puutteellinen, ja hyvien lehtien erottaminen sekalaisesta lehtijoukosta saattaa olla esim. tohtorikoulutettavalle vaikeaa. Julkaisufoorumi – niin paljon hyvää kuin siinä onkin – on kohdannut omat haasteensa. Esimerkiksi tason 1 lehtiä on jopa alettu välttää julkaisukanavina, vaikka alunperin jo taso 1 on määritelty sinänsä hyväksi perustasoksi.

Lindblom-Ylanne

Professori Sari Lindblom-Ylänne

Kustannustoiminnassa julkaisutoiminnan murros näkyy ja tuntuu selvästi. Johanna Suhonen Kauppalehdestä kertoi nykyisin saman lehden painetulla ja digitaalisella versiolla olevan täysin erilaiset liiketoiminnan mallit sekä osin jo eri sisällötkin. Painettu lehden numero on teollinen, stabiili tuote; valmis ja lopullinen painosta tullessaan. Digilehti on jatkuvassa uutisvirrassa muuntuva palvelu, jonka käytön jatkuva seuranta ja analysointi sekä sen pohjalta tehtävä sisältöjen päivittäminen on tärkeää. Kustantaja esimerkiksi seuraa sosiaalisessa mediassa, kauanko artikkeli saa klikkauksia ja jakoja, ja kun se ei some-virrassa enää herätä huomiota, nostetaan esille uusi artikkeli. Suhosen mukaan sosiaalinen media tulee olemaan entistä useammin lehtien ’käyttöliittymä’, ja lehtien omat sivut digilehtineen jo sekin käyttöliittymänä pian vanha. Sisällöissä erot näkyvät siten, että laajemmat, taustoittavat artikkelit soveltuvat lehden painettuun versioon nopean uutisoinnin painottuessa sähköiseen lehteen. Myös lehden mainonnasta ja tilausliiketoiminnasta saatavat tulot vaikuttavat ainakin digitaalisiin sisältöihin. Mainostuottoja saadaan jutuilla, jotka saavat paljon klikkauksia myös satunnaisilta lukijoilta. Vakituisia tilaajia silmällä pitäen kirjoitetaan sitten enemmän  ennakko-odotusten mukaisia artikkeleita. Sisällön laatu tulee olla niin korkea, että tilaajan kannattaa palvelusta maksaa. Laadukas sisältö sekä digitaalisuuteen panostaminen ovat kustantajien keinoja säilyttää asemaansa Suomenkin yhä kansainvälistyvämmillä kustannusmarkkinoilla. Myös Aleksi Tykkä LM Tietopalveluista allekirjoitti saman markkinoiden globalisoitumisilmiön, mutta totesi että monetkaan perinteiset kotimaiset lehdet eivät ole kehittyneet kuluttajien toimintamallien mukaisesti ja ovat siten jäljessä muusta maailmasta. Esimerkiksi aikakauslehdistä vain pienellä osalla on olemassa mobiilaitteille optimoitu versio, kun vastaavasti vaikkapa tabletti jo on 32 prosentilla kotitalouksista – älypuhelinten yleisyydestä puhumattakaan. Kuluttajat haluavat entistä kattavammat sisällöt entistä nopeammin erilaisille laitteille, ja lukutavatkin ovat muuttuneet mobiililaitteiden myötä.

Uusia välineitä julkaisujen käytön ja hankinnan edistämiseksi esittelivät Kendall Bartsch (Thrid Iron) ja Kai Haatainen (YBP Library Services / EBSCO). Bartsch tutustutti kuulijat BrowZine-ohjelmaan, jolla voidaan selailla, lukea, lajitella ja tallentaa kirjaston tilaamia lehtiä yhdessä ja samassa käyttöliittymässä kustantajasta riippumatta.  Palvelusta on saatavilla sovellus  myös mobiilikäyttöä varten. Haatainen puolestaan kertoi GOBI-hankintaohjelmasta, jolla voi hankkia kirjastoihin sekä painettuja että e-kirjoja monenlaisilla hankintamalleilla.

WP_20150915_021

Julkaisutoiminnan uusista tuulista kiinnostunut kuulijajoukko

Informaatikko Sirpa Suonpää Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi siirtymisen painetuista aineistoista elektronisiin näkyvän arkipäivässä mm. siten, että vielä 1990-luvulla oli erikseen perusteltava asiakkaille, miksi jokin aineisto pitää hankkia sähköisenä, ja nyt vastaavasti tarvitaan erillisiä perusteluja painetun aineiston hankintaan. Lisäksi julkaisutoiminnan murros näkyy kirjastossa moninaisina osaamisvaatimuksina. Tulee osata sopimusjuridiikkaa, monenlaisia käyttöehtoja ja hinnoittelumalleja sekä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tietoaineistojen painopisteen siirtyessä sähköisiin aineistoihin kirjastotilojakaan ei tarvita siinä määrin kuin aiemmin. Suonpää kertoi esityksessään myös Jukurista eli Luken avoimesta julkaisuarkistosta, johon kootaan Luken julkaisutuotanto. Arkistoon viedään julkaisuja myös taannehtivasti, eli Luken vuoden 2015 muodostaneiden tutkimuslaitostenkin julkaisut tullaan digitoimaan ja sisällyttämään Jukuriin.

Rinnakkaistallentamisesta ja Open Access -julkaisemisesta yleensä piti tyhjentävän esityksen Marjo Vallittu Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Vallittu esitteli erilaiset OA-mallit ja kertoi rinnakkaistallentamisesta (ns. vihreä OA) myös tutkijan näkökulmasta. Rinnakkaistallentamisen hankkeita on Suomessa meneillään useilla eri tahoilla. Myös Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kirjastoilla on käynnissä OKM:n rahoittama hanke Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi.  Open Acces -julkaisemisesta kiinnostuneiden on kannattaa tutustua Vallitun esitysmuistiinpanoihin Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran sivuilla. Sieltä löytyy myös päivän muiden esitysten materiaaleja.

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

 

UEF-FINNA käytössä

Olet ehkä jo kuullutkin kansallisesta hakupalvelu Finnasta, jossa voi hakea Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja samalla haulla. Finnaan kuuluu jo monia organisaatioita ja lisää on tulossa. Nyt myös UEFilla on oma Finna, joka on vielä beta eli julkisessa testivaiheessa.

UEF-Finnassa on vanhoja tuttuja kirjaston aineistoja ja jotakin aivan uutta. Haettaessa koko tietokannasta saadaan viitteiksi Joskun ja Vaarin aineistoja sekä UEFin elektronisia väitöskirjoja ja opinnäytteitä (UEF e-publications). Viitelistalle saadaan myös Nellistä tutut e-lehdet ja tietokannat, jolloin linkityksiä seuraamalla pääsee niiden omille sivuille.

UEF_Finna_sisalto

Ihan uutta Finnassa on nopeasti tapahtuva Kansanvälisten e-aineistojen haku, jolloin artikkeleita haetaan monitieteisestä Primo Central Indeksistä (PCI). Mikäli kirjasto on hankkinut aineiston käyttöoikeuden, kokotekstiin pääsee parilla klikkauksella. UEF-Finnan kautta voi hakea myös kotimaisia artikkeleita Arto-, Medic- ja Aleksi-tietokannoista.

UEF-Finnassa voit tehdä hakuja ilman kirjautumista, mutta kirjautuneena voit tehdä varauksia ja uusia lainojasi kuten Joskussa. Voit myös tehdä suosikkilistoja ja tallentaa hakuja. Verkkomaksaminen täytyy tehdä vielä Joskun kautta, koska Finna on kehittelyn alla.

Jos olet yliopiston opiskelija tai kuulut henkilökuntaan, kirjaudu UEF-Finnaan ensimmäisellä kerralla Haka-tunnistusjärjestelmän kautta ja liitä omaan tiliisi Joskun kirjastokortti. Käytä aina myös jatkossa Haka-kirjautumista. Haka-kirjautumalla saat käyttöösi lisensoidut aineistot myös etäyhteydellä. Kaikki muut asiakkaat kirjautuvat Finnaan Josku-kirjastokortilla.

Kirjaudu UEF-Finnaan, kokeile ja kehitä sitä kanssamme antamalla meille palautetta!

 

Tietoasiantuntija

Anu Eskelinen

 

Etkö löydä haluamaasi kurssikirjaa painettuna? Tarkista Joskusta löytyykö sama kirja e-versiona

Painettuja kurssikirjoja on kirjastossamme rajallinen määrä. Jokaiselle opiskelijalle emme pysty tilaamaan omaa kirjaa, vaikka se tietysti ihanteellista olisikin. Useista kirjoista on kuitenkin olemassa verkkoversio eli e-kirja, ja pyrimme myös sellaiset kokoelmaamme hankkimaan. Nuo e-kirjat löytyvät Joskusta omina tietueinaan:

ESIMERKKI 1: Ihmisen psykologinen kehitys – kolme tietuetta: painetut kirjat vuosilta 2006 ja 2014 (molemmat edelleen käyttökelpoisia) ja e-versio vuodelta 2015, jonka sisältö on sama kuin vuoden 2014 painetussa kirjassa. E-kirja on saatavilla Ellibs-palvelussa.

  1. Ihmisen psykologinen kehitys / Jari-Erik Nurmi … [et al.]. Julkaisuvuosi 2006.
  2. Ihmisen psykologinen kehitys / Jari-Erik Nurmi, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen, Isto Ruoppila. Julkaisuvuosi 2014.
  3. Ihmisen psykologinen kehitys / Jari-Erik Nurmi, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen, Isto Ruoppila. Julkaisuvuosi 2015.
    Itä-Suomen yliopiston kokoteksti Ellibs-palvelussa | University of Eastern Finland Full Text in Ellibs

ihmisen2

ESIMERKKI 2: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet – vuonna 2014 ilmestyneestä 4. uudistetusta painoksesta on sekä painettuja niteitä että Suomenlaki.com-palvelusta löytyvä verkkoversio.

  1. Julkisen vallan oikeudelliset perusteet : johdatus julkisoikeuteen / Jaakko Husa, Teuvo Pohjolainen. Julkaisuvuosi 2014.
  2. Julkisen vallan oikeudelliset perusteet : johdatus julkisoikeuteen / Jaakko Husa, Teuvo Pohjolainen. Julkaisuvuosi 2014.
    Itä-Suomen yliopiston kokoteksti Suomen laki -palvelussa

julkisen2

ESIMERKKI 3: The NTL handbook of organization development and change: principles, practices, and perspectives – vuonna 2014 ilmestyneestä toisesta painoksesta on sekä painettuja niteitä että Ebrary-palvelusta löytyvä verkkoversio.

  1. NTL handbook of organization development and change : principles, practices, and perspectives / Brenda B. Jones and Michael Brazzel, editors. Julkaisuvuosi 2014.
  2. NTL handbook of organization development and change : principles, practices, and perspectives / Brenda B. Jones and Michael Brazzel, editors. Julkaisuvuosi 2014.
    Itä-Suomen yliopiston kokoteksti Ebrary-palvelussa | University of Eastern Finland Full Text in Ebrary

ntl2

Syksyn 2015 uutuuksia

Tänä syksynä käyttöömme on tullut aiempaa enemmän kotimaisia e-kurssikirjoja Ellibs–palvelun kautta. Esimerkkejä uusista e-kirjanimekkeistä:

  • Erityispedagogiikan perusteet
  • Laadullinen tutkimus 2.0
  • Ohjaustyön opas: yhteistyössä kohti toimijuutta
  • Käännetyt maailmat: johdatus käännösviestintään
  • Johtaminen sosiaalialalla
  • Ihmiskäsitys ihmistyössä
  • Erilaisuuksien Suomi: vähemmistö- ja kotouttamispolitiikan vaihtoehdot
  • Kommunikoinnin häiriöt
  • Johdatus tilastolliseen tutkimukseen
  • Meitä on moneksi

Ulkomaisten kurssikirjojen e-versiot on tilattu pääasiassa Ebsco- tai Ebrary–palveluiden kautta. Muitakin välittäjiä toki on. Kirjojen lainaamisessa ja käytössä on eroja: Osa e-kirjoista on yhden käyttäjän, osa useiden yhtäaikaisten käyttäjien versioita. Osassa kirjoista yhtäaikaisia lukijoita voi olla rajaton määrä. Myös muut käyttöoikeudet (esim. tulostus, tallennus, kopiointi) vaihtelevat riippuen kunkin e-kirjan kustantajasta tai välittäjästä. Kannattaa siis tutustua kotisivuiltamme löytyviin ohjeisiin.

Tule ja tutustu – kokeile ja innostu! Lisätietoa ja opastusta e-kirjojen hyödyntämiseen opiskelussa saat kaikkien kolmen kampuskirjaston palvelutiskeiltä.

Ohjeita ja oppaita

Keskeisimpien e-kirjapalveluiden käyttöohjeita
Keskeisimpien e-kirjapalveluiden käyttöohjeita – tiivistetty tulostusversio

Ebrary-palvelun e-kirjojen lukeminen selaimessa

Adobe Digital Editions -lukuohjelman lataaminen ja työaseman auktorisointi
Adobe-käyttäjätilin luominen (Adobe ID -tili)
E-kirjan lukeminen Adobe Digital Editions -lukuohjelmassa

Ebrary-palvelun e-kirjojen lataaminen Adobe Digital Editions ja Bluefire Reader -lukuohjelmiin
Ebsco-palvelun e-kirjojen lataaminen Adobe Digital Editions -lukuohjelmaan

Ohjevideot e-kirjoista kirjaston YouTube-kanavalla

HUOM !
Kaikista kirjoista ei edelleenkään ole olemassa sellaista verkkoversiota, jonka kirjasto pystyisi kokoelmaansa hankkimaan.

Tietopalveluneuvoja Tapio Lehtinen

Kotimaisia e-kirjoja, kurssikirjojakin

kotimaiset_ellibs_duodecimItä-Suomen yliopiston kirjastoon näistä palveluista hankittujen kirjojen tiedot löytyvät Joskusta.

talentum_suomen_laki

 

Teknisissä ongelmissa: nelli[at]uef.fi

Maarit Putous
Tietoasiantuntija

Onko jo ikävä? – seuraa kotiseutusi uutisia

epress

ePress-sanomalehtipalvelusta löydät noin 170 kotimaista maakunta- ja paikallislehteä uunituoreina näköisversioina. Palveluun pääset suoraan Itä-Suomen yliopiston verkosta ilman erillistä salasanaa. Riittää kun kirjaudut sisälle yliopiston verkkoon. ePress ei toimi etäkäytössä.

ePressin löydät täältä sekä Nelli-portaalin tietokantahaun kautta.

suomi

Ja jos kaipaat kansainvälistä näkökulmaa voit lukea uutisia PressDisplay-palvelusta. Se sisältää yli 4000 sanoma- ja aikakauslehteä noin 100 eri maasta, myös Suomesta. Eri kieliä on yli 60. Lehdet on luettavissa 60-90 päivän ajan niiden ilmestymisestä lähtien.

PressDisplayn löydät täältä sekä Nelli-portaalin tietokantahaun kautta.

pdisplay

Jukka Kananen, palvelupäällikkö