Medikalisaatio – kirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Medicalization – Book Exhibition at the Kuopio Campus Library

”Medikalisaatiolla eli lääketieteellistymisellä tarkoitetaan sairauden ja terveyden leiman sekä lääketieteellisen hoidon ulottumista yhä uusiin ja arkipäiväisiin ilmiöihin”. (Eero Lahelma, Medikalisaation juurilta nykypäivään Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2003;119(19):1863-1868)

Kuopion kampuskirjaston kirjanäyttelyssä on esillä medikalisaatiota eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja.

Kirjanäyttelyn kirjat ovat lainattavissa.

Aiheesta on kirjaston kokoelmissa myös e-kirjoja, joista useimmat löytyvät Joskusta.

Kirjaston kokoelmiin hankitut e-kirjat ovat käytettävissä yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) verkoissa ilman kirjautumista tai etäkäytön kautta (sallittu vain Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle sekä KYSin henkilöstölle).

Kuva: Tarja Turunen

“Medicalization can be defined as the process by which some aspects of human life come to be considered as medical problems, whereas before they were not considered pathological.” (Antonio Maturo, Medicalization: Current Concept and Future Directions in a Bionic Society Mens Sana Monogr. 2012 Jan-Dec; 10(1): 122–133)

The Kuopio Campus Library book exhibition consists of books on medicalization. The books can be borrowed.

There are also e-books on the subject in the library’s collections and nearly all of the e-books can be found in the Josku database.

E-books are available without a login in the university network as well as in the Kuopio University Hospital (KUH) network or via remote access connection (only available to UEF students and staff as well as KUH staff).

Tarja Turunen

Tietoasiantuntija / Information Specialist

Kalevala 180 vuotta – 180 years

Suomalaisten kansalliseepos Kalevala täyttää 180 vuotta. Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot päiväsi esipuheensa kirjan ensimmäiseen painokseen 28. helmikuuta 1835. Päivää vietetään nykyisin Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä.

Vuonna 1849 Lönnrot julkaisi uuden, laajemman version Kalevalasta. Tämä versio on se, jota suomalaiset ovat tottuneet lukemaan kansalliseepoksenaan, ja josta useimmat käännökset vieraille kielille on tehty. 180 vuoden aikana on Kalevala käännetty yli 60 kielelle.

Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa on juhlavuoden kunniaksi esillä niteitä Joensuun kampuskirjaston kattavasta Kalevala-kokoelmasta. Joensuussa nähtävillä on vuoden 1835 ”vanha” Kalevala ja siitä tehdyt käännökset, Kuopiossa laajempi valikoima eri kielisiä Kalevaloita.

 

Kuopion kampuskirjaston kirjanäyttely
Kuopio Campus Library book exhibition

Kalevalan ensimmäinen laitos vuodelta 1835
The first edition of the Kalevala

 

 

The Kalevala is the national epic of the Finns. Elias Lönnrot, the compiler of the Kalevala, signed the preface to the first of edition of the book on the 28th of February 1835. Nowadays, February 28th is a day for commemorating the Kalevala and Finnish culture. The Finnish national epic has been translated into more than 60 languages.

Joensuu and Kuopio Campus Libraries present the extensive Kalevala collection of the Joensuu Campus Library. At the Joensuu Campus Library’s book exhibition you can see the ”old” Kalevala published in 1835 and its translations. At the Kuopio Campus Library’s exhibition you can see a wider selection of the different Kalevala editions.

Tietoasiantuntijat / Information specialists Mikko Meriläinen, Tarja Turunen

Dysleksia – kirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Dyslexia – Book Exhibition at the Kuopio Campus Library

Tällä viikolla vietetään Suomessa eurooppalaista dysleksia viikkoa. Dysleksialla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta. Pikatesti lukihäiriön tunnistamiseksi löytyy lukihäiriö.fi –sivustolta.

Kuopion kampuskirjastossa on nähtävillä tämän viikon ajan kirjanäyttely, jossa on esillä dysleksiaa käsitteleviä kirjoja. Näyttelyssä olevat kirjat ovat lainattavissa kirjaston asiakaspalvelun kautta.

Aiheesta löytyy Itä-Suomen yliopiston kirjaston kokoelmista myös e-kirjoja ja e-lehtiä.

Kirjaston kokoelmista löytyviä mm. dysleksiaa käsitteleviä tieteellisiä e-lehtiä ovat esim.

 

• Annals of Dyslexia
• Dyslexia
• Journal of research in reading
• Reading psychology
• Reading research quarterly
• The reading teacher
• Reading & writing
• Reading & writing quarterly
• Scientific studies of reading

 

Linkit vievät Nelli-portaalin saatavuuslinkkeihin (sfx). Jatka GO-painikkeesta (jos on useampi linkki, tarkista ko. linkin kohdalta lehden vuosikattavuus).

Ellei ko. linkki aukea, hae saatavuus lehteen Nelli-portaalin elektroniset lehdet – toiminnon kautta. Kirjaudu sisään omilla verkkotunnuksillasi.

Kiitos tietoasiantuntija Maarit Putoukselle e-lehtivinkeistä sekä ohjeesta e-lehtien käyttöön!

Kuva: Tarja Turunen

This week is the European Dyslexia Awareness Week in Finland. “Dyslexia is a difference in acquiring reading, spelling and writing skills, that is neurological in origin”. (source: European Dyslexia Association)

The book exhibition at the Kuopio Campus Library consists of books on dyslexia. The books in the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.

There are also e-books on the subject in the library’s collections as well as scientific e-journals (see e-journal list above).

The links of the e-journals go to the Nelli portal and show the e-journals’ full text online access. Continue by clicking the GO button. If there are more than one link, check the link’s e-journal availability information. If the link doesn’t open, go to the Nelli portal and choose the “Find E-journal” option and search the e-journal. Log in with your personal university username and password.

Thank you for the e-journals’ tips Information Specialist Maarit Putous!

 

Tarja Turunen

tietoasiantuntija / Information Specialist

Luonto valokuvissa – kirjanäyttely Kuopion kampuskirjastossa – Nature in photographs – Book exhibition at the Kuopio Campus Library

”Luonto valokuvissa – valokuvaa luontoa” kirjanäyttelyssä Kuopion kampuskirjastossa esillä luonnonvalokuvauksesta kertovia kirjoja.

Kirjat ovat lainattavissa kirjaston asiakaspalvelun kautta.

Tiesitkö, että Vuoden Luontokuva on valittu Suomessa vuodesta 1980 lähtien ja kilpailu vuoden luontokuvan ottamisesta alkoi seuraavana vuonna. Vuoden Luontokuva – kilpailun järjestää Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry ja valokuvaamisessa voi kilpailla seitsemässä avoimessa sarjassa nuorten sarjan lisäksi: kasvit ja sienet, linnut, maisemat, nisäkkäät, muut eläimet, taidetta luonnosta sekä luonto ja ihminen. Vuoden Luontokuvat  -kilpailun parhaista kuvista kootaan näyttely, joka kiertää ympäri Suomea. Vuoden Luontokuva 2014 julkistetaan 18.10.2014.

(Lähde: www.vuodenluontokuva.fi)

Kuva: Tarja Turunen

”Nature in photographs – capture nature” Book exhibition at the Kuopio Campus Library consists of books on taking photographs of nature.

The books in the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.

Did you know that the Wildlife Photo of the Year in Finland has been chosen since 1980 and the competition started the following year. The Wildlife Photo of the Year in Finland -competition is organized by the Finnish Association of Nature Photographers and you can compete in seven categories in addition to the youth category. The photo exhibition presenting the best photographs of the Wildlife Photo of the Year – competition tours around Finland. The Wildlife Photo 2014 in Finland will be published on the 18^th of October.

(Source: www.vuodenluontokuva.fi)

Tarja Turunen, tietoasiantuntija

Hämähäkkieläimiä käsittelevää kirjallisuutta Joensuun kampuskirjastossa

Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on nyt laaja kokoelma kirjallisuutta hämähäkkieläimistä. FL Markku A. Huttunen lahjoitti kirjastolle vuoden 2013 alussa lähes 300 nidettä käsittävän kokoelmansa. Kirjoja on hankittu eri puolilta maailmaa, ja ne esittelevät sekä kotimaassa että muualla tavattavia lajeja laajasti. Suurin osa kirjoista on määritysoppaiksi soveltuvia eläintieteellisiä teoksia, mutta mukana on myös muiden alojen kirjallisuutta, joka käsittelee hämähäkkieläimiä joltakin kannalta: kaunokirjallisuutta, psykologiaa, kuvataidetta.

Hämähäkkieläimillä on merkittävä osa kauhutarinoissa; ne edustavat pahaa ja pelottavaa kirjallisuudessa, sarjakuvassa ja elokuvassa. Keskiajan Euroopassa arveltiin tarantellojen aiheuttavan puremillaan tanssihulluutta, mistä tuli nimi napolilaiselle tanssille. Hämähäkkieläimet sopivat kuvittamaan ja sisustamaan pelottavaksi kuvailtavia paikkoja esim. Halloween-juhlan yhteydessä. Onpa ristilukki ikävässä osassa Jean Sibeliuksen laulussakin. Hämähäkkien pelko, araknofobia, on melko tavallista. Perinne ja erityisesti viihdeteollisuuden suhtautumistapa hämähäkkieläimiin ei sitä helpota. Ihailtavampina hämähäkkimäiset ominaisuudet näyttäytyvät Hämähäkkimiehen (Spider Man) hahmossa.

 

Hämähäkkieläimiin (Arachnida) luetaan hämähäkkien ja lukkien lisäksi punkit, valeskorpionit, skorpionit, arolukit, siimaskorpionit, skorpionilukit, huppuhämähäkit, suomenkielistä nimeä vailla oleva Schizomida sekä viisi tunnettua fossiilista lahkoa. Suomessa näistä tavataan neljän ensiksi mainitun lahkon edustajia. Hämähäkkieläimet kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon.

Näiden joukossa on pistäviä, enemmän tai vähemmän vaarallisia ja tappavankin myrkyllisiä lajeja. Hämähäkeistä esimerkiksi pahamaineiset mustalesket erittävät hermomyrkkyä, jonka tarkoituksena on, samoin kuin muilla hämähäkeillä, saaliin lamauttaminen. Myrkynvalmistuksen lisäksi niillä on muitakin taitoja; ne tekevät erittäin taidokasta seittiä. Skorpioneilla on myrkkypistin, ja kaikki lajit ovat myrkyllisiä. Hengenvaaralliset lajit viihtyvät pääosin Eurooppaa lämpimämmillä alueilla.

Suomen luonnossa elävän vesihämähäkin purema vastaa ampiaisen pistoa, mutta yleensä kotoisista hämähäkkieläimistä ei ole ihmisen myrkyttäjiksi. Tautien välittäjinä muutamat kumminkin toimivat. Punkkien välittämä puutiaisaivokuume ja borrelioosi ovat tunnettuja vitsauksia. Niitä levittävien punkkien esiintymisalue Suomessa on jatkuvasti laajentunut.

Suomessa on tavattu noin 650 hämähäkkien (Araneae) lajia, kun koko maailmassa niitä tunnetaan yli 40 000. Punkkeja (Acari) voi olla maailmassa enemmänkin, mutta niitä tunnetaan huonommin; yli 20 000 lajia tiedetään. Pienimmät lajit eivät näy paljain silmin.

Hämähäkkieläinten arvellaan olevan ensimmäinen eläinryhmä, joka evoluution saatossa siirtyi vedestä kuivalle maalle. Ekosysteemeissä niillä on laaja kirjo erilaisia rooleja petoina, saaliina, loisina ja väli-isäntinä verkostojen eri tasoilla. Niiden erilaisissa elintavoissa riittää tarkasteltavaa. Hämähäkkien seitit huippuominaisuuksineen ovat alkaneet materiaaleina kiinnostaa tutkijoita.

Joensuun kampuskirjaston hyllyluokituksessa hämähäkkieläimille ei ole omaa hyllypaikkaa, vaan kirjat löytyvät niveljalkaisten hyllystä (P 595 kolmannen kerroksen salissa 3B), missä asustavat yhdessä hyönteiskirjojen kanssa.

Teosten kielivalikoima on laaja. Kirjallisuutta on araknologian harrastajille, hämähäkkieläimiä lemmikkeinä kasvattaville ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Suurin osa kirjoista on lainattavissa, ja harrastajat muilla paikkakunnilla voivat halutessaan tilata niitä kaukolainaksi lähikirjastojensa välityksellä.

Osa hämähäkkieläinkirjoista on nyt esillä Joensuun kampuskirjaston näyttelyssä toukokuun ajan. Sen jälkeen ne vaeltavat nähtäviksi Kuopion kampuskirjastoon. Myös näyttelykirjoja voi ottaa lainaksi.

Merja Kauppinen                                                                                                                                        Tietoasiantuntija  

 

Arachnids – Book Exhibition at the Joensuu Campus Library in May

 

The UEF Library has got a donation, which contains nearly 300 books concerning spiders and other arachnids. There are books on more than ten languages.

Most of the books on the exhibition can be borrowed at the Library’s Customer Service Desk.