PubMedissa on nyt yli 25 miljoonaa viitettä – Miten löydät niiden joukosta ne joita tarvitset? / PubMed now has more than 25 million citations – How to find among them the ones you need?

PubMed-tietokantaan tallennettiin 16.6.2015 kahdeskymmenesviidesmiljoonas viite. Haku yhdellä tai kahdella hakusanalla tuottaa valtavasta tietokannasta niin suuren määrän viitteitä, että täsmälliseen tiedontarpeeseen sopivan löytäminen vie paljon aikaa. Miten hakutulosta saisi toisaalta osuvammaksi mutta myös kattavammaksi?

Näillä keinoilla

  • Haun suunnittelu
    • Aihetta kuvaavat käsitteet ja niitä vastaavat hakusanat
  • Boolen logiikka
    • Videossa ei haeta PubMedistä, mutta sama logiikka toimii kaikissa tietokannoissa
    • Hakulauseella ”pulmonary tuberculosis” AND (treatment OR therapy) saa täsmällisemmän tuloksen kuin haulla tuberculosis treatment
  • MeSH-termit
    • Videossa haetaan influenssarokotteiden mahdollisia haittavaikutuksia kananmuna-allergikoille
    • edellisestä aiheesta hakulause MeSH-termein voisi olla ”Tuberculosis, Pulmonary/therapy”[Mesh]
  • Rajaukset
    • PubMedin vasemman reunan rajausmahdollisuuksista osa on piilossa (klikkaa more) ja muutenkin rajausten tekeminen on monivaiheista
    • Kannattaa silti käyttää tilanteen mukaan esimerkiksi julkaisutyyppi-, julkaisuaika-, julkaisukieli- ja ikäryhmärajauksia
    • Video
    • Vältä rajausta Free full text. Se jättää hakutuloksesta pois kirjaston hankkimat ja maksamat lehdet.

 

On June 16, 2015, the 25 millionth journal citation was added to PubMed. Searching with one or two words retrieves such a huge amount of citations that it takes a long time to find the ones that answer your question. How to make the search result more accurate but also more comprehensive?

With these tools

  • Planning the search
    • The concepts that describe the topic and the terms for them
  • Boolean logic
    • Same logic of combing search terms in all databases
    • Using ”pulmonary tuberculosis” AND (treatment OR therapy) gives a more accurate set of results than tuberculosis treatment
  • MeSH terms
    • Video shows how to search if there are concerns with flu vaccines and egg allergy
    • About the topic above the search using MeSH could be ”Tuberculosis, Pulmonary/therapy”[Mesh]
  • Limits
    • Some of the Limit options in PubMed are hidden (click more to see them) and using the limits is sometimes complicated
    • Try anyway, depending on your topic, for example article types, publication dates, languages, and ages
    • Video
    • Avoid using the limit Free full text. It omits the journals the library has subscribed and paid for.

 

Tuulevi Ovaska
palvelupäällikkö, tietoasiantuntija
head of services, information specialist

Tutkimuksen tukeminen, ymmärtäminen, tekeminen — EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015 -workshop täytti toiveet

Eurooppalaisen lääke- ja terveystieteiden tietoasiantuntijan vuoden kohokohta eli EAHIL:n (European Association for Health Information and Libraries) kokoontuminen — tänä vuonna yhteistyössä ICAHIS:n (International Conference of Animal Health Information Specialists) ja ICLC:n (International Clinical Librarian Conference) kanssa — järjestettiin kesäkuussa workshop-tyyppisenä Edinburghin yliopistossa Skotlannissa otsikolla ResearchMinded — Supporting, understanding, conducting research. Kaikkiaan 260 osallistujaa paneutui kolmen tiiviin päivän ajan tutkimuksen tukemiseen, ymmärtämiseen ja tekemiseen 50 eri istunnossa (session), joista kolme oli isoja, kaikille tarkoitettuja, niin sanottuja plenary-tilaisuuksia keynote-puhujineen ja loput erilaisia — ennalta ilmoittauduttuja ja täyteenvarattuja — pienempiä työpajoja ja luentoja/esitelmiä keskustelumahdollisuuksineen. ICAHISilla ja ICLC:llä oli lisäksi omat satelliittipäivänsä.   Avausesitelmän piti professori Hazel Hall (Edinburgh Napier University), joka oli yksi workshopia inspiroineen LIS-Dream-hankkeen vetäjistä. Esityksessään ”tutkimusmielisyydestä” käytännön työssä Hall korosti, ettei tutkimus ole (vain) jotakin, mitä jotkut muut, käytännön työstä irrottautuneet kirjastoalan tutkijat, tekevät, vaan kirjastojen arkista, jokapäiväistä toimintaa kuten palveluiden ja niiden vaikutuksen/merkityksen arviointia ja kehittävää, strategista ajattelua. Toinen keynote-sessio oli kaksiosainen. Alison Brettlen (University of Salford) aiheena olivat menetelmät ja hän painotti kolmea deetä: defining, desinging, doing (määrittely, suunnittelu, toteutus); Johana Rivano Eckerdal (Lund University) puhui laadullisista menetelmistä, erityisesti haastattelusta tiedonkeruumenetelmänä. Lopetusesitelmän puhuja Liz Grant (University of Edinburgh) puhui siitä, miten kiireiset terveysalan ammattilaiset, tutkijat ja opettajat usein eivät huomaa tai pitävät itsestäänselvyytenä sitä, että joku (kirjasto- ja tietopalveluammattilaiset) järjestää, ylläpitää ja jakaa informaatiota. Hän peräänkuulutti innovatiivista yhteistyötä ja molemminpuolista oppimista globaalin terveyden hyväksi.   Osallistuin näihin workshop-sessioihin:

  • Why is Research Data Management important? Why should we care about it? Anne Donnelly & Cuna Ekmekcioglu (University of Edinburgh)
    • enimmäkseen luennointia, mutta myös keskustelua ja tehtäviä pareittain
    • hyödyllinen johdatus tutkimusdatanhallintaan
    • paljon vinkkejä työkaluista ja oppimateriaaleista, mm. MANTRA
  • Altmetrics: how librarians can support researchers in improving their impact. Valeria Scotti (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo)
    • kattava ja perehtynyt esitelmä vaihtoehtoisesta ja artikkelitason metriikasta
    • työpajamaisuus puuttui
  • Using Action Research in Practice. Hannah Spring (York St John University)
Action_research

Using action research in practice. Hannah Spring ja osa ryhmästä.

  • Social Network Analysis – what, why and how? Louise Cooke (Loughborough University)
  • Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition. Guus van den Brekel (University Medical Center Groningen) & Rudolf Mumenthaler (Hochschule für Technik und Wirtschaft Chur)
    • interaktiivinen työpaja, jossa mietimme ja pohdimme alamme kehityssuuntia ja haasteita eri menetelmin
    • vetäjät olivat mukana Horizon Report Library Editionin asiantuntijaryhmässä ja haastoivat ryhmän samojen kysymysten pohdintaan
Delphi session 1

Tiukkoja kysymyksiä. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition. Guus van den Brekel

Difficult choices

Vaikeita valintoja. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition.

Results

Tuloksia. Kärjessä strateginen ajattelu sekä tehtävien ja taitojen uudelleenmiettiminen. – Delphi technique: The methods behind the Horizon Report Library Edition.

Vedin yhdessä benchmarking-kumppani Karen Busetin (Norwegian University of Science and Technology) kanssa perjantaina lyhyen ryhmähaastattelusession otsikolla Health library benchmarking: What to compare? How to compare? – focus group. Osa kymmenestä osallistujasta vaikutti ensin hieman ällistyneiltä siitä, että aloimme hyvin lyhyen johdannon jälkeen keskusteluttaa heitä sen sijaan, että kertoisimme heille benchmarking-hankkeestamme, vaikka olimme pyytäneet heitä tutustumaan pitämäämme blogiin etukäteen. Alkujännityksen jälkeen vuoropuhelu alkoi kuitenkin sujua ja saimme ryhmältä lopulta hyviä eväitä yhteistyömme jatkamiseen.   Osallistuin myös kokouksiin, joita oli kolme:

  • EAHIL Executive Board eli hallituksen kokopäiväinen kokous ennen workshopin alkua
  • EAHIL Council eli valtuuston kokous ensimmäisenä varsinaisena workshop-päivänä
  • EAHIL General Assembly eli yleiskokous viimeisenä päivänä
Board

EAHIL Board Meeting

Council

EAHIL Council Meeting

Olin workshopin IPC:n (International Programme Committee) jäsen, joten olin mukana ohjelman ideoinnissa ja laatimisessa. IPC:n alainen pienryhmämme, johon kuuluivat lisäkseni Tuba Akbayturk (Koc University), Maurella Della Seta (Istituto Superiore di Sanita) ja Eirik Reierth (UiT The Arctic University of Norway), toteutti ”A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015” -nimen alla pyrkimyksen aktivoida osallistujia jatkamaan tutkimukseen ja tutkimuksen tukeen liittyvää yhteistyötä workshopin jälkeen. Ilmoitustaululle sai jättää post-it-lappuja yhteystietoineen ja perjantaina oli mahdollisuus pikatreffeihin.

A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015

A match made in EAHIL+ICAHIS+ICLC 2015 -mainos.

Speed-dating

Speed-dating session. Millaista yhteistyötä voisimme tehdä?

Perjantain loppuseremonian jälkeen oli vielä mahdollisuus osallistua kirjastovierailuille. Tutustuin Edinburgh Napier Universityn Sighthillin kampuksen noin viisivuotiaaseen kirjastoon viidentoista muun osallistujan kanssa. Uudehkossa kirjastotilassa on jo tarvittu muutoksia ja niitä suunnitellaan edelleen. Käyttäjien, niin kirjastolaisten kuin asiakkaidenkin, tarpeet muuttuvat nopeasti. Kirjastolaiset kertoivat, että olisivat mielellään olleet enemmänkin mukana suunnittelussa alunperin kuin mihin oli mahdollisuus.

Napier Sighthill

Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Viidennen kerroksen värikästä lukutilaa.

Napier Sighthill

Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Ensimmäisen kerroksen palvelupisteen aulatilaa.

Napier Sighthill

Edinburgh Napier University Library Sighthill Campus. Kirjaston ja IT-tuen avokonttori palvelupisteen takana.

Vapaa-ajan ohjelmaan kuuluivat tervetulotilaisuus kansalliskirjastossa keskiviikkoiltana ja illallinen ceilidh-tansseineen torstaina. Muu vapaa-aika kuluikin illallistaessa erilaisissa kansainvälisissä kokoonpanoissa sekä nukkuessa, kun ennätti. Antoisa, tiivis, vaativa ja valaiseva viikko!

Pollock Halls

Kampusmajoitusta Arthur’s Seat -kukkulan juurella

Lisätietoa

Matkan rahoitti pääosin Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) tuella. Tuulevi Ovaska palvelupäällikkö, tietoasiantuntija

Kirjastot kohti yhteistä kokoelmaa

WP_20150626_008

Vaatteita, työkaluja, koteja, veneitä, autoja ym. lainataan. Kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi ja kaikkea ei voi edes saada ostamallakaan. Kierrätämme yhteistä hyvää ja maailma pelastuu! Tätähän itse asiassa kirjaston toimintakin on. Lainaamme aineistoa sitä tarvitseville. Myös kirjastot lainaavat aineistoja toisiltaan. Tätä palvelua kutsutaan kirjastotermillä kaukopalveluksi tai kuten nykyisin puhutaan aineiston yhteiskäytöksi.

Toukokuussa Helsingissä pidettiin Suomen Tieteellinen kirjastoseuran (STKS), Aineiston saatavuus –työryhmän ja Kansainvälisten asioiden työryhmän järjestämä ”Kohti yhteistä kokoelmaa” -seminaari. Seminaariin osallistui n. 60 niin yleisten kuin tieteellistenkin kirjastojen kaukopalvelussa työskentelevää kirjastolaista. Päivän aikana kuultiin useita esitelmiä aineiston välittämistä, kaukopalvelusta ja tiedon saatavuudesta.

Päivä alkoi juhlallisesti kun Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen kertoi Kansainvälisen kirjastoalan järjestön IFLAN Lyonin julistuksen sisältöä. Julistuksessa haastetaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioita tunnustamaan kuinka tiedon saatavuuden ja tiedon tehokkaan käyttämisen taito ovat välttämättömiä kestävälle kehitykselle. Yhdistyneet Kansakunnat neuvottelee uudesta kehitysohjelmasta Vuosituhannen kehitystavoitteiden jatkoksi ja IFLA järjestönä haluaa, että kansalaisten tiedon saannin parantaminen huomioidaan uudessa kehitysohjelmassa.

”Jälkidigitaalinten tiede – tieteellisen tiedon saatavuuden muutos” -esitelmässä STKS:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti käsitteli tieteellistä julkaisemista, jakelemisen muutosta sekä tiedon käyttäjän kohtaamista uudessa ympäristössä. Saarti esitti lukuisia pohdintoja ja kysymyksiä. Verkossa julkaistaan paljon ns. järjestymätöntä tietoa esim. blogeissa, Twitterissä, Facebookeissa…Onko kirjastoilla tulevaisuudessa jokin rooli tämänkin tiedon oikeellisuuden toteajina sekä järjestäjinä? Tieteellinen julkaisujen määrä on kasvanut räjähtäen. Miten löytää kaikesta se itselle tarpeellinen tieto? Mikä on kirjaston rooli tulevaisuudessa? Onko kirjasto perinteisen aineiston välittäjä, löytäjä ja aktiivinen markkinoija, digitoija, opastaja/opettaja joka kasvattaa kriittisiä tiedon käyttäjiä, julkaisija? Onko paras kirjasto se joka pystyy toimittamaan nopeasti ja täsmällisesti tarvittavan aineiston muualta, eikä itse omistamaan aineistoa kokoelmassaan.

Helsingin kirjastotoimen johtaja Haavisto puhui yleisten kirjastojen kirjastolaissa määritellystä tehtävästä, kirjastokimpoista ja lisääntyvästä e-aineistosta ”Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot” –esitelmässään. Aineistojen yhteiskäyttö kirjastokimppojen kesken on vähentänyt kaukolainausta.   E-aineistojen käyttö on lisääntyy jatkuvasti. Uudenlaiset aineistot tuovat uusia haasteita kirjastolaisten osaamiselle.

Tampereen Ammattikorkeakoulussa on kokeiltu kaukolainojen maksuttomuutta TAMKlaisille ja tilaaville kirjastoille. Tietopalvelusihteeri Eija Mustonen oli tyytyväinen kokeiluun: kaukopalvelun avulla jatketaan omaa kokoelmaa, virkailijat säästyvät laskuttamiselta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Timo Laine esitteli Finna-tiedonhakujärjestelmää. Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Tavoitteena on aineiston helppo löytyvyys ja saatavuus asiakkaalle. Myös meidän kirjastossa testiversio Finnasta otetaan käyttöön syksyn 2015 kuluessa.

Yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen Helsingin yliopistosta puhui niin kokemuksilla kuin toiveilla mitä kirjasto voisi tarjota tutkijoille tiedon löytymiseksi. Minkkinen toivoi, että kiinnitettäisiin huomiota hyviin kokoelmiin eikä niinkään hienoihin puitteisiin. Unelmien kirjasto olisi yhteinen tieteellinen e-kirjasto jonka kokoelmat olisivat vapaasti kaikkien käytössä. Kirjasto, jossa olisi tarjolla virtuaalinen tutkimusympäristö, virtuaaliset tutkijanhuoneet, proaktiivinen tutkijankoulutus ja käytettävissä olisi myös tiedon ammattilainen heti tutkimusprojektin aloitusvaiheeseen.

Nykyisin tuotetun tiedon määrä on valtavaa. Avoin julkaiseminen lisääntyy. Mutta kaikkea ei kuitenkaan vielä saa vapaasti ja kaikkea ei voi hankkia omiin kokoelmiin. Toimiva kirjastoverkko takaa sen että kaikki maailman kirjastojen kokoelmat ovat käytössä kaukopalvelutilauksen päässä, kohtuullista palvelumaksua vastaan.

WP_20150626_010

Liisa Tervonen, tietopalveluneuvoja

Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta

Seminaari Tieteiden talolla 5.6. 2015

Julkaisufoorumi on suomalainen tieteellisten julkaisukanavien luokitusjärjestelmä, jota käytetään mittaamaan yliopistojen tieteellisen julkaisutoiminnan laatua. Se kattaa keskeisimmät koti- ja ulkomaiset tieteelliset lehdet, konferenssit ja kirjojen kustantajat, jotka on arvioitu 23 tieteenalakohtaisessa paneelissa. Vuonna 2015 Julkaisufoorumi-luokitukset otettiin käyttöön yliopistojen rahoitusmallissa, niiden tieteellisen julkaisutoiminnan perusteella rahoitettavassa osiossa. Tieteellisen seuran valtuuskunnan järjestämässä Kokemuksia tieteellisestä kirjoittamisesta ja julkaisemisesta –seminaarissa tarkasteltiin, miten ihmistieteitä edustavat tutkijat sekä eri alojen tiedelehdet näkevät tilanteen, sekä miten se vaikuttaa heidän julkaisukäytäntöihinsä.

Päivän ensimmäisessä esityksessä Jukka Haapamäki Opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli vuonna 2017 käyttöön otettavaksi suunniteltua yliopistojen rahoitusmallia. Vuonna 2015 käyttöön otetussa mallissa julkaisujen osuus on yliopistojen perusrahoituksessa entiseen tapaan 13 %, mutta kun aiemmassa mallissa se jakaantui kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen osioon (9 %) ja muiden tieteellisten julkaisujen osioon (4 %), nyt se lasketaan yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa sovelletaan Julkaisufoorumi-luokituksia 0–3 (1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso, 0 = muut julkaisut). Vuonna 2017 painotuksia suunnitellaan muutettavan siten, että julkaisujen laatu korostuu entisestään, kun suurin painoarvo annetaan 3-tason julkaisuille.

Julkaisufoorumi-luokitukset vaikuttavat siis yhä enenevässä määrin yliopistojen perusrahoitukseen. Tällöin nousee kysymys, vaikuttaako tämä myös ohjaavasti julkaisukäytäntöihin; perinteisesti luonnontieteissä tieteellinen julkaiseminen painottuu vertaisarvioituihin lehtiin, kun taas ihmistieteissä merkittävä osuus on ollut tieteellisillä monografioilla. Jaakko Suominen (TY) käsitteli esityksessään etupäässä humanistitutkijoille tekemäänsä kyselytutkimusta, jossa kartoitettiin julkaisutoiminnan muutoksia ihmistieteissä suhteessa yliopistojen uuteen rahoitusmalliin. Lähtökohtana oli olettamus, että rahoitusmalli ohjaa ihmistieteitä omaksumaan luonnontieteelliset julkaisutavat, mikä tuottaa helpommin mitattavissa olevia tuloksia. Tutkijoilta muun muassa tiedusteltiin, onko heitä ohjattu julkaisemaan korkeamman Jufo-luokituksen julkaisuissa ja välttämään matalamman luokituksen julkaisuja. Osa tutkijoista katsoi, ettei tilanne ole muuttunut, mutta osa oli kohdannut pyrkimyksiä ohjata julkaisukäytäntöjä Jufo-pohjaisen arvioinnin kannalta edullisempaan suuntaan.

Seminaarissa nousi esille myös kysymys, onko tieteen tulosten avoimeen saatavuuteen liittyvä pyrkimys open access –julkaisemiseen osin ristiriidassa Jufo-luokitukseen perustuvan rahoitusmallin kanssa: pitäisikö artikkeli julkaista matalamman Jufo-luokan open access –lehdessä vai korkeamman Jufo-luokan lehdessä, jonka artikkelit eivät ole vapaasti luettavissa? Kysymys koskettaa myös suomalaisten tiedelehtien taloudellisia edellytyksiä, kuten tuli esille Johanna Liljan (TSV) ja Riitta Koikkalaisen (Kulttuurintutkimus-lehti) esityksessä: avoimuuden ja taloudellisen kantavuuden vaateita on vaikea yhdistää, jos avoimeen elektroniseen julkaisemiseen siirtyminen vie pohjan tieteellisen lehden taloudelta.

Anne Ruthin ja Janne Pölösen (TSV) esitys tarkasteli tiedekustantajien vertaisarviointikäytäntöjä ja näkemyksiä Julkaisufoorumista. Vastaajista puolet mainitsi Julkaisufoorumin tärkeimpien muutostekijöiden joukkoon tiedekustantamisessa. Esille nousi myös huoli, että Jufo-luokitus suosii kansainvälisiä julkaisuja kotimaisten kustannuksella. Toisaalta vähemmistö (22 %) näki, että julkaisun saama Jufo-luokitus on vaikuttanut käsikirjoitusten tarjontaan.

Seminaari nosti mieleen paljon ajatuksia tieteellisen kirjaston roolista erityisesti tutkijapalveluiden ja open access –julkaisemisen näkökulmasta. Tieteellisessä lehdessä julkaistun artikkelin rinnakkaistallentaminen yliopiston omaan avoimeen julkaisuarkistoon on tehokas tapa lisätä avointa saatavuutta, ja tämän julkaisumuodon kehittämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt merkittävän rahoituksen Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston kirjastoille.

Seminaarin esitykset ovat luettavissa Suomen tieteellisen kirjastoseuran sivuilla.

Jussi Hyvärinen

Tietoasiantuntija (Opetus- ja tietopalvelut)

 

 

 

 

 

 

 

Erasmus-bongausta Pariisissa

Vierailukohteinamme Pariisissa olivat Centre Technique du Livre de l’Enseigement Supérior (CTLes) ja Pompidou-keskuksessa sijaitseva Bibliothèque publique d’information (BPI). Bonuksena pääsimme käymään Ranskan kansalliskirjastossa (BNF), joka tunnetaan myös nimellä Bibliothèque François-Mitterrand.

Varastokirjastossa varjostamassa

CTLes on ainutlaatuinen varastokirjasto Ranskassa. Se sijaitsee 35 km:n päässä Pariisista. Kirjasto on perustettu vuonna 1994 ja se toimii Ranskan opetusministeriön (Ministère de l’Enseignement supérieur et de la Recherche) alaisuudessa. Aluksi se oli vain Pariisin ja sen lähiympäristöjen yliopistokirjastoja varten, mutta vuonna 2014 sopimus uusittiin koskemaan kaikkia Ranskan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Ensimmäisen CTLes-päivämme aikana saimme kirjaston perusteellisen esittelyn, tutustuimme toimintoihin, kokoelmiin ja henkilökuntaan apulaisjohtaja Bernadette Patten seurassa.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Dominique Perrault. Vaikka rakennus on iso (6 200 m2), se kaipaa jo laajennusta. Kahden lisäsiiven laajennus valmistuu vuonna 2017. Tällä hetkellä kokoelmissa on 76 km aineistoja eli noin 3 miljoonaa kirjaa ja lehteä. Aineiston määrä kasvaa noin 4 km vuodessa. Vuonna 2025 rakennuksiin arvioidaan mahtuvan 180 km aineistoja.

CTLes omistaa vain noin puolet varastoituna olevasta aineistosta, loppuosa on edelleen kirjastojen omistuksessa ja niiden omissa tietokannoissa. Aineistoa on varastoitu myös tilapäisesti kuten mm. eräs Sorbonnen yliopiston kirjaston erikoiskokoelma.

Kirjastossa on töissä 27 henkilöä. Vaikka tavaraa liikkuu paljon, työilmapiiri oli rauhallinen ja henkilökunnan keskuudessa tuntui vallitsevan hyvä yhteishenki. Ennen kuin aineisto menee luetteloitavaksi, se käy läpi tarkan prosessin puhdistuksineen ja merkintöineen, jotta se on nopeasti paikannettavissa 10 metriä korkeista hyllyistä.

Aineiston käsittely on välillä likaista puuhaa. Henkilökunnalla oli käytettävissään suojakäsineitä, hengityssuojaimia ja imureita. Työvuoroja vaihdeltiin tasapuolisesti.

Hyllyttäjillä on apunaan trukki ja nosturi.


Vuonna 2014 CTLes toimitti noin 11 000 kaukolainaa. Lainauspalvelua kirjastoihin hoidetaan omilla punaisilla CTLes – Citroëneilla.

Toisen vierailupäivämme vietimme kirjastonjohtaja Jean-Louis Baraggiolin seurassa. Hän kertoi meille projekteista, joissa CTLes on mukana.

Yksi näistä on lääketieteen kirjojen säilytysprojekti. Pariisin ympäristöllä olevat kirjastot ovat koonneet kokoelman lääketieteellisistä kirjoista. Kutakin kirjaa säilytetään yksi kappale. Yksi kirjastoista sitoutuu hankkimaan ja säilyttämään kirjan kirjastossaan, muut voivat pitää tai poistaa kyseisen kirjan kokoelmistaan.

Vastaavalla tavalla säilytetään painettuja lehtiä. Yliopistokirjastot ja CTLes ovat sopineet keskenään, mikä kirjasto säilyttää tietyt lehtinimekkeet. Ensimmäinen projekti koski lääketieteen lehtiä ja nyt vastaava on alkanut myös humanististen ja sosiaalitieteiden lehdille. Näitä projekteja varten CTLes ylläpitää omaa tietokantaa.

Alkamassa oli juuri kolme kuukautta kestävä kaukopalveluprojekti noin kahdenkymmenen yliopisto- ja tutkimuskirjaston kanssa. CTLes toimittaa kuriiripalveluna painettua aineistoa ko. kirjastojen tohtorikoulutettaville tai tutkijoille. CTLes vastaa kustannuksista.

CTLes antaa vain kaukolainoja, artikkelikopioita sieltä ei saa. Kaukopalvelun säännöt tuntuivat hyvin jäykiltä suomalaiseen käytäntöön verrattuna. Kollegamme ihastelivatkin Suomen kirjastojen tiivistä yhteistyötä.

Pompidoussa pomppimassa

Vierailukohteemme BPI on kaikille tiedontarvitsijoille avoin yleinen kirjasto Pompidou-keskuksen ja Pariisin sydämessä.


Kirjasto on perustettu vuonna 1976. Sen periaatteena on olla kaikille avoin ja maksuton, tarjota aina ajantasaista tietoa ja etsiä asiakkaalle juuri hänelle sopiva tapa omaksua hänen tarvitsemaansa tietoa.

Kirjaston tilat ja aineistot ovat kolmessa kerroksessa. Aineistot on järjestetty UDC-luokituksen mukaan ja luokkamerkintöjen apuna opasteissa on käytetty värejä, jotta eri tieteenalat olisivat helposti tunnistettavissa. Painettuja kirjoja on noin 370 000 kpl ja lehtiä yli 1 800 eri nimekettä. Hyllyjä on 14 km, lukupaikkoja 2 200 ja lisäksi 400 työasemaa Internetin tai multimedian käyttöä varten. Musiikkiosastolla on kaksi pianoa ja musiikin kuuntelupaikkoja, kielten opiskelua varten on itseopiskelupaikkoja.

Kirjasto ei lainaa aineistoa, kokoelmat ovat ainoastaan lukusalikäytössä, mutta asiakkaat voivat halutessaan ostaa kopiokortteja ja ottaa kopioita. Kirjastossa järjestetään myös elokuvailtoja sekä erilaisia kursseja ja työpajoja esimerkiksi työnhakuun ja kielitaitoihin liittyen. Vakinaista henkilökuntaa on 270 ja sekä asiakaspalvelussa että hyllytyksessä on apuna opiskelijoita.

Kirjastossa käy päivittäin 5 000 asiakasta. Ulko-ovelle kertyy jonoa jo hyvissä ajoin ennen kirjaston avaamista ja sisäänpääsyä voi joutua joskus odottamaan parikin tuntia. Ruuhkaa on varsinkin keväisin, jolloin koululaiset tulevat työskentelemään kirjaston tiloihin valmistautuessaan kokeisiin ja päättötehtäviin.

Meidän huomiomme kiinnittyi erityisesti kirjaston siisteyteen, järjestykseen ja hiljaa työskenteleviin asiakkaisiin. Asiakkaat tuntuivat kunnioittavan käyttäytymissääntöjä ja viihtyivät kirjaston tiloissa ja kirjaston työntekijät puolestaan kunnioittivat ja kohtelivat tasapuolisesti kaikkia asiakkaita.

Pompidou-keskuksen seiniä kiertävät eriväriset putket kuin nurinpäin käännetyssä talossa. Keltaisissa putkissa kulkee sähkö, sinisissä ilma ja vihreissä vesi. Vierailun lopuksi pääsimme ajamaan tavarahissillä Pompidou-keskuksen katonrajaan ihailemaan näkymää yli Pariisin.

Muita näkymiä viikon varrelta:

Hotellihuoneen ikkunasta

Seinen sillalta

Kansalliskirjaston sisäpihalta

 

Sacré-Cœur Basilica Montmarten kukkulalla

Pariisilaiskollegamme olivat hyvin vieraanvaraisia ja meille oli tehty mielenkiintoinen ja monipuolinen ohjelma. Merci beaucoup!

 

Anu Eskelinen ja Aino Taskinen

Tietoasiantuntijat / Information Specialists
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services

Kesäluokkaretki Jyväskylään

Jkl_kättely

Tervetuloa! Tietopalvelupäällikkö Mirja Laitinen ja informaatikko Irene Ylönen kättelevät Helena Silvennoinen-Kuikan ja Tomi Rostin. Kuva: Tapani Toivanen

”Miksei me koskaan käydä missään?”, oli tietoasiantuntijamme puuskahtanut esinaiselleen. Tästä kehkeytyi ajatus lähteä benchmarkkaamaan Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkijapalveluita. Onhan kirjastomme tämän vuoden painopiste tutkijapalvelut eli tutkijoille ja tohtorikoulutettaville tarjottavien palveluiden kehittäminen. Muitakin yhteisiä intressejä meillä on, OKM antoi vastikään hankerahaa Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen kirjastojen yhteiselle avoimen rinnakkaistallentamisen kehittämishankkeelle.

Yhdeksänhenkinen luokkaretkueemme Joensuun ja Kuopion kampuksilta toivotettiin tervetulleeksi Seminaarinmäelle. Vilkas keskustelu alkoi jo esittelykierroksen aikana. Jyväskylän yliopiston kirjaston koulutustarjontaa esitteli koulutussuunnittelija Eeva Koponen. Tiedonhaun ja -hallinnan opetus on nykyään korkeakoulukirjastojen perustoiminto, mutta virkistävää on kuulla, miten samat asiat voi tehdä toisinkin. Omassa yliopistossamme olemme hyvissä asemissa: meidät on tunnustettu opetusta antavaksi yksiköksi. Suurin osa opetuksestamme sisältyy tiedekuntien opetussuunnitelmiin.

Eeva Koponen esittelemässä kirjaston koulutustarjontaa. Kuva: Tapani Toivanen

Eeva Koponen esittelemässä kirjaston koulutustarjontaa. Kuva: Tapani Toivanen

Palvelupaletti uusiksi – osaaminen uusiksi

Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkijapalveluita koordinoi informaatikko Marja Kokko. Hänen esittelemänsä asiat ovat sinänsä tuttuja. Tarvitaan syventämistä ja syventymistä, jotta osaaminen kasvaisi ja selkiytyisi niin henkilökohtaisella kuin tarjottavien palveluiden tasolla. Mutta pitääkö kaikkien tietää kaikki, vai jotain kaikesta? Erikoistutaanko? Mennäänkö tieteenalakohtainen vastuu vai generalistinen tietoasiantuntijuus edellä?

Rinnakkaistallentamisprojektin alkuaskelia esitteli julkaisupäällikkö Pekka Olsbo. Nopeasti on huomattu, kuinka läheisesti tieteellinen julkaiseminen linkittyy tietopalveluihin, julkaisujen arviointiin, tiedonhankintaan ja -hallintaan. Kun kirjastot ovat nämä kontolleen ottaneet, muovaavat ne myös kirjasto-organisaatioita.

Yliopistojen toimintatavat ja trendit muovaavat myös kirjaston työskentelytapoja. Tietoammattilaisen työnkuva ei ole selkeä ja rajattu, kuten ehkä joskus on ollut. Työ monipuolistuu, pirstaloituu, nopeutuu.

Kirjastolaisen perustyötä on tietoaineistojen tiedonhankinta ja –hallinta, aineiston hankinta ja käyttöön saattaminen, painettu/elektroninen… Näistäkin on puhuttu jo pitkään: open access, avoin tiede, tutkimusetiikka, tekijänoikeudet. Tieteellinen julkaiseminen, julkaisujen arviointi, niiden vaikuttavuuden arviointi, tutkijan näkyvyys, bibliometriikka, altmetriikka, tutkimusdatan tallentaminen ja käyttö – tuttua asiaa sinänsä, mutta paljon on opiskeltavaa. Painopiste on siirtymässä julkaisemisen ja tieteen avoimuuden kysymyksiin. Tietoasiantuntija mieluummin ennakoi kuin seuraa trendejä. Tarvitaan uudistuneita palveluita ja toimintoja vastaamaan uusiin tarpeisiin.

Jyväskyläläisten ratkaisut antoivat hyvää pohjaa miettiä, kuinka edetä omien tutkijapalveluiden muotoilemisessa. Tällä hetkellä ne konkretisoituvat mm. tohtorikouluun sisältyvissä tiedonhaun sekä julkaisutoiminnan ja tutkimuksen arvioinnin kursseissa. Oppiaineille tarjotaan palveluita julkaisemiseen, tutkimusdatan hallintaan ja bibliometriseen analyysiin. Kirjaston tutkimuksen tuen verkkosivuille on kerätty ohjeita ja linkkejä, jotka tarjoavat paitsi tietoa, myös maistiaisia aiheen monimuotoisuudesta ja monimutkaisuudesta.

Yhdessä olemme enemmän kuin toistemme summa

Luokkaretkeläiset. Kuva: Tapani Toivanen

Luokkaretkeläiset kirjaston kulmilla. Kuva: Tapani Toivanen

Verkkosivujen kautta voimme helposti vertailla ja tutkia toistemme palveluita, ja yhteydenotto on helppoa. Mutta kun tapaamme kasvokkain keskustellen, saamme huiman paljon ajatuksia, ideoita ja virkistynyttä mieltä. Yhtä mieltä olimme siitä, että verkostoituminen on yksi tärkeimpiä työkalujamme. Siinä kehitetään oman kirjaston ja koko kirjastoverkon työtä, tavoitteita ja osaamista. Siinä vastataan tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun tarpeisiin. Nykyisin työnkuvaltaan lähin työtoveri saattaa löytyä toisesta yliopistokirjastosta.Kiitämme lämpimästi Jyväskylän yliopiston kirjaston kollegoita antoisasta kohtaamisesta! Pidämme mielessä suunnitelmat lähteä yhdessä alan konferensseihin. Jyväskylän kesä riehaannutti meidät paluuretkeläiset vielä nauttimaan toistemme iloisesta seurasta ja tiivistämään keskinäistä verkostoamme.

Marja Aho

Tietoasiantuntija/Opetus- ja tietopalvelut

Afrikkalaista muutosta tekemässä – HEI-ICI projektilaiset Mwanzassa

Itä-Suomen yliopiston ja kolmen afrikkalaisen kumppaniyliopiston Suomen ulkoministeriön rahoittama HEI-ICI hanke loppuu kuluvana vuonna. Hanke on kestänyt viisi vuotta ja sen aikana on kehitetty kumppaniyliopistojen kanssa kansanterveystieteen verkko-opetusta sekä opetusta tukevia palveluita. Kirjasto on ollut mukana kehittämässä kirjasto- ja tietopalveluita. Kumppaniyliopistot ovat Egyptistä, Keniasta ja Tansaniasta.

Teimme projektin viimeisen kenttävierailun kesäkuussa 2015 Tansaniaan, Mwanzan kaupunkiin. Siellä sijaitsee yksi kumppaniyliopistoista eli CUHAS. UEFilaisia oli mukana neljä – Sohaib Khan, joka vastasi opetusosiosta, Kati Bolodin, joka konsultoi kumppaneiden kanssa hankkeen taloushallinnosta sekä allekirjoittanut ja Ari Haaranen, jotka olemme olleet vastuussa verkko-opetuksen pedagogiikan ja kirjasto ja IT-palveluiden kehittämisestä.

Kurssilaiset kokoontuivat ensimmäiselle luennolle

Kurssilaiset kokoontuivat ensimmäiselle luennolle

Hankkeen ideana on ollut kouluttaa kuhunkin yliopistoon pari alan osaajaa, jotka ovat vastuussa oman yliopistonsa palveluiden kehittämisestä ja osaamisen jakamisesta muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Tämän vierailun tarkoituksena oli selvittää hankkeen saavutukset sekä lopettaa virallisesti osaajien koulutus. Hanke on ollut selvästi menestyksellinen. Sen aikana on kehitetty runsaasti verkko-opetusmateriaaleja ja opeteltu opettamaan digitaalisessa ympäristössä. Samalla on luotu opettajien ja asiantuntijoiden verkosto, jotka ovat vierailleet kumppaniyliopistoissa, tutustuneet toisiinsa ja antaneet alan opetusta ja kehittäneet yhdessä toimintaa.

Myös palveluiden kehitys on edennyt nopeasti. Egyptin kumppaniyliopistoon on hankkeen aikana perustettu uusi oppimiskeskus ja yksi hankkeen kouluttamista henkilöistä on noussut sen johtoon. Kaikissa yliopistoissa on panostettu e-oppimisen kehittämiseen ja niihin liittyvien tukipalveluiden luomiseen. Tansaniassa kävimme vierailemassa rakennustyömaalla, johon nykyinen pieneksi käynyt kirjasto muuttaa ensi vuonna yhdessä IT-palveluiden kanssa. Näin CUHASin kampus saa modernin oppimisympäristön kasvavalle opiskelijajoukolle ja opettajille. Ehkä merkittävintä on ollut kirjasto ja IT-palveluiden integroituminen kunkin yliopiston opettajien ja tutkijoiden kanssa yhteistoiminnalliseksi. Tämä on selkeästi vaikuttanut myös e-oppimisen nopeaan edistymiseen ja jopa yliopistojen strategioihin.

CUHASin uusi rakennus opetukselle ja palveluille

CUHASin uusi rakennus opetukselle ja palveluille

Hankkeen jatkosuunnitelmissa nousi selkeästi esille se, että jatkotyöt tehdään tutkimukseen liittyen ja palveluita kehitetään näissä hankkeissa. Keskeisenä pidimme myös verkoston syntymistä eri maanosien, maiden ja kulttuurien välille ja sitä, että jatkamme verkoston ylläpitämistä. Verkostossa olijoille olikin kehittynyt hankkeen aikana näkemys uudenlaisen, verkostoituneen ja digitaalisen tieteen ja opetuksen tulevaisuuden tekemisestä.

Afrikkalainen aurinko laskee Viktorian järvellä

Afrikkalainen aurinko laskee Viktorian järvellä

Tansanian luonto oli myöhäisen kevään jäljiltä kukkeimmillaan: sateet olivat jatkuneet tavallista pitempään ja Afrikan vihreät kunnaat olivat todella vihreitä. Matkan kruunasi retki Serengetiin ja leijonien näkeminen niiden aidossa elinympäristössä!

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja