Kirjastot kohti yhteistä kokoelmaa

WP_20150626_008

Vaatteita, työkaluja, koteja, veneitä, autoja ym. lainataan. Kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi ja kaikkea ei voi edes saada ostamallakaan. Kierrätämme yhteistä hyvää ja maailma pelastuu! Tätähän itse asiassa kirjaston toimintakin on. Lainaamme aineistoa sitä tarvitseville. Myös kirjastot lainaavat aineistoja toisiltaan. Tätä palvelua kutsutaan kirjastotermillä kaukopalveluksi tai kuten nykyisin puhutaan aineiston yhteiskäytöksi.

Toukokuussa Helsingissä pidettiin Suomen Tieteellinen kirjastoseuran (STKS), Aineiston saatavuus –työryhmän ja Kansainvälisten asioiden työryhmän järjestämä ”Kohti yhteistä kokoelmaa” -seminaari. Seminaariin osallistui n. 60 niin yleisten kuin tieteellistenkin kirjastojen kaukopalvelussa työskentelevää kirjastolaista. Päivän aikana kuultiin useita esitelmiä aineiston välittämistä, kaukopalvelusta ja tiedon saatavuudesta.

Päivä alkoi juhlallisesti kun Varastokirjaston johtaja Pentti Vattulainen kertoi Kansainvälisen kirjastoalan järjestön IFLAN Lyonin julistuksen sisältöä. Julistuksessa haastetaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioita tunnustamaan kuinka tiedon saatavuuden ja tiedon tehokkaan käyttämisen taito ovat välttämättömiä kestävälle kehitykselle. Yhdistyneet Kansakunnat neuvottelee uudesta kehitysohjelmasta Vuosituhannen kehitystavoitteiden jatkoksi ja IFLA järjestönä haluaa, että kansalaisten tiedon saannin parantaminen huomioidaan uudessa kehitysohjelmassa.

”Jälkidigitaalinten tiede – tieteellisen tiedon saatavuuden muutos” -esitelmässä STKS:n puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtaja Jarmo Saarti käsitteli tieteellistä julkaisemista, jakelemisen muutosta sekä tiedon käyttäjän kohtaamista uudessa ympäristössä. Saarti esitti lukuisia pohdintoja ja kysymyksiä. Verkossa julkaistaan paljon ns. järjestymätöntä tietoa esim. blogeissa, Twitterissä, Facebookeissa…Onko kirjastoilla tulevaisuudessa jokin rooli tämänkin tiedon oikeellisuuden toteajina sekä järjestäjinä? Tieteellinen julkaisujen määrä on kasvanut räjähtäen. Miten löytää kaikesta se itselle tarpeellinen tieto? Mikä on kirjaston rooli tulevaisuudessa? Onko kirjasto perinteisen aineiston välittäjä, löytäjä ja aktiivinen markkinoija, digitoija, opastaja/opettaja joka kasvattaa kriittisiä tiedon käyttäjiä, julkaisija? Onko paras kirjasto se joka pystyy toimittamaan nopeasti ja täsmällisesti tarvittavan aineiston muualta, eikä itse omistamaan aineistoa kokoelmassaan.

Helsingin kirjastotoimen johtaja Haavisto puhui yleisten kirjastojen kirjastolaissa määritellystä tehtävästä, kirjastokimpoista ja lisääntyvästä e-aineistosta ”Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot” –esitelmässään. Aineistojen yhteiskäyttö kirjastokimppojen kesken on vähentänyt kaukolainausta.   E-aineistojen käyttö on lisääntyy jatkuvasti. Uudenlaiset aineistot tuovat uusia haasteita kirjastolaisten osaamiselle.

Tampereen Ammattikorkeakoulussa on kokeiltu kaukolainojen maksuttomuutta TAMKlaisille ja tilaaville kirjastoille. Tietopalvelusihteeri Eija Mustonen oli tyytyväinen kokeiluun: kaukopalvelun avulla jatketaan omaa kokoelmaa, virkailijat säästyvät laskuttamiselta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Timo Laine esitteli Finna-tiedonhakujärjestelmää. Finna on tiedonhakupalvelu, joka kokoaa yhteen aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Tavoitteena on aineiston helppo löytyvyys ja saatavuus asiakkaalle. Myös meidän kirjastossa testiversio Finnasta otetaan käyttöön syksyn 2015 kuluessa.

Yleisen oikeustieteen professori Panu Minkkinen Helsingin yliopistosta puhui niin kokemuksilla kuin toiveilla mitä kirjasto voisi tarjota tutkijoille tiedon löytymiseksi. Minkkinen toivoi, että kiinnitettäisiin huomiota hyviin kokoelmiin eikä niinkään hienoihin puitteisiin. Unelmien kirjasto olisi yhteinen tieteellinen e-kirjasto jonka kokoelmat olisivat vapaasti kaikkien käytössä. Kirjasto, jossa olisi tarjolla virtuaalinen tutkimusympäristö, virtuaaliset tutkijanhuoneet, proaktiivinen tutkijankoulutus ja käytettävissä olisi myös tiedon ammattilainen heti tutkimusprojektin aloitusvaiheeseen.

Nykyisin tuotetun tiedon määrä on valtavaa. Avoin julkaiseminen lisääntyy. Mutta kaikkea ei kuitenkaan vielä saa vapaasti ja kaikkea ei voi hankkia omiin kokoelmiin. Toimiva kirjastoverkko takaa sen että kaikki maailman kirjastojen kokoelmat ovat käytössä kaukopalvelutilauksen päässä, kohtuullista palvelumaksua vastaan.

WP_20150626_010

Liisa Tervonen, tietopalveluneuvoja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s