SciFinder sopii muillekin kuin kemisteille

Aina, kun oma tutkimusalue tai tiedonhaun aihe liittyy edes jollain tavoin kemiaan, kannattaa kokeilla SciFinder-hakujärjestelmää. Tällaisia aiheita on usein ainakin farmasian, ympäristötieteiden ja biotieteiden aloilla. SciFinder perustuu noin 70 miljoonan yhdisteen tiedot sisältävään CAS REGISTRY –tietokantaan. Tähän on kytketty CA PLUS –tietokanta, johon tallennetaan yli 10000 lehden artikkeliviitteet. Tietokannassa on viitteitä myös patentteihin, raportteihin, konferenssijulkaisuihin, kirjoihin ja väitöskirjoihin. Artikkeliviitteissä on SFX-linkit Itä-Suomen yliopiston kirjaston tilaamiin verkkolehtiin. Kirjallisuuden lisäksi SciFinder tarjoaa muutakin, kuten esimerkiksi kaupallisia saatavuustietoja yli 7 miljoonasta laboratoriokemikaalista. Järjestelmää ylläpitää American Chemical Society.

SciFinder-haku on helppoa. Aiheen perusteella laaditaan lyhyitä hakulauseita luonnollisella englannin kielellä. Boolen operaattoreita ei käytetä eikä hakusanoja ole tarpeen katkaista. Haun voi tehdä sanojen lisäksi myös esimerkiksi rakennekaavalla, bruttokaavalla tai aineen kauppanimellä.

Haetaan esimerkin vuoksi tietoa lääkejäämien poistosta jätevedestä. Hakulauseena olkoon removal of drug residues from wastewater.

 

Seuraavaksi nähdään hakulauseen analyysi ja löytyneiden viitteiden määrä käsiteryhmittäin. Halutaan tehdä tarkka haku, joten listataan viitteet vain kahdesta ensimmäisestä tulosjoukosta.

 Kokonaisen artikkelin saatavuus tarkistetaan otsikon alla tai vieressä näkyvää Full Text –linkkiä klikkaamalla. Otsikkoa klikkaamalla viite avautuu kokonaisuudessaan. Huomaa myös, miten järjestelmä löysi synonyymejä drug-sanalle.

SciFinder on käytettävissä kirjaston solmiman lisenssisopimuksen mukaisesti Itä-Suomen yliopistossa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Järjestelmä toimii web-selaimella, mutta kirjautumiseen tarvitaan henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana. Jos kiinnostuit, lähetä sähköpostia Heikki Laitiselle (heikki.laitinen (at) uef.fi). Saat vastausviestissä aloitusohjeet.

Heikki Laitinen, tietoasiantuntija (luonnontieteet ja lähialat)

Vanhat MOT-osoitteet lakkautetaan vuoden lopussa / MOT Web addresses becoming obsolete by the end of the year

Oletko lisännyt selaimeesi kirjanmerkiksi MOT-sanakirjaston Joensuun / Kuopion yliopiston aikana? Nyt kirjanmerkki on aika päivittää, sillä  vanhat MOT-osoitteet (http://mot.kielikone.fi/mot/joyo/netmot ja http://mot.kielikone.fi/mot/uku/netmot) lakkautetaan vuoden lopussa. Sanakirjaston käyttö keskitetään osoitteeseen: http://mot.kielikone.fi/mot/uef/netmot.

Jos käytät MOT-palvelua etäkäytössä, laita kirjanmerkin osoitteeksi http://mot.kielikone.fi.ezproxy.uef.fi:2048/mot/uef/netmot.

Lisätietoja: nelli @ uef.fi

*************

Have you bookmarked MOT dictionaries before the Joensuu and Kuopio universities became UEF? If so, it is time to update those bookmarks. The old MOT Web addresses (http://mot.kielikone.fi/mot/joyo/netmotand http://mot.kielikone.fi/mot/uku/netmot) will stop working by the end of the year. The dictionaries will be available at the following URL: http://mot.kielikone.fi/mot/uef/netmot

If you access the MOT service remotely, use the following URL for your bookmark: http://mot.kielikone.fi.ezproxy.uef.fi:2048/mot/uef/netmot

For more information: nelli @ uef.fi

Kaarina Meriläinen
Verkkoresurssipalvelut / Online Resource Services

Altmetriikka – bibliometriikkaa verkkoympäristössä

Sateista seminaaripäivää värittivät monet esitykset. Paikkana Tieteiden talo Helsingissä.

Työntäyteistä syksyä virkisti marraskuun alussa järjestetty Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Tutkijapalvelut näkyviksi – tutkimusaineistot ja kirjaston rooli -seminaari, jossa kuulimme pohdintaa kirjaston roolista tutkijapalveluihin liittyen. Meidän kirjastostamme seminaarivierailuun osallistui kolme henkilöä, ja tietoasiantuntija Maarit Putouksen kirjoitus samasta seminaarista on luettavissa myös tästä blogista. Tuossa postauksessa käsitellään laajemmin päivän antia, mutta me päätimme keksittyä altmetriikkaan.

Mitä se sitten on? Kyseessä on bibliometriikan uusin tutkimussuuntaus, ja se on vaihtoehtoista bibliometriikkaa tai artikkelitason bibliometriikkaa. Verkkomaailmassa toki voidaan puhua pelkästä metriikastakin, mutta yhtä kaikki, kyseessä on kuitenkin asioiden mittaamiseen liittyvä käsite. Altmetriikan syntymiseen on vaikuttanut vanhahtavan tutkimuskulttuurin kritiikki: vertaisarviointia pidetään hitaana, viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain ja bibliometriikan (eli varsinaisen viittausanalyysin) nähdään tutkailevan jo aikapäiviä sitten tapahtuneita asioita. Verkkoympäristössä askartelemaan tottuneet X- ja Y-sukupolvet haluavat tietää mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mitkä ovat ajankohtaisia keskusteluaiheita. Tarkemmin tästä seminaaripäivässä pidetystä johtavien tietoasiantuntijoiden Maria Forsmanin ja Jukka Englundin esityksistä voi lukea Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogista.

Webnatiivi-sukupolvi hyödyntää uusia viestintävälineitä tehokkaasti, joten heidän mukanaan tieteellinen keskustelu siirtyy vaivattomasti myös verkkoon. Sosiaalisen median eri palvelut, kuten Twitter, Facebook ja LinkedIn tarjoavat keskustelulle puitteet. Lisäksi keskustelua käydään myös muualla avoimessa verkossa, esimerkkeinä tästä kustantajien kirja-arvostelumahdollisuudet, sanomalehtiartikkeleiden kommentointi, sekä blogi- ja wikikirjoitukset.

Tässä yhteydessä perinteiseksi mielletty bibliometriikka on suuntautunut lehtien vaikuttavuuden mittaamiseen, kun taas altmetriikka pyrkii vaikuttavuuden mittaamiseen yksittäisen julkaisun, eli lehtiartikkelin tai kirjan, tasolla. Altmetriikan avulla pyritään tieteen avoimuuteen ja tutkimustulosten tunnetuksi tekemiseen, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämä tarjoaa väylän yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, ja samalla yliopistojen kolmas tehtävä toteutuu verkossa. Tähän pyrkimyksen saavuttamiseen yhden apuvälineen tarjoavat näkyvyyspalvelut. Yhden esimerkin altmetriikan hyödyntämisestä tarjoaa Terkon metriikkaprojekti lääketieteen alalla.

Altmetriikka on siis enemmän kuin tutkimuksen julkaisemista, sillä sen pyrkimyksenä on tuottaa lisäarvoa tutkimusjulkaisemiselle, sekä saada tutkimustyö laajemmin tunnetuksi. Olisiko tutkimuspalveluiden brändäys kirjaston näkökulmasta mahdollinen tie tuoda tutkimuspalveluita näkyväksi tiedeyhteisössä?

 

tietoasiantuntija Tomi Rosti ja tietopalveluneuvoja Taina Sahlman

Kirjaston rooli tutkimusdata-asioissa

Mitä on tutkimusdata (tutkimusaineisto)?
Tietyn tutkimusongelman selvittämiseksi koottu data/aineisto, johon tutkimuksen löydökset ja tulokset perustuvat. Data on erilaista eri tieteenaloilla, se voi olla numeroita, tekstiä, ääntä, kuvia (haastatteluja, kyselyitä, fysikaalisia mittaustuloksia…).

Kirjaston roolit tutkimusdatan hallinnassa ja löytymisessä

• tutkimusdatan dokumentointi ja metadata
• tutkimusdatan hallintataidot
• tutkimusdatan avoimen julkaisemisen tuki
• tiedonhaun koulutus tutkimusdatatietokannoista
• tutkimusdataan viittaaminen
• tutkimusdata-arkistot
• tutkimusdatan tekijänoikeuskysymykset
• tutkimusjulkaisun ja -datan linkittäminen

Tuollaisia tehtäviä tuli esiin 4.11.2013 STKS:n Tutkijapalvelut näkyviksi – tutkimusaineistot ja kirjaston rooli –seminaarissa.

Tieteellisten kirjastojen merkitys tutkimusdataa koskevissa tutkimuspalveluissa kasvaa  esim. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) johtajan Sami Borgin mielestä. Borg uskoo, että sekä keskitetyissä palveluissa (esim. FSD) että tieteellisissä kirjastoissa työskentelevien datapalveluammattilaisten lukumäärä tulee kasvamaan. Koulutusta on järjestettävä valtakunnallisesti ja asia on kiireellinen. Kirjastojen on lisättävä asiantuntemustaan jonkinasteisten datapalvelujen tuottajina. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo totesi kirjastoilla olevan ”edessään mielenkiintoinen ja vaativa oppimisprosessi ja uusi tehtävä”. Datainformaatikolle riittäisi kysyntää.

Helsingin yliopiston kirjaston henkilöstökoulutusprojektissa huomattiin, että kirjastolla on valtavasti potentiaalia datan hallinnan tukipalveluiden ja koulutuksen tuottamiseen, vaikkei sitä alunperin tajuttukaan. Informaatikko Mari Elisa Kuusniemen mukaan kannattaa miettiä, mitä kirjasto voi tehdä vasta sitten, kun tietää tarpeeksi, mitä tutkimusdatan hallinta oikeasti tarkoittaa.

Mikä olisi Itä-Suomen yliopiston kirjaston datapalveluvalikko?
(hotellitermirinnastuksista kiitos Sami Borgille)

• ei aamiaista, ei datapalveluja (”ei kuulu meille”)
• aamiainen, keskeisiä tutkimusdatoja ja datapalveluja koskeva tietopalvelu (= tieto siitä, mitä on saatavilla ja mistä)
• puolihoito, myös tutkimusdatan käyttöön ja saatavuuteen liittyvät yksityiskohtaiset asiantuntijapalvelut (= edellisen lisäksi myös käyttöehtoihin ja käyttöön liittyvä sisällöllinen ja tekninen tuki)
• täysihoito, tutkimusdatan elinkaaripalvelut = keruun tuki, datan dokumentointi ja arkistointi, muut ”hoivapalvelut”, pitkäaikaissäilytys, jakelu, käyttöön liittyvä neuvonta

Mitä tällä hetkellä voisi tehdä?

Fiilis päivän jälkeen oli melko infoähkyinen. Mitä kaikkea pitäisikään tehdä ja tietää? Millä ajalla? Kuka/ketkä? Millaisilla yhteistyötahoilla? Syyskuun artikkelilukupiirissämme samoista asioista sentään keskusteltiin.

– Miten tutkimusdata-asiat mukaan tiedonhakuopetuksiimme? Moodlen kurssimateriaaleihin? Ainakin jatko-opiskelijoille? Data-arkistot, rekisterit…?
– Miten viitataan dataan? Data Refworksissa?
– Viitetietokannoista tarkistettava, tarjoavatko linkkejä artikkeleissa käytettyyn tutkimusdataan
– Elektronisten lehtien kohdalla tiedekustantajien toimivia ratkaisuja artikkelin ja datan yhdistelemisestä?

Maarit Putous, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Frequently asked questions 4 – How to import PubMed citations to RefWorks

Question:

• What is the easiest way to put references from PubMed to RefWorks?

It is quite simple;

1. Click Send To and choose Citation Manager to create and save an nbib file.
2. Import the nbib file to RefWorks using Filter/Data Source NLM PubMed.

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library

”E-kirjat – uusi luku” -e-kirjaseminaarin kuulumisia

Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on runsaasti e-aineistoa, jonka käyttömahdollisuuksia pyritään edistämään. Mitä kuuluu muille asian suhteen, siitä saimme pintaraapaisun Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran järjestämässä e-kirjaseminaarissa Helsingissä 25.10.2013.

Päivän aloitti Veera Mujunen (EBSCO Publishing) aiheenaan E-kirjahylly tulee käyttäjän luokse – välittäjä ja kirjasto yhteistyössä. Aineiston välittäjällä ja kirjastolla on ilmeisen paljon yhteisiä intressejä. Käyttäjäystävällisyys ja laaja-alainen markkinointi täytyy pystyä huomioimaan silloinkin, kun kirjaston käyttäjäkunta on hyvin laaja-alainen, kuten vaikkapa meidän kirjastollamme. E-kirjojen kohdalla käyttäjäystävällisyys näyttäytyy käytännössä esimerkiksi niin että välittäjä pystyy tarjoamaan ostohetkestä välittömän pääsyn e-aineistoon. Kirjastoa kiinnostaa tietysti aina mahdollisimman hyvän metadatan saaminen, ja tämä koetaan myös välittäjän näkökulmasta tärkeäksi. E-aineiston hyvä näkyvyys on tärkeää, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman helppoa. EBSCO välittäjänä tarjoaa muun muassa mahdollisuutta linkittää oma hakuikkuna esimerkiksi suoraan kirjaston tietokantaan tai vaikkapa oppiaineiden omille sivuille, jolloin heidän aineistoonsa pääsisi helposti tekemään hakuja. Auttaisikohan tämän tyyppinen ratkaisu oppiaineita tekemään e-aineiston hankintaehdotuksia?

Veera Mujunen esitteli e-kirjahyllyä yhtenä aineiston näkyvyyttä lisäävänä tekijänä. Välittäjän kanssa yhteistyössä luotu e-kirjahylly tuo aineistolle ja kirjastolle lisää näkyvyyttä ja käyttöpotentiaalia. E-kirjoista voisi tiedottaa esimerkiksi QR-koodiliuskojen lisäämisellä painettujen kirjojen yhteyteen. On entistä rohkeammin mentävä sinne, missä käyttäjä on. Ohessa esimerkkejä siitä, millaisena sekä virtuaaliset että aineelliset kirjahyllyt näyttäytyvät erilaisissa odotustiloissa: Amsterdamin lentokentän kirjasto http://www.airportlibrary.nl/en/pictures.html ja Bukarestin metroasema http://ebookfriendly.com/digital-library-on-the-bucharest-metro-station-pictures/ Meidänkin kirjastossamme voisi miettiä, olisiko mahdollista esimerkiksi opiskelijoiden oleskelutiloihin sijoittaa vastaavia ”houkuttimia”.

Terhi Sandgrenin (Meilahden kampuskirjasto Terkko) ja Tiina Immosen (HY, lääketieteellinen tdk) innostava esitys Lääkärin määräys: yksi tabletti per opiskelija – iPad ja e-kirjat Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jatkoi päivää. Lääketieteellisessä tiedekunnassa verkkomateriaali on olennainen osa opiskelijoiden ja kirjaston toimintaa, esim. kurssikirjoista 27 % e-kirjoina. Syksyllä 2013 jaettiin uusille opiskelijoille (170)  omat iPadit joihin oli ladattu omaksi kolme keskeistä lääketieteen kirjaa ns. Inkling-versioina. Inkling on palveluntarjoaja (https://www.inkling.com/), joka muokkaa kirjasta aidon hypertekstin. Inkling-kirjan toimivuudesta ja monipuolisuudesta löytyy esittelypätkiä YouTubessa (kirjoita hakusanoiksi Inkling books).

E-kirja toimii perinteistä pdf-dokumenttia monipuolisemmin ja siten esim. oheismateriaalit kuten videot, tehtävät jne. ovat saatavilla suoraan hyperlinkkien välityksellä. Opiskelijat saavat tukea opiskeluunsa myös BookNavigatorin, Terkkonavigatorin sekä Otto – opiskelijan Terkko –palvelun kautta. Sandgren ja Immonen korostivat sitä, että e-kirjat eivät saa olla itseisarvo, vaan tarpeen on kohdattava kysyntä. Erityisen tärkeää oli kuulla yliopistolehtorina toimivan Immosen ajatuksia e-kirjojen kautta avautuvista uudenlaisista mahdollisuuksista opetuksen tukena. Inkling-tyyppiset ratkaisut tarjoavat opetukselle ja oppimisille erilaisen lähtökohdan, jonka vuoksi opetus on otettava uudella tavalla haltuun. Opiskelija voi e-kirjojen hyperlinkkien kautta tehdä esimerkiksi omia miellekarttoja, muistiinpanoja, testejä ja kaikkea tätä voi jakaa vaikkapa opintoryhmän kesken. Immonen ja Sandgren toivovat, että jatkossa e-aineiston yleistyttyä myös kustantajat ja palveluntarjoajat luovat materiaalia suoraan verkkokäyttöön tarkoitetuksi. Puhujat toivoivat kuitenkin, ettei opiskelumateriaalin sisältö unohtuisi uuden tekniikan ja upean ulkonäön alle.

Päivän toisesta markkinointihenkisestä esityksestä vastasi LM Tietopalveluiden Aleksi Tykkä otsikolla E-kirjat tulee – oletko valmis? Pohdintaa e-kirjojen käytöstä sekä niihin liittyvistä suurista odotuksista. Tykkä esitteli LM Tietopalveluiden akateemisilta kirjastoilta ja tutkimuskirjastoilta keräämää e-kirjojen käyttäjäkokemusta. Näkökulma oli palveluntarjoajan, EBL:n (Ebook Library), mutta käyttäjäkokemuksia oli runsaasti. Kirjaston asiakkaiden joukosta ei juuri huonoja kokemuksia ilmennyt, sitä vastoin e-aineiston käytön helppous ja joustavuus korostuivat lopputuloksissa. On helppo yhtyä käyttäjäkokemuksiin, joiden mukaan E-kirjojen käytössä parhaimpina puolina arvostetaan muun muassa toimivaa käyttöliittymää, lukemisen vaivattomuutta, etäkäyttöä, hyvää saatavuutta. Kirjastoilta saadussa palautteessa korostuivat enemmän tekniset puolet kuten yhtenäiset lisenssisopimukset ja hankinnan joustavuus. Haasteitakin löytyi, ja sellaisiksi nostettiin ylipäänsä tekniikan tuomat vaikeudet ja erilaiset käyttörajoitukset.  Entä kuinka opastaa muuten itsenäisiä käyttäjiä etsimään relevanttia tietoa tai pyytämään konkreettista apua aineiston käytössä?

Sanoista tekoihin, millaisia asioita on siis otettava huomioon e-kirjojen konkreettisessa käytössä? Nina Kivinen Jyväskylän yliopiston kirjastosta jakoi meille käytännön kokemuksia esityksessään ”Hei, mä lainaisin sellasen iPadin” … ja miten tähän päästiin – kokemuksia JYKin Sähköisen kirjan teknologia –hankkeesta. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on lokakuun alusta voinut lainata iPadeja, joihin kirjasto on ladannut tarvittavat lukuohjelmat valmiiksi. Alun käyttäjäkyselyn perusteella ilmeni, että suurin osa tabletin lainaajista käytti sitä nimenomaan sähköisten aineistojen lukemiseen, moni myös esim. videoiden katseluun jne. Käyttäjäkokemukset olivat positiivisia, ja lisää laitteita toivottiin heti. Henkilökuntaakin oli ehditty kouluttaa (ja heille oli varattu tarpeeksi laitteita tarkempaan perehtymiseen), ja yhteistyö mm. eri laitosten kanssa vaikutti erittäin antoisalta. Kivinen kertoi, että 10 iPadia lähti lokakuun alusta kiertoon lähes välittömästi, vaikka kirjastossa oli herännyt sellaisiakin epäilyjä että nykyisin opiskelijoilla itsellään on jo hyvin usein tabletti tms. Hankintalistalla olikin jo 5 iPadia lisää ja varausjärjestelmä kehitteillä…

Sekä Kivisen että Sandgren ja Immosen esityksessä tuli yksi selkeä vastaus kysymykseen miten tämä on mahdollista – siis kuinka on mahdollista hankkia opiskelijoille omia tabletteja tai kuinka on mahdollista aloittaa koko kirjaston kattava opetus ja ohjaus tablettimaailmaan? Vastaus on molemmissa sama: lisärahoitus säätiön tai hankkeen puitteissa. E-aineistot ja niiden käyttö ovat nyt juuri sellaista maailmaa, jota halutaan, ainakin osittain, myös julkisesti tukea.

Päivän päätti Arja Tuuliniemi Kansalliskirjastosta aiheenaan Kotimaista uutuuskirjallisuutta sähkökirjoina – käyttäjien kokemuksia eBib-palvelusta. Helsingin kaupunginkirjasto ja Kansalliskirjasto liittyivät vuonna 2012 aiemmin perustettuun Next Media -hankkeeseen, jolloin käynnistyi Ebib-projekti. Tämän projektin tehtävänä on tarjota kotimaista kaunokirjallisuutta sähköisinä versioina. Tähän saakka erityisesti kotimaista kirjallisuutta on ollut hankala saada verkkoon, nyt projektin puitteissa monet kustantajat ovat lähteneet mukaan kehitystyöhön yhdessä palveluntarjoajan Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Projektista voi lukea lisää esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kotimaista_uutuuskirjallisuutta_sahkokir(5217)
Kuten monien muidenkin e-aineiston käyttäjäkokemusten kohdalla, myös tämän hankkeen palaute on ollut pääosin positiivista ja käyttö on lisääntynyt.

Entä mitä kuuluu Itä-Suomen yliopiston kirjaston e-kirjoille? Seminaariin osallistui meidän kirjastostamme puhujan roolissa Kaarina Meriläinen, jonka esitys Saako olla e-kirja? – sähköiset kirjat ja niiden käytön edistäminen Itä-Suomen yliopiston kirjastossa valaisi sitä, mitä kaikkea käydään läpi ennen kuin käyttäjät saavat e-aineiston silmiensä eteen. Meillä e-aineistoa on paljon ja lähes kaikki löytyy Josku-tietokannastamme. Kirjasto haluaa olla aktiivinen toimija e-kirjojen lukemisen edistämisen suhteen, joten myös henkilökunnan osaamisesta on pidettävä huolta. Uusien mobiililaitteiden, erityisesti tablettien, lisääntynyt käyttö mahdollistaa erityisesti e-kirjojen uudenlaisen ja vaivattoman käytön. Kirjaston henkilökuntaa koulutetaan parhaillaan tehokkaampaan e-kirjojen käyttöön ja markkinointiin. Asiakkaille on luvassa mm. e-aineiston teemapäiviä, e-aineiston opastusta jne. Asiakaspalvelun näkökulmasta on ollut mukava huomata, miten tuskastus vaihtuu ilahdukseen asiakkaan kuullessa virkailijan suusta: ”Valitettavasti tästä kirjasta ei ole yhtään lainattavaa nidettä paikalla … Mutta meillä on kyllä sama e-kirjana!”

Katja Hyvärinen ja Liisa Tervonen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Frequently asked questions 3 – Combining search terms

Questions:

• What is the meaning of AND, OR and NOT in searching?
• What is Boolean logic?
• How do I use my search terms in a database?

Boolean logic organizes concepts together in sets. When searching databases or online catalogs, these sets are controlled using Boolean operators OR, AND and NOT.

Use OR to combine synonyms, close terms and alternatives.

For example:

• newborn OR neonate
• sepsis OR ”blood poisoning”
• running OR jogging

Though it seems very simple, it is sometimes confusing, as Boolean OR is actually AND-OR, meaning either-or or both.

Use AND to limit the search to only those results that have all the terms combined with AND.

For example:

• newborn AND diabetes
• running AND ”knee injuries”
• sepsis AND ”intensive care”

If you need both OR and AND, use brackets to combine the sets logically.

For example:

• (newborn OR neonate) AND diabetes

Use NOT to exclude terms.

For example:

• newborn NOT premature
• running NOT sprint
• sepsis NOT severe

Watch a short video!

Boolean logic is named after the nineteenth-century mathematician George Boole.

 

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library

Opettajien opettajia opettamassa – afrikkalainen tiikerinloikka

Itä-Suomen yliopisto sai rahoituspäätöksen Training of the trainers (TOT) jatkohankkeelle vuoden 2012 lopulla. Hanketta toteuttavat yliopistomme kansanterveystieteilijät ja kirjastomme on hankkeen yhtenä toimijana. Kumppaniyliopistot ovat samat: Egyptin Ain Shams –yliopisto (ASU), Tansanian CUHAS sekä Kenian UEAB.

Olimme Kimmo Räsäsen ja Ari Haarasen kanssa marraskuun 2013 ensimmäisen viikon pitämässä projektin väliseminaaria Keniassa, Baratonin yliopistossa. Kimmo veti kansanterveystieteen osiota, joka tällä kertaa keskittyi työterveyteen ja sen opetuksen kehittämiseen. Ari ja allekirjoittanut jatkoimme opettajien opettajien opettamista. Heitä on jokaisesta yliopistosta kaksi. Hankkeen tämän osion tarkoituksena on kehittää erityisesti verkko-opetusta ja kirjastopalveluita. Perustajatuksena on antaa valmiudet opettaa ja soveltaa näitä kunkin osallistujan omassa kotiyliopistossa.

Ryhmä viidakkoretkellä.

Vuosi sitten opettajien opettajat viettivät Kuopiossa oppimisjakson, jonka aikana opettelimme yhdessä verkko-opetusalustoja, teimme verkko-opetusmateriaaleja keskittyen erityisesti informaatiolukutaitojen oppimiseen. Vieraat tutustuivat myös suomalaiseen nykyaikaiseen korkeakoulukirjastoajatteluun ja yliopistolaitokseen.

Vuodessa huomasimme tapahtuneen hämmästyttävän hypyn moderniin e-oppimis- ja kirjastoajatteluun afrikkalaisissa yliopistoissa. Kaikissa yliopistoissa oli suunnitelmat kirjastojen kehittämiseksi uudenaikaisiksi oppimisympäristöiksi ja parissa työt olivat jo pitkällä. Tiedonhankinnan kriittisten taitojen opettaminen oli tullut osaksi normaalia työtä ja yksi osallistujista oli tehnyt juuri maisterintutkinnon opinnäytetyönsä tästä aiheesta. Lisäksi kaikkien yliopistojen hallinto oli sitoutunut e-oppimisen ja digitaalisen kirjaston kehittämiseen.

Tapaamassa yliopiston johtoa.

Viikon aikana keskustelimme eniten siitä, miten voisimme tehostaa koko yliopistontasoista loikkaa tulevaisuuteen. Afrikassa edelleen tietotekniset resurssit ja laaja osaaminen ovat suurimpia haasteita. Kaikesta näki kuitenkin, että mantereen modernisointi on käynnissä. Itselläni oli tunne siitä, että he ovat samassa tilanteessa kuin Suomi 1960-luvulla. Uuden teknologian ja uuden tieteellisen tiedon hyödyntämisen takia tulevaisuusloikka tapahtuu todennäköisesti kymmenen vuoden sisällä.

Opettajien opettajat tulevat Kuopion kampukselle ensi keväänä. Tavoitteena on syventää heidän osaamistaan ja erityisesti lisätä myös Afrikan mantereen sisäistä ja kansallista yhteistyötä. Olikin hyvä nähdä, kuinka maanosan eri maista tulleet kollegat olivat selvästi tutustuneet toisiinsa ja havainneet yhteistyön voiman digitaalisessa ja verkottuneessa maailmassa. Tunnistimme myös kirjaston, IT:n ja tiedelaitoksilla tapahtuvan e-oppimisen yhteistyön tarpeen ja palveluiden integroinnin hyödyt. Tavoitteenamme onkin hankkeen loppukaudella panostaa e-oppimateriaalien ja niiden tekijöiden verkostoitumiseen kaikissa hankkeen yliopistoissa.

Kampuksen linnut tervehtivät vierailijoita.

Jarmo Saarti, kirjastonjohtaja

 

Frequently asked questions 2 – Truncation

Questions about truncating search terms when searching databases:

• Why is it necessary to truncate search terms?
• How should I truncate my term?
• What truncation mark should be used?

You do not always have to truncate your search terms but…

• robots (search engines) only search for character strings, not for meanings
• most terms have singular and plural forms, and also genetives

Examples:

• truncated patient* retrieves all these: patient, patients, patient’s
• not truncated patient retrieves only patient
• truncated child* retrieves child, children, child’s children’s
• not truncated child retrieves only child

Different databases use different truncation marks. The most common are asterisk * and question mark ?. Check the database’s manual/FAQ if * does not seem to work. In PubMed, Cochrane Library and Scopus truncate using *. In Josku truncate using ?.

There are also irregular plurals so that the singular and plural forms are different in a way that truncation does not work.

For example:

• foot/feet
• mouse/mice
• tooth/teeth
• woman/women

In some databases it is possible to use so called wild cards and search for e.g. wom*n, but in many databases you have to search singular and plural combined with OR.

For example:

• foot OR feet
• mouse OR mice
• tooth OR teeth
• woman OR women

There are also irregular plurals that can be search by truncating.

For example:

• criteri* retrieves singular criterion and pluralcriteria
• nucle* retrieves singular nucleus and plural nuclei (and also nuclear, nucleic, nucleoid, nucleon…)
• analys* retrieves singular analysis and plural analyses (and also analysand and analyst)
• phenomen* retrieves singular phenomenon and plural phenomena (and also e.g. phenomenology)

Watch a video in YouTube about truncation.

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library

Frequently asked questions 1 – What is the difference between MEDLINE and PubMed?

Question:

• What is the difference between MEDLINE and PubMed?

There is a fact sheet of NLM (National Library of Medicine, USA) called MEDLINE, PubMed, and PMC (PubMed Central): How are they different?  that explains the difference in detail.

Shortly:

MEDLINE is the National Library of Medicine (NLM) journal citation database.

MEDLINE database is searchable from NLM as a subset of the PubMed database but also other search services that license the data.

PubMed includes MEDLINE plus the following types of citations:

• in-process citations (records for articles before quality control and indexing)
• citations to articles that are out-of-scope ahead of print citations (preceding article’s final publication)
• pre-1966 citations that have not yet been updated with current MeSH (Medical Subject Headings)
• citations to some additional life sciences journals that submit full text to PubMed Central and receive a qualitative review by NLM
• citations to manuscripts of articles published by NIH-funded researchers
• citations for the majority of books available on the NCBI Bookshelf

If you want to search only MEDLINE in PubMed, use the Journal Categories filter MEDLINE.

By: Tuulevi Ovaska, Head of Services, Kuopio University Hospital Medical Library, University of Eastern Finland Library