Jukuri, BrowZine ja OA – mikä näitä yhdistää?

Ei äkkiä ajateltuna mikään. Kaikki kuitenkin sisältyivät Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Julkaisutoiminta murroksessa -tietoaineistoseminaariin, jossa murrosta ihmeteltiin monen eri toimijan näkökulmasta. Näkemyksiänsä avasivat niin tutkija kuin kustantajakin.

Tieteiden_talo2

Seminaari järjestettiin Tieteiden talon historiallisissa puitteissa

Professori Sari Lindblom-Ylänne ja tutkijataustainen informaatikko Mari Katvala valottivat tutkijan kokemuksia päivän aiheesta. Lindblom-Ylänteen viitekehys on erityisesti kasvatustieteissä, Katvalan evoluutiobiologiassa. Heidän mukaansa ei ole väliä, onko tutkimuksessa tarvittava julkaisu painettu vai elektroninen tai onko aineisto maksullista vai vapaasti verkosta saatavilla, eikä Katvalan suomalaisille evoluutiobiologian tutkijoille tekemän kyselyn mukaan artikkelien avoin saatavuus vaikuta tiedonhakutapoihin tai tutkijan työhön. Google-tiedonhakijahan ei aineistojen maksullisuutta tai avoimuutta edes välttämättä huomaa, koska yliopistojen tietoverkoissa maksullisetkin aineistot avatuvat käyttäjälleen ilman erillistä kirjautumista. Katvala joka tapauksessa arvioi tieteellisten lehtien säilyvän jatkossakin vielä tutkimustyön julkaisukanavina, joten ainakaan toistaiseksi eivät tutkijoiden vertaisverkostot (esim. ResearchGate) korvanne perinteisiä julkaisumuotoja. Lindblom-Ylänne kantoi huolta myös Open Access -julkaisemisen ja Julkaisufoorumin haittapuolista. Vaikka OA-julkaiseminen sinällään on kannatettavaa, voi artikkelin julkaiseminen olla kirjoittajalle kallista. Lisäksi OA-lehtien referee-prosessi voi olla hyvinkin puutteellinen, ja hyvien lehtien erottaminen sekalaisesta lehtijoukosta saattaa olla esim. tohtorikoulutettavalle vaikeaa. Julkaisufoorumi – niin paljon hyvää kuin siinä onkin – on kohdannut omat haasteensa. Esimerkiksi tason 1 lehtiä on jopa alettu välttää julkaisukanavina, vaikka alunperin jo taso 1 on määritelty sinänsä hyväksi perustasoksi.

Lindblom-Ylanne

Professori Sari Lindblom-Ylänne

Kustannustoiminnassa julkaisutoiminnan murros näkyy ja tuntuu selvästi. Johanna Suhonen Kauppalehdestä kertoi nykyisin saman lehden painetulla ja digitaalisella versiolla olevan täysin erilaiset liiketoiminnan mallit sekä osin jo eri sisällötkin. Painettu lehden numero on teollinen, stabiili tuote; valmis ja lopullinen painosta tullessaan. Digilehti on jatkuvassa uutisvirrassa muuntuva palvelu, jonka käytön jatkuva seuranta ja analysointi sekä sen pohjalta tehtävä sisältöjen päivittäminen on tärkeää. Kustantaja esimerkiksi seuraa sosiaalisessa mediassa, kauanko artikkeli saa klikkauksia ja jakoja, ja kun se ei some-virrassa enää herätä huomiota, nostetaan esille uusi artikkeli. Suhosen mukaan sosiaalinen media tulee olemaan entistä useammin lehtien ’käyttöliittymä’, ja lehtien omat sivut digilehtineen jo sekin käyttöliittymänä pian vanha. Sisällöissä erot näkyvät siten, että laajemmat, taustoittavat artikkelit soveltuvat lehden painettuun versioon nopean uutisoinnin painottuessa sähköiseen lehteen. Myös lehden mainonnasta ja tilausliiketoiminnasta saatavat tulot vaikuttavat ainakin digitaalisiin sisältöihin. Mainostuottoja saadaan jutuilla, jotka saavat paljon klikkauksia myös satunnaisilta lukijoilta. Vakituisia tilaajia silmällä pitäen kirjoitetaan sitten enemmän  ennakko-odotusten mukaisia artikkeleita. Sisällön laatu tulee olla niin korkea, että tilaajan kannattaa palvelusta maksaa. Laadukas sisältö sekä digitaalisuuteen panostaminen ovat kustantajien keinoja säilyttää asemaansa Suomenkin yhä kansainvälistyvämmillä kustannusmarkkinoilla. Myös Aleksi Tykkä LM Tietopalveluista allekirjoitti saman markkinoiden globalisoitumisilmiön, mutta totesi että monetkaan perinteiset kotimaiset lehdet eivät ole kehittyneet kuluttajien toimintamallien mukaisesti ja ovat siten jäljessä muusta maailmasta. Esimerkiksi aikakauslehdistä vain pienellä osalla on olemassa mobiilaitteille optimoitu versio, kun vastaavasti vaikkapa tabletti jo on 32 prosentilla kotitalouksista – älypuhelinten yleisyydestä puhumattakaan. Kuluttajat haluavat entistä kattavammat sisällöt entistä nopeammin erilaisille laitteille, ja lukutavatkin ovat muuttuneet mobiililaitteiden myötä.

Uusia välineitä julkaisujen käytön ja hankinnan edistämiseksi esittelivät Kendall Bartsch (Thrid Iron) ja Kai Haatainen (YBP Library Services / EBSCO). Bartsch tutustutti kuulijat BrowZine-ohjelmaan, jolla voidaan selailla, lukea, lajitella ja tallentaa kirjaston tilaamia lehtiä yhdessä ja samassa käyttöliittymässä kustantajasta riippumatta.  Palvelusta on saatavilla sovellus  myös mobiilikäyttöä varten. Haatainen puolestaan kertoi GOBI-hankintaohjelmasta, jolla voi hankkia kirjastoihin sekä painettuja että e-kirjoja monenlaisilla hankintamalleilla.

WP_20150915_021

Julkaisutoiminnan uusista tuulista kiinnostunut kuulijajoukko

Informaatikko Sirpa Suonpää Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi siirtymisen painetuista aineistoista elektronisiin näkyvän arkipäivässä mm. siten, että vielä 1990-luvulla oli erikseen perusteltava asiakkaille, miksi jokin aineisto pitää hankkia sähköisenä, ja nyt vastaavasti tarvitaan erillisiä perusteluja painetun aineiston hankintaan. Lisäksi julkaisutoiminnan murros näkyy kirjastossa moninaisina osaamisvaatimuksina. Tulee osata sopimusjuridiikkaa, monenlaisia käyttöehtoja ja hinnoittelumalleja sekä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tietoaineistojen painopisteen siirtyessä sähköisiin aineistoihin kirjastotilojakaan ei tarvita siinä määrin kuin aiemmin. Suonpää kertoi esityksessään myös Jukurista eli Luken avoimesta julkaisuarkistosta, johon kootaan Luken julkaisutuotanto. Arkistoon viedään julkaisuja myös taannehtivasti, eli Luken vuoden 2015 muodostaneiden tutkimuslaitostenkin julkaisut tullaan digitoimaan ja sisällyttämään Jukuriin.

Rinnakkaistallentamisesta ja Open Access -julkaisemisesta yleensä piti tyhjentävän esityksen Marjo Vallittu Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Vallittu esitteli erilaiset OA-mallit ja kertoi rinnakkaistallentamisesta (ns. vihreä OA) myös tutkijan näkökulmasta. Rinnakkaistallentamisen hankkeita on Suomessa meneillään useilla eri tahoilla. Myös Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kirjastoilla on käynnissä OKM:n rahoittama hanke Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi.  Open Acces -julkaisemisesta kiinnostuneiden on kannattaa tutustua Vallitun esitysmuistiinpanoihin Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran sivuilla. Sieltä löytyy myös päivän muiden esitysten materiaaleja.

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s