Finnan käyttäjäkyselyn tuloksia ja käyttötilastoja

Finna-hakupalvelun asiakkaiden kokemuksia kartoitettiin käyttäjäkyselyllä marras- joulukuussa 2015. Myös UEF-Finnan käyttäjät olivat aktiivisia ja iloksemme saimme vastauksia noin 240. Vastaajista suurin osa oli opiskelijoita, noin 77 %. Valtakunnallisesti vastauksia tuli yli 12 000. Vastanneiden kesken arvottiin Samsungin tabletti, jonka voitti tamperelainen Finnan käyttäjä.

Kokemuksia UEF-Finnasta:

Lähes 40 % vastaajista oli kuullut Finnasta ensimmäisen kerran kirjaston toimipisteestä ja noin 20 % verkkoartikkelista tai –uutisesta. Vastaajista noin 30 % käyttää Finnaa vähintään kerran viikossa.

Yli puolet käyttäjistä etsi Finnasta tiettyä aineistoa ja noin 20 % etsi kiinnostavaan aiheeseen liittyvää tietoa. Noin 8 % vastaajista varasi tai uusi kirjastoaineistoa. Aineistoa etsittiin eniten opiskeluun (48,3 %) ja akateemiseen tutkimukseen (29,2 %) ja etsitty aineisto oli löytynyt noin 77 %:lla käyttäjistä. 5 % käyttäjistä ei ollut löytänyt etsimäänsä aineistoa. Lähes 60 % vastaajista oli löytänyt Finnasta jotakin muuta kiinnostavaa. Eniten asiakkaita kiinnostavat suoraan verkossa saatavilla olevat aineistot esim. kuvat, kirjat, lehdet ja artikkelit sekä opinnäytteet.

Suurin osa UEF-Finnan käyttäjistä koki sen helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi ja se saikin keskiarvon 7,8 arvosanaksi asteikolla 0-10.

keskiarvo

Noin 95,3 % vastaajista suosittelisi UEF-Finnaa muille.

UEF-Finna otettiin käyttöön elokuun lopussa 2015 ja sitä on jo testailtu kohta puoli vuotta. Verrattaessa syyskuun ja tammikuun tilastoja huomataan, että käyntien määrä on lisääntynyt noin 2000:sta noin 3000:een kuukaudessa. Myös hakutyypeissä on tapahtunut muutosta. Perushakuja on tehty syyskuussa 73 % ja tammikuussa 52 % kaikista hauista. Kansainvälisistä aineistoista (PCI) tehtyjen hakujen määrä on kasvanut 14 %:sta 36 %:iin.

Finna tilastoja 2016

 

Viiden kuukauden aikana UEF-Finnassa on ollut yli 12000 käyntiä, keskimääräisen käynnin kesto on ollut 7,5 minuuttia ja toimintoja on suoritettu yhteensä 98571 kpl.

helminauhaa  

Finnaa kehitetään jatkuvasti ja arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoavan Finna.fi-palvelun avoin rajapinta api.finna.fi julkaistiin helmikuussa 2016. Tänä keväänä odotellaan uutta entisestään paranneltua ohjelmistoversiota, joka tuo tulleessaan muutoksia myös UEF-Finnan ulkoasuun ja hakutoimintoihin.

 

Anu Eskelinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut

 

 

 

Mainokset

UEF kirjaston vuosi 2014

Viime vuoden tilastoja tarkastellessa näyttäytyy yliopistomme kirjaston toimintavuosi 2014 vakiintuneelta: painettujen aineistojen käyttö – lainamäärät – näyttävät pysyneet aikaisempien vuotten tasolla. E-aineistojen osalla verkkolehtien käyttö näyttäisi saavuttaneen sen tason, jolloin kasvu tuntuu pysähtyneen. Artikkelilatauksia on vuodessa noin 800.000 kertaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen yliopistolainen – 15.000 opiskelijaa ja 2.800 henkilökuntaan kuuluvaa – lataa kerran viikossa tieteellisen artikkelin luettavakseen!

Suurin käytön ja kokoelmien kasvu on tapahtunut e-kirjoissa. E-kirjojen lukumäärä alkaa lähennellä painettujen kirjojen lukumäärää ja niiden käyttö on tilastollisesti jo ohittanut painettujen kirjojen lainauksen. Tosin nämä luvut eivät ole täsmälleen verrannolliset, mutta kertovat jotakin tieteen nopeasta digitalisoitumisesta. E-kirjojen latauksessa suhdeluku on sama kuin verkkolehtien artikkeleissa: jokainen yliopistolainen on siis tuon artikkelin lisäksi katsonut joka viikko jotakin e-kirjaa. Näiden lisäksi kukin on lainannut tai uusinut noin 40 kertaa painetun teoksen vuoden aikana.

Myös kampuskirjastojen tilojen käyttö on vakiintuneella tasolla, taas tilastollisesti: jokainen yliopistolainen käy lähes kerran viikossa kirjaston tiloissa. Vaikka kirjaston tarjoamien verkkopalveluiden käyttö on tähän verrattuna kymmenkertaista, niin fyysisten tilojen tarve ei ole vähentynyt. Ennustukset siitä, että painetut ja e-aineistot ja niiden käytön yhdistävä hybridikirjasto tulee olemaan vallalla vielä pitkään näyttävät onnistuneemmilta kuin ne, jotka hävittivät painetut aineistot ja kirjastojen fyysiset tilat virtuaalisten tieltä parikymmentä vuotta sitten.

Voidaankin siis sanoa, että kirjasto on tavoittanut hyvin yliopistolaiset ja pystynyt vastaamaan heidän tiedontarpeisiinsa ja onnistunut opettamaan erilaisten aineistojen käyttöä. Lisäksi toimintamme on tehokasta. Jos lasketaan karkeasti yleistäen kaikki tilastoidut suoritteet yhteen – kirjastokäynnit, aineistojen lainaukset ja lataukset ja verkkopalvelujen käyttökerrat – saadaan yhden palvelukerran kustannukseksi 1,50 euroa. Yhdelle, tilastollisten keskiarvojen mukaisesti käyttäytyvälle käyttäjälle hänen käyttämänsä paketin hinta olisi noin 800 euroa kirjaston maksamilla kustannuksilla! Kaupallisesti hankittuna sama paketti olisi vähintään kymmenen kertaa kalliimpi…

Kokoelmiemme ja palveluidemme kehittämisessä on toki vielä paljon tehtävää. Tätä työtä on hyvä jatkaa alkavana vuonnakin yhteistyössä käyttäjiemme kanssa!

Hyvää Uutta Vuotta,

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja