Koha-kirjastojärjestelmän kehitys maailmalla ja Suomessa

Koha-seminaari 21.-22.5.2015

Koha-seminaari 21.-22.5.2015 Rebekka Pilppula

Joensuun seutukirjasto järjesti Suomen ensimmäinen Koha-kirjastojärjestelmäseminaarin Joensuussa 21.-22.5.2015. Avoimen lähdekoodin Koha-järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön seutukirjastossa kesäkuussa 2014. Osallistuimme seminaariin kiinnostuneina kuunteluoppilaina, koska tieteellisissä kirjastoissa tutkitaan eri kirjastojärjestelmävaihtoehtoja nykyisen järjestelmän uusimiseksi lähivuosina. Koha on muitten rinnalla yksi varteenotettava vaihtoehto järjestää ainakin painetun aineiston hankinta, metatiedon tuottaminen ja käytön perustoiminnot joko kokonaan tai osittain. Itä-Suomen yliopiston kirjastossa pohditaan muitten tieteellisten kirjastojen tavoin, miten palvelut pystyttäisiin tulevaisuudessa järjestämään kustannustehokkaasti mahdollisimman joustavalla ja modernilla järjestelmäkokonaisuudella. Kirjastojärjestelmä on yksi tärkeä osa tässä kokonaisuudessa.

Seminaarin pääpuhuja, ranskalainen Paul Poulain, kertoi Koha-järjestelmän osin vaiherikkaasta ja dramaattisesta kehityksestä nykyiseen versioonsa. Avoimen lähdekoodin järjestelmiä tuottavat aktiiviset kehittäjäyhteisöt, joitten toiminta perustuu suurelta osin vapaaehtoistyöhön. Päätöksentekoa varten kehittäjäyhteisöllä on kuitenkin oltava jonkinlainen järjestelmä ja avainhenkilöt, jotka vastaavat tuotteen versiohallinnasta ja kehitystyön organisoinnista. Koha-kehittäjäyhteisö oli kriisissä v. 2008-2009, jolloin ohjelmisto oli joutua kokonaan kaupallisten yritysten haltuun ja lähdekoodi ei olisi ollut enää avointa. Vuonna 2010 osa kehittäjäyhteisöstä päätti irtautua kaikista kaupallisista yrityksistä ja edetä avoimen lähdekoodin kehittäjäyhteisön alkuperäisten periaatteitten mukaisesti. Sen vuoksi markkinoilla on nyt kaksi eri Koha-tuotetta, kehittäjäyhteisön hallinnoima aidosti avoimen lähdekoodin versio ja kaupallisen yrityksen hallinnoima suljetun lähdekoodin versio. Suomessa käytetään aidosti avoimen lähdekoodin ohjelmaversiota, jonka kehitystyön tulevaisuus näyttää tällä hetkellä vakaalta ja hyvin organisoidulta.

Muut ulkomaalaiset puhujat esittelivät Koha-järjestelmän nykyisiä ja tulevia käyttötapoja omissa organisaatioissaan. Sonia Bouis kertoi, kuinka Koha-järjestelmän käyttöönotto suunniteltiin ja toteutettiin Jean Moulin Lyon 3 –yliopistossa Ranskan Lyonissa. Koha on ollut heillä nyt tuotantokäytössä muutaman vuoden ja siitä käytetään lähes kaikkia olemassa olevia toimintoja. He osallistuvat nyt myös aktiivisesti kehittäjäyhteisön toimintaan. Tukholman yliopistossa (Inga Nyman Ambrosiani) ja Oslon yleisessä kirjastossa (Arve Søreide) on tehty päätökset ottaa Koha osaksi suurempaa järjestelmäkokonaisuutta. Kohaa käytetään palvelujen tuottamiseen vain soveltuvin osin ja osa myös Kohassa olemassa olevista toiminnoista hoidetaan muitten, kirjastojen tarpeita paremmin vastaavien järjestelmien avulla. Monet näistä järjestelmistä ovat olleet organisaatioissa käytössä pitkään ja osaa niistä käytetään kirjaston lisäksi muissa organisaation yksiköissä. Molemmat käyttöönottoprojektit ovat kesken, eikä kaikkia päätöksiä järjestelmäkokonaisuuden koostamisesta ole lopullisesti tehty. Mielenkiintoisimmalta kuulosti Oslon yleisen kirjaston suunnitelma rakentaa metadatan tuottamista varten Open Linked Data –pohjainen oma järjestelmä, josta kirjastojärjestelmän tarvitsema metadata muunnetaan MARC-formaattiin kirjastojärjestelmätoimintoja varten. Kirjaston palveluissa tullaan hyödyntämään tietovarannossa olevaa linkitettyä metatietoa monin eri tavoin, mm. aineistosuositusten tuottamiseen sekä saman teoksen eri ilmiasujen tietojen linkittämiseen ja esittämiseen.

Ari Mäkiranta

Ari Mäkiranta

Suomessa Koha-järjestelmää käyttää tällä hetkellä yksi suurempi organisaatio, Joensuun seutukirjaston koordinoima Vaara-kirjastot. Vuoden 2015 loppuun mennessä mukana ovat kaikki Pohjois-Karjalan yleiset kirjastot. Ari Mäkiranta kertoi Kohan käyttöönotosta, nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista seutukirjastossa. Toisena seminaaripäivänä järjestelmän ominaisuuksia esiteltiin lyhyesti ja osallistujilla oli mahdollisuus esittää konkreettisia kysymyksiä ohjelmiston toiminnasta. Joensuun seutukirjasto on mm. kehittänyt Kohaan osakohteitten käsittelyn, jota tarvitaan Suomessa sekä yleisissä että tieteellisissä kirjastoissa. Tulevaisuudessa kehittämiskohteita ovat mm. maksutoiminnot, lehtivarausten käsittely sekä Kohan integrointi kansallisiin palveluihin. Näitä ovat mm. Finna-tiedonhakuportaali, Melinda-metatietovaranto ja Asteri-auktoriteettitietokanta.

Viisi yleisten kirjastojen maakuntakirjastovetoista kimppaa ovat aloittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Kohti Kohaa –hankkeen. Tavoitteena on Kohan käyttöönotto kaikissa näissä viidessä suuressa kimpassa ja samalla luoda Koha-kehitystyötä varten tarvittava päätöksenteko- ja hallinnointimalli. Tämänhetkinen suunnitelma on perustaa Koha-Suomi Oy, jonka puitteissa kehitystyötä ja ohjelmaversioitten hallintaa tullaan tekemään. Muutkin organisaatiot voivat myöhemmin liittyä mukaan Koha-Suomi Oy:n ja Koha-kehittäjäyhteisön toimintaan. Tällä hetkellä ei pystytä sanomaan, voisivatko kirjastot eri sektoreilta toimia saman yhtiön puitteissa, jos esim. tieteelliset kirjastot päättäisivät ottaa Koha-järjestelmän käyttöön. Kehittäjäyhteisön toiminta on kaikille avointa.

Mielenkiintoisen seminaarin esitykset tulevat videoina katsottaviksi Kirjastokaistalle.

 

Harri Kalinen

tietoasiantuntija, verkkoresurssipalvelut

 

Antti Laurila

tietojärjestelmäasiantuntija, verkkoresurssipalvelut

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s